{"id":2658,"date":"2021-10-19T12:48:31","date_gmt":"2021-10-19T10:48:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2658"},"modified":"2021-10-19T12:51:24","modified_gmt":"2021-10-19T10:51:24","slug":"kohti-lasin-vuotta-2022","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/10\/19\/kohti-lasin-vuotta-2022\/","title":{"rendered":"Kohti Lasin Vuotta 2022"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"508\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-1024x508.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2661\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-1024x508.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-300x149.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-768x381.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-1536x762.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-2048x1016.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/1-676x335.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Antti Torstensson ja sulaa lasia Sastamalassa Lasistudio Jan Torstensson Oy:n tiloissa. <br>Kuva: Tommi Tarkiainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 YK:n yleiskokous julisti vuoden 2022 kansainv\u00e4liseksi lasin vuodeksi. Ensimm\u00e4isen kerran yksitt\u00e4inen materiaali nousee t\u00e4llaisen huomion kohteeksi. Sit\u00e4kin mielenkiintoisempaa on huomata, ett\u00e4 hakemuksen perusteluissa on viitattu turkulaisen yliopistoyhteis\u00f6n tutkimussaavutuksiin.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>YK:n yleiskokous on valinnut ja nimennyt teemavuosia jo useamman vuosikymmenen ajan. Niill\u00e4 on avattu yhteiskunnallista arvokeskustelua tai aktivoitu toimenpiteit\u00e4 esimerkiksi terveellisen elintarviketuotannon, uhanalaisen ymp\u00e4rist\u00f6n, koulutuksen tai turvallisuuden hyv\u00e4ksi. Teemavuosien avulla on haluttu edist\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia \u2013 ratkaisuja ongelmiin tai tukea my\u00f6nteiselle kehitykselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Miksi ihmeess\u00e4 lasi on liitetty t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rkeiden asioiden sarjaan? Vastaus l\u00f6ytyy sek\u00e4 menneest\u00e4 ett\u00e4 tulevasta. <\/p>\n\n\n\n<p>Lasimateriaalia on pitk\u00e4\u00e4n valmistettu ja muokattu hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sen my\u00f6t\u00e4 on vaihe vaiheelta l\u00f6ydetty uusia ominaisuuksia, uusia mahdollisuuksia. Siit\u00e4 on tullut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osatekij\u00e4 vaikkapa rakentamiseen, laboratorioty\u00f6h\u00f6n, optiikan maailmaan, tiedonsiirtoon, liikenteen keskelle. Lasi on muovautunut kotien arkik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 taide-el\u00e4mysten l\u00e4hteeksi. T\u00e4m\u00e4 on toteutunutta \u2013 lasia on ymp\u00e4rill\u00e4mme monin muodoin. <\/p>\n\n\n\n<p>Teemavuoden t\u00e4rkeimm\u00e4t esitysperusteet ovat kuitenkin vahvasti kasvavissa odotusarvoissa. Lasimateriaalin ja sen yhdisteiden avulla haetaan ratkaisuja suuriin teknologisiin haasteisiin tai elinymp\u00e4rist\u00f6n ongelmiin, esimerkkein\u00e4 puhtaampi vesihuolto tai uudistuva energiatuotanto. Terveydenhuoltoon lasi tuo erityismahdollisuuksia ja siin\u00e4 astuu kuvaan turkulainen tutkimus.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"470\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Year-of-Glass-2022-Logo-1024x470.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2664\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Year-of-Glass-2022-Logo-1024x470.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Year-of-Glass-2022-Logo-300x138.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Year-of-Glass-2022-Logo-768x352.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Year-of-Glass-2022-Logo-676x310.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Year-of-Glass-2022-Logo.png 1391w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Teemavuoden logo <a href=\"https:\/\/www.iyog2022.org\/\">IYOG2022<\/a>-pressitiedotteesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Turussa hallitaan lasin bioaktiiviset ominaisuudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Turun yliopisto ja \u00c5bo Akademi ovat tehneet materiaalitutkimuksessa yhteisty\u00f6t\u00e4 1980-luvulta l\u00e4htien. Tutkimushaasteeksi valikoitui erikoisk\u00e4ytt\u00f6inen bioaktiivinen lasi. Kansainv\u00e4lisesti vertaillen liikkeellel\u00e4ht\u00f6 oli varhainen, koska maailmalla oli julkistettu vasta yksi onnistuminen bioaktiivisen lasin kehitt\u00e4misess\u00e4. Turussa haettiin omaa ratkaisua tarkalla ja laaja-alaisella tutkimusmenettelyll\u00e4. Muutamien vuosien ty\u00f6n tuloksena voitiin julkistaa uusi luukorjauksiin soveltuva bioaktiivinen lasi, nimikoituna S53P4. My\u00f6hemmin vahvistettiin sen toimivuus my\u00f6s pehmytkudosten kanssa ja vuosituhannen vaihteeseen menness\u00e4 l\u00f6ydettiin ainutlaatuinen lis\u00e4ominaisuus \u2013 materiaali oli bakteerien suhteen steriili ja pystyi sen lis\u00e4ksi heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikutusalueensa bakteerikantaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Turkulaisen yhti\u00f6n Bonaliven S53P4 bioaktiivinen lasi on muun muassa hyv\u00e4ksytty kirurgisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi luuinfektioiden eli vaikeimpien mahdollisten infektiotilanteiden hoitoon. Tuloksellisuus on vahvistettu ja t\u00e4t\u00e4 nimenomaista lasiyhdistett\u00e4 voidaan ja halutaan entist\u00e4 laajemmin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taistelussa antibiooteille vastustuskykyisi\u00e4 bakteereja vastaan. Lasin teemavuoden hakemuksessa bioaktiivisen lasin antibakteerista erityisominaisuutta tuodaan esiin ja siihen liittyv\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdeaineistossa S53P4 bioaktiivinen lasi on n\u00e4kyv\u00e4sti todettu.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"661\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules-1024x661.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2667\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules-1024x661.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules-300x194.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules-768x496.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules-1536x992.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules-676x437.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/10\/Bonalive_Product_Granules.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Bioaktiivista lasimateriaalia. Copyright: Bonalive Biomaterials Ltd.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Turkulaisen tutkimusyhteisty\u00f6n toinenkin menestyksellinen osa-alue on hakemuksessa esill\u00e4, sekin bioaktiiviseen lasiin perustuvaa. Kyse on l\u00e4\u00e4keannostelun menetelm\u00e4st\u00e4, jossa bioaktiiviset partikkelit t\u00e4sm\u00e4sijoitetaan elimist\u00f6\u00f6n ja ne vapauttavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kityksen halutulla nopeudella. Turkulainen Delsitech Oy perustettiin vuosituhannen alussa t\u00e4t\u00e4 toimintoa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tuloksista on yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 muutamia viikkoja sitten julkistettu Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHOn my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 erityisrahoitus yhti\u00f6n kansainv\u00e4liselle tuotekehitysprojektille. Kohteena on vaikeasti hallittavien lastenl\u00e4\u00e4kkeiden annosteluteknologia.<\/p>\n\n\n\n<p>Turkulaiset yliopistoyhteis\u00f6t ja tutkimusta kaupallistavat yritykset ovat siis kansainv\u00e4lisell\u00e4 foorumilla edustettuina tutkimustulosten kautta ja tulevaisuuteen liittyvien odotusten voimalla ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 suoraan nimill\u00e4 esiin nostetaan. Sekin riitt\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 Turussa hallitaan lasin bioaktiivisia ominaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 vuosi tuo tullessaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Teemavuodesta on toistaiseksi uutisoitu l\u00e4hinn\u00e4 lasialan kansainv\u00e4lisill\u00e4 sivustoilla. Suomessa tiedotus on ollut niukkaa, oikeastaan olematonta. Tilanne ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 korjaantuu viimeist\u00e4\u00e4n vuoden vaihteen j\u00e4lkeen ja tapahtumiakin asia tuottanee. Aihetta siihen on, sill\u00e4 Suomelle lasinvalmistus on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 teollisuudenala. N\u00e4kyvyytt\u00e4 on saatu my\u00f6s maailmalla. Tosin sielt\u00e4 on saatu kilpailuhaasteitakin vaikeuksiin asti \u2013 lasi on varsin rajaton materiaali.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.suomenlasimuseo.fi\/\">Suomen lasimuseo<\/a> on keskeinen kotimainen toimija. Teemavuodelle juuri sopivasti museo valmistelee uusia toimintoja Suomen lasiakatemian nimikkeell\u00e4. Tavoitteena on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja jakaa digitaalisesti suomalaista lasin valmistukseen liittyv\u00e4\u00e4 perinnetietoa ja lasinvalmistusmenetelmi\u00e4. Ensi vuoteen liittyy my\u00f6s monikansallinen hakemus saada k\u00e4sin valmistettuun lasiin liittyv\u00e4 tieto&nbsp;ja taito nimetyksi Unescon aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luetteloon. Suomi on mukana aloitteessa ja on lasimuseon toimin ollut sen aktiivinen vauhdittaja.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkin suomalaisen lasiosaamisen monimuotoisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suomalainen lasiosaaminen on viimeisimm\u00e4n sadan vuoden aikana ollut monipuolista ja kansainv\u00e4lisesti korkeaa tasoa. Teen v\u00e4it\u00f6stutkimusta suomalaisen lasinvalmistuksen kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4. Tutkin aihetta teollisena kulttuuriperint\u00f6n\u00e4, jolle kehityksen monimuotoisuus antaa erityisen lis\u00e4n. Katson tekemisen j\u00e4lki\u00e4 taaksep\u00e4in, mutta samalla pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 lasin maailmassa tapahtuu juuri nyt. Siksi olen seurannut teemavuosihankkeen etenemist\u00e4 hakemuksen esitt\u00e4misest\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n<p>Bioaktiivisen lasin kehitt\u00e4minen on tutkimuksen yksi t\u00e4rke\u00e4 osa-alue, sill\u00e4 se linkittyy ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4enkin muuhun lasinvalmistusosaamiseen. Tapaustutkimukseni muut osat suuntautuvat tasolasin muuntuneisiin tekotaitoihin sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6- ja taidelasin vaiheisiin tehdasyhteis\u00f6jen tai studiolasituotannon ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Lasi on el\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hannu Rastas<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen tohtorikoulutettava.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 YK:n yleiskokous julisti vuoden 2022 kansainv\u00e4liseksi lasin vuodeksi. Ensimm\u00e4isen kerran yksitt\u00e4inen materiaali nousee t\u00e4llaisen huomion kohteeksi. Sit\u00e4kin mielenkiintoisempaa on huomata, ett\u00e4 hakemuksen perusteluissa on viitattu turkulaisen yliopistoyhteis\u00f6n tutkimussaavutuksiin. YK:n yleiskokous on valinnut ja nimennyt teemavuosia jo useamman vuosikymmenen ajan. Niill\u00e4 on avattu yhteiskunnallista arvokeskustelua tai aktivoitu toimenpiteit\u00e4 esimerkiksi terveellisen elintarviketuotannon, uhanalaisen ymp\u00e4rist\u00f6n, koulutuksen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2658","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2658","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2658"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2658\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2676,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2658\/revisions\/2676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2658"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2658"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2658"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}