{"id":2715,"date":"2021-12-22T13:24:36","date_gmt":"2021-12-22T11:24:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2715"},"modified":"2021-12-22T19:47:50","modified_gmt":"2021-12-22T17:47:50","slug":"seimi-ja-jouluperinteiden-monet-merkitykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/12\/22\/seimi-ja-jouluperinteiden-monet-merkitykset\/","title":{"rendered":"Seimi ja jouluperinteiden monet merkitykset"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"645\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-1024x645.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2716\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-1024x645.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-300x189.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-768x484.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-1536x967.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-2048x1290.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-1-676x426.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kirjoittajan seimi. Sen esikuva on Telfsin Pyh\u00e4n Pietarin ja Paavalin kirkossa. Kuva: Helena Ruotsala.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Meit\u00e4 etnologeja ja l\u00e4hitieteiden edustajia pyydet\u00e4\u00e4n usein kertomaan tulossa olevan juhlap\u00e4iv\u00e4n viettotavoista. Yksi hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat joulutavat, jotka ovat juuri nyt &nbsp;&nbsp;hyvin ajankohtaisia. Niiss\u00e4 on sek\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ett\u00e4 eroavaisuuksia, ja my\u00f6s muoti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joulukoristeita. Joulun muotiv\u00e4ri voi olla kulta, punainen tai vaikka vihre\u00e4, jotka toistuvat niin kattauksessa, kuusen koristeissa tai muussa koristelussa. Jonain vuonna suosituimmat koristemallit voivat loppua kaupoista jo joulukuun alussa. Esimerkiksi p\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nyt kaupoista pinkin tai hopean v\u00e4risen\u00e4. Moni voi ajatella, ett\u00e4 mik\u00e4 tekee p\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4st\u00e4 joulukoristeen, mutta sillekin l\u00f6ytyy syyns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Monet joulukoristeistamme ovat alun perin kotoisin Saksasta. Yksi t\u00e4llainen viime vuosien aikana suosituksi my\u00f6s suomalaisiin luterilaisiin koteihin tullut joulukoriste on seimiasetelma. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Seimi kertoo jouluy\u00f6n ja sen j\u00e4lkeisten p\u00e4ivien tapahtumista. Se on jouluevankeliumin keskeisist\u00e4 hahmoista koottu asetelma, jossa keskeisell\u00e4 sijalla on seimess\u00e4 oleva Jeesus-lapsi. Seimen ymp\u00e4rill\u00e4 ovat Maria, Joosef sek\u00e4 paimenet, it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t ja lis\u00e4ksi tallissa olevia el\u00e4imi\u00e4 sek\u00e4 kedon lampaita. Yksinkertaisimmillaan se voi koostua vain Pyh\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4 eli Jeesuksesta, Mariasta ja Joosefista.<\/p>\n\n\n\n<p>Seimiasetelmien alkuper\u00e4\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4 ei pystyt\u00e4 tarkasti m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, mutta joulua on alettu viett\u00e4\u00e4 kristittyjen keskuudessa 300-luvulla. Siit\u00e4 kertovat kuvaukset joulun tapahtumista taiteessa ja kirkkon\u00e4ytelmiss\u00e4. Paljon my\u00f6hemmin eli 1200-luvulla Franciscus Assisialainen mainitaan seimitradition vahvistajana. H\u00e4nen sanotaan j\u00e4rjest\u00e4neen mets\u00e4\u00e4n seimin\u00e4ytelm\u00e4n, jossa oli mukana muun muassa el\u00e4vi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Sen j\u00e4lkeen seimi\u00e4 alettiin rakentaa kirkkoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Jouluseimi on luonnollisesti alkujaan katolinen perinne. Seimien suosio on meill\u00e4 Suomessa kasvanut viime vuosina. Osa seimist\u00e4 tuodaan matkamuistoina ja nyky\u00e4\u00e4n seimi\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n muun muassa joulumarkkinoilla. Hahmoja voi my\u00f6s itse tehd\u00e4 tai ostaa niit\u00e4 v\u00e4hitellen, sill\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n\u00e4 tehdyt hahmot ovat kalliita, jos kaikki ostetaan kerralla. Esimerkiksi Turun Suurtorin joulumarkkinoilla on ollut seimien ja niiden osien myyji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi joissakin kaupungeissa, kuten Turussa, on ollut seimireittej\u00e4. Toisin sanoen liikkeiden ja virastojen n\u00e4yteikkunoissa on erilaisia seimi\u00e4, joita voi julkaistun seimikartan avulla k\u00e4yd\u00e4 kiertelem\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s museoissa, kuten <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/KuralanKylamaki\/\">Kuralan Kyl\u00e4m\u00e4ess\u00e4<\/a>, tai erilaisilla joulumarkkinoilla, on ulkotiloissa seimiasetelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Sain oman seimeni (ks. kuva yll\u00e4) 50-vuotislahjaksi vanhalta tirolilaiselta yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4ni, jonka is\u00e4 oli kantava voima paikkakuntansa seimiyhdistyksess\u00e4. Seimell\u00e4ni on vanha esikuva, sill\u00e4 alkuper\u00e4isen seimen on tehnyt Christoph Anton Mayer vuonna 1767 <a href=\"https:\/\/www.telfs.at\/pfarrkirche-peter-und-paul.html\">Telfsin Pyh\u00e4n Pietarin ja Paavalin kirkkoon<\/a>. T\u00e4m\u00e4n seimityypin nimi on <em>Bretterkrippe, <\/em>mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 se on tehty lauta- tai levytaustalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Minun seimess\u00e4ni on kolme tapahtumaa, joissa osa hahmoista on vaihdettava joulun aikana. Ensin on Jeesus-lapsen syntym\u00e4 ja paimenten tulo, sitten nimenanto ja lopuksi kolmen it\u00e4isen tiet\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynti. Joissakin kodeissa seimeen laitetaan Jeesus-lapsi vasta jouluy\u00f6n j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n minun seimeni on tehnyt yst\u00e4v\u00e4ni is\u00e4 Robert Heiss, joka on tehnyt useita erilaisia seimi\u00e4. Heid\u00e4n tuvassaan on iso niin sanottu kotiseutuseimi, joka kuvastaa tirolilaista maisemaa ja seimen hahmot ovat paikallisia, kuten kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 eri toimissaan. T\u00e4llainen seimi ei ole koskaan &#8221;valmis&#8221;, sill\u00e4 joka vuodeksi tehd\u00e4\u00e4n tai ostetaan uusia hahmoja. Syksyll\u00e4 haetaan luonnosta oksia, sammalta ja j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 seime\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n<p>Muistan hyvin, kun 1980-luvulla interreileill\u00e4 vieraillessani yst\u00e4v\u00e4ni luona tehtiin syksyisin retki\u00e4 Alpeilla etsim\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 luonnonmateriaaleja seime\u00e4 varten. Seimiss\u00e4 k\u00e4ytetyt, usein k\u00e4sintehdyt hahmot ovat kalliita hankkia yhdell\u00e4 kertaa, mik\u00e4li seimi pit\u00e4\u00e4 ostaa. Seimet ovat suosittu harrastus ja esimerkiksi Tirolissa melkein jokaisessa kyl\u00e4ss\u00e4 on oma seimiyhdistys, jonka piiriss\u00e4 harrastajat ja taitajat kokoontuvat ja j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t seimikursseja. Lis\u00e4ksi talvella j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tapahtumia, joiden aikana voidaan vierailla ihmisten kotona ihailemassa toisten seimi\u00e4 \u2013 ja ottamassa niist\u00e4 mallia.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsalainen etnologian professori Nils-Arvid Bring\u00e9us (s. 1926) on kirjoittanut jouluseimitradition tulosta Saksasta Ruotsiin, jonne ne &#8221;kotiutuivat&#8221; v\u00e4hitellen 1800-luvulla. Bring\u00e9uksen tuotannosta (ks. esim. artikkeli <em>Julkrubban i v\u00e5rt moderna samh\u00e4lle<\/em>, 1965) l\u00f6ytyy my\u00f6s tarkempia tietoja seimien tulosta ruotsalaiskirkkoihin.  Bring\u00e9us on my\u00f6s Ruotsin kirkon luterilainen pappi, mik\u00e4 on yksi osoitus protestanttien katolisten perinteiden omaksumisesta ja muokkaamisesta omaan kulttuuriin.<\/p>\n\n\n\n<p>Muun muassa huomattavan kansainv\u00e4lisen uran luonut ruotsalaisn\u00e4yttelij\u00e4 <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Max_von_Sydow\">Max von Sydow<\/a> on saanut ensimm\u00e4isen\u00e4 joulunaan lahjaksi seimen. Lienee silti sattumaa, ett\u00e4 h\u00e4nen ensimm\u00e4inen kansainv\u00e4linen roolinsa oli Jeesus Nasaretilainen historiallisessa eepoksessa <em>Mies Nasaretista<\/em> (<em>The Greatest Story Ever Told<\/em>, ohj. George Stevens, USA 1965).<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s Suomessa seimet yleistyiv\u00e4t 1800-luvulla. Turun maakuntamuseon kokoelmissa on&nbsp; &nbsp;seimi, joka on vuodelta 1825 Kakskerrasta. Se on luultavasti Suomen vanhimpia, jos ei vanhin seimi. Joidenkin tietojen mukaan seimen on <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kakskerran_kirkko\">Kakskerran kirkolle<\/a> lahjoittanut vahtimestarin rouva Greflund. Seimi kuvaa vain Pyh\u00e4\u00e4 perhett\u00e4 ja sen hahmot ovat mehil\u00e4isvahaa ja seimi on ollut usein n\u00e4ytteill\u00e4 joulun aikaan Turun tuomiokirkossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Seimell\u00e4 voi nyky\u00e4\u00e4n olla monta merkityst\u00e4, sill\u00e4 joillekin sill\u00e4 on syv\u00e4, uskonnollinen merkitys, toisille taas se on rakas muisto matkalta, joillekin taas vain pelkk\u00e4 joulukoriste. <\/p>\n\n\n\n<p>Erilaiset ja eri-ik\u00e4iset joulun traditiot ja merkitykset sekoittuvat usein tiedostamattomillakin tavoilla, mutta se on inhimillist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti positiivista kulttuurin kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4\u00e4 ja rauhallista joulua kaikille!<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Helena Ruotsala<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on Turun yliopiston etnologian professori.<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2717\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2-676x507.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2021\/12\/Helena-2.jpg 2016w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Figuureja myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oman seimiasetelman luomista varten. <br>Kuva: Helena Ruotsala.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Meit\u00e4 etnologeja ja l\u00e4hitieteiden edustajia pyydet\u00e4\u00e4n usein kertomaan tulossa olevan juhlap\u00e4iv\u00e4n viettotavoista. Yksi hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat joulutavat, jotka ovat juuri nyt &nbsp;&nbsp;hyvin ajankohtaisia. Niiss\u00e4 on sek\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ett\u00e4 eroavaisuuksia, ja my\u00f6s muoti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joulukoristeita. Joulun muotiv\u00e4ri voi olla kulta, punainen tai vaikka vihre\u00e4, jotka toistuvat niin kattauksessa, kuusen koristeissa tai muussa koristelussa. Jonain vuonna [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2715"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2720,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2715\/revisions\/2720"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}