{"id":2730,"date":"2022-03-16T13:38:15","date_gmt":"2022-03-16T11:38:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2730"},"modified":"2022-03-16T13:38:16","modified_gmt":"2022-03-16T11:38:16","slug":"se-oli-vaan-vitsi-lasten-tunnetaidot-ja-koulumaailma-digitaalisessa-kulttuurissamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2022\/03\/16\/se-oli-vaan-vitsi-lasten-tunnetaidot-ja-koulumaailma-digitaalisessa-kulttuurissamme\/","title":{"rendered":"\u201dSe oli vaan vitsi\u201d – Lasten tunnetaidot ja koulumaailma digitaalisessa kulttuurissamme"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Digitaalinen maailma yhdist\u00e4\u00e4 ja erottaa, my\u00f6s koulumaailmassa.
Kuva: pixabay mohamed_hassan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maailma on digitalisoitunut 2000-luvulla hurjaa vauhtia ja vaikka erilaiset digitaaliset ymp\u00e4rist\u00f6t helpottavat viestint\u00e4\u00e4 toistemme kanssa, ne luovat my\u00f6s negatiivisia ilmi\u00f6it\u00e4. Kouluissakin painitaan nettikiusaamisen ja muiden digitaalisen maailman lieveilmi\u00f6iden kanssa. Lasten tulisi oppia ja opiskella uudenlaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja samalla, kun he opettelevat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia teknologioita.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuinka lapsiamme sitten opetetaan toimimaan digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4? Tutkin t\u00e4t\u00e4 digitaalisen kulttuurin oppiaineeseen tekem\u00e4ss\u00e4ni pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4 \u201dKasvaako kouluissa parempi digisukupolvi? Tunne- ja vuorovaikutustaidot tieto- ja viestint\u00e4teknologiataitojen opetuksessa perusopetuksen alaluokilla Satakunnassa\u201d<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tieto- ja viestint\u00e4teknologia -taitoja (TVT) on opetettu jo 1970-luvulta alkaen, ja silti niiss\u00e4 painitaan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hes samojen ongelmien kanssa kuin jo silloin; osaavassa henkil\u00f6st\u00f6ss\u00e4 ja laitteissa on puutteita. T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 oppilaille aiheutuu digitaalista eriarvoisuutta eli oppilailla ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n esimerkiksi riitt\u00e4v\u00e4sti laitteita tai opettajaa, jolla olisi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietotaitoa tai sitoutuneisuutta taitojen opetukseen. Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lapset eiv\u00e4t osaa ottaa kaikkea hy\u00f6ty\u00e4 irti laitteistaan tai digitaalisista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, jolloin puhutaan k\u00e4yt\u00f6n laadun heikkoudesta.<\/p>\n\n\n\n

Opetuksessa pyrit\u00e4\u00e4n opastamaan oppilaita koneenk\u00e4sittelytaidoissa, sek\u00e4 esimerkiksi laadukkaassa tiedon etsinn\u00e4ss\u00e4. Internetiss\u00e4 voi tehd\u00e4 muutakin kuin pelata ja katsoa YouTube-videoita. Koska suomalainen yhteiskunta pyrkii tarjoamaan kaikille tasa-arvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat riippumatta kotien erilaisista resursseista, on tvt-taitojen opetus t\u00e4rke\u00e4 osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Satakunnassa tasa-arvoistavana tekij\u00e4n\u00e4 on n\u00e4hty 4-luokkalaisille jaettavat Chromebook-tietokoneet.<\/p>\n\n\n\n

Teknologia on kuitenkin suuremmalti osin hyvin integroitunut koulumaailmaan ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laajasti eri oppiaineissa; opetus ei siis keskity yksitt\u00e4isiin atk-tunteihin.<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus taas on koulumaailmassa termin\u00e4 uusi, vaikka ainakin vuorovaikutustaitoja on aina jossain muodossa opetettu. Kasvatuskulttuurin muutos yhteiskunnassa on tuonut ymm\u00e4rryksen lapsen tunne-el\u00e4m\u00e4n, sosiaalisen ja tiedollinen kehityksen vaikutuksista toisiinsa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksella onkin t\u00e4rke\u00e4 rooli alakouluissa lasten kokonaisvaltaisen oppimisen kannalta, sill\u00e4 taitojen hallitseminen tukee akateemisia taitoja ja lapsen opiskelua. Tulevaisuuden taitojen kannalta omien ja toisten tunteiden tunnistaminen ei ole ollenkaan v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 tunne\u00e4ly on nostettu yhdeksi tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ominaisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Kouluissa taitojen opetus keskittyy p\u00e4\u00e4osin arkip\u00e4iv\u00e4n tilanteisiin, mutta taitoja harjoitellaan my\u00f6s niille varatuilla paikoilla esimerkiksi ryhm\u00e4tunneilla tai aamupiireiss\u00e4. Taitojen oppimista tehostaa opettajan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 moderni opetustyyli, joka tarkoittaa lapsia osallistavaa toimintaa. Tutkimustulosten mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muun muassa kiusaamista ja rasismia.<\/p>\n\n\n\n

Lasten haasteet digitaalisessa maailmassa<\/h3>\n\n\n\n

Maailma on digitalisoitunut verrattain nopeasti ja kouluissa on ollut haasteita pysy\u00e4 vauhdissa mukana. Oppilaitoksissa kohtaavat sukupolvet, joista osa sai oman k\u00e4nnyk\u00e4n aikuisi\u00e4ll\u00e4, toinen \u201dsyntyi puhelin k\u00e4dess\u00e4\u201d. Yhteiskunnassa sek\u00e4 kouluissa onkin osin viel\u00e4 vallallaan ajatus lasten diginatiiviudesta<\/em>, koska he ovat syntyneet digitaalisessa maailmassa, he osaavat my\u00f6s toimia siin\u00e4. Todellisuudessa lapset kuitenkin kaipaavat opastusta digitaalisessa maailmassa toimimiseen ja esimerkiksi tarvitsevat digitaalisten perustaitojen opettelua.<\/p>\n\n\n\n

Lapsi saattaa olla n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 pelaamaan Fortnite\u00e4 tai tekem\u00e4\u00e4n Tiktok-videon, mutta tiedoston tallennus ei onnistu. Nuoret esimerkiksi itse toivovat enemm\u00e4n opastusta perustietokoneen k\u00e4ytt\u00f6taitoihin. Kouluissa tulisikin panostaa kokonaisvaltaisesti lasten digitaalisen kompetenssin parantamiseen el\u00e4m\u00e4n kaikilla osa-alueilla. Haastavaksi koetaan kouluissa pienten oppilaiden kohdalla vajavaiset taidot ja taas isompien kohdalla ajatellaan, ettei heille osata v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opettaa mit\u00e4\u00e4n uutta.<\/p>\n\n\n\n

Uudet opetusmenetelm\u00e4t osallistavat kuitenkin oppilaita kouluissa enemm\u00e4n ja murtavat ajatusmallia siit\u00e4, ett\u00e4 opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat. Osassa kouluista esimerkiksi vanhemmat oppilaat opastavat nuorempia tietokonetunneilla. Uudenlaiset opetusmenetelm\u00e4t palvelevat digitaaliseen maailmaan syntyneiden lasten erilaisia oppimisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. He ovat tottuneita saamaan tiedon nopeasti, tekem\u00e4\u00e4n rinnakkaisia prosesseja sek\u00e4 useita teht\u00e4vi\u00e4 samanaikaisesti. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esimerkiksi pelit toimivat t\u00e4m\u00e4n sukupolven opetuksessa hyvin. Suurin osa peleist\u00e4 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 jonkin akateemisen taidon parantamiseen, mutta niit\u00e4 voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laajemminkin esimerkiksi vertaisoppimiseen, sosiaalisten taitojen kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 keskin\u00e4isten ristiriitojen sopimisen taitoihin.<\/p>\n\n\n\n

Digitaalinen osallisuus vaatii siis tietoa ja osaamista. Lasten tulisi oppia sellainen medialukutaito, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vastuullisuuden ja arvo-osaamisen, jotka luovat pohjaa yksil\u00f6llisille ja yhteis\u00f6llisille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille. Miten vaikkapa kommentoidaan sosiaalisen median julkaisuja, kuinka luokan Whatsapp-ryhm\u00e4ss\u00e4 puhutaan ja niin edelleen. Vastuullisuus ja arvo-osaaminen tukevat tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehityst\u00e4 digitaalisessa maailmassa. Vastuullinen toiminta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska kouluissa joudutaan puuttumaan digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tapahtuvaan kiusaamiseen. Koska tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vaikuttaa positiivisesti kiusaamisen v\u00e4henemiseen, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen n\u00e4iss\u00e4 digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tapahtuvien kiusaamistilanteiden l\u00e4pik\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 ja auttaa mahdollisesti oppilaita toimimaan jatkossa paremmin. Lasten kommunikoinnissa n\u00e4kyy digitaalisen maailman lyhytj\u00e4nteisyys ja helposti saatavilla olo. Lis\u00e4ksi asioita ei tarvitse sanoa kasvotusten, eik\u00e4 toisen reaktiota omiin sanoihin n\u00e4e kasvoilta. On vaikeaa asettua toisen asemaan.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta digitaalisen maailman \u201dl\u00e4pp\u00e4kulttuurin\u201d eli vitsailukulttuurin tuleminen mukaan my\u00f6s kasvokkaiseen kommunikaatioon on ongelma. Ik\u00e4vi\u00e4 kommentteja perustellaan vitsill\u00e4 ja koetaan, ett\u00e4 toteamalla asian olevan vitsi, sen saattoi pyyhki\u00e4 pois, kuten digitaalisessa maailmassa. T\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan yhtym\u00e4kohtia niin sanottuun YouTuben \u201dprankkikulttuuriin\u201d eli kepposen tekemiseen jollekulle, jonka on tarkoitus hauskuuttaa toisia. R\u00e4ikein esimerkki t\u00e4llaisesta on niin kutsuttu \u201dhappy slapping\u201d, jossa uhria pahoinpidell\u00e4\u00e4n \u201dvitsill\u00e4\u201d, teko kuvataan, jotta se hauskuuttaisi muita.<\/p>\n\n\n\n

Opettajat kokevatkin, ett\u00e4 etenkin pienill\u00e4 lapsilla h\u00e4m\u00e4rtyy helposti digitaalisen ja reaalimaailman raja. Koska lasten tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kehittymisen asteella viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa, digitaalinen maailma on tuonut haasteeksi sen, ett\u00e4 lapset kohtaavat digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 asioita, joihin eiv\u00e4t ole viel\u00e4 valmiita. T\u00e4llaisten vahingollisten asioiden k\u00e4sittely j\u00e4\u00e4 lapsella puutteelliseksi, koska heill\u00e4 ei ole viel\u00e4 kyky\u00e4 tai taitoa siihen ja t\u00e4m\u00e4 saattaa johtaa h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen my\u00f6s kouluissa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessani selvisi, ett\u00e4 jotta lapset siis pystyisiv\u00e4t toimimaan vastuullisesti ja oikein digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, heill\u00e4 tulee olla vahva tunne osallisuudesta digitaalisiin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. Jotta henkil\u00f6 voi olla aktiivinen osallinen nykyajan digitaalisessa kulttuurissa, h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 olla kiinnostunut, oma-aloitteinen sek\u00e4 omata taitoja digitaalisten laitteiden ja s\u00e4hk\u00f6isten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 vaatii n\u00e4hd\u00e4kseni sit\u00e4, ett\u00e4 lapsille opetetaan niin perustaitoja tieto- ja viestint\u00e4teknologiasta kuin my\u00f6s tunne- ja vuorovaikutustaitoja. N\u00e4iden taitojen opetus ei tietenk\u00e4\u00e4n ole yksinomaan koulun vastuulla, mutta pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4ni keskityin nimenomaan opetukseen koulumaailman n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Marika Vapaala-Riikonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on vastavalmistunut filosofian maisteri, joka tekee p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t\u00e4 Tampereen yliopiston verkkoviestint\u00e4tiimiss\u00e4 sek\u00e4 hoitaa Tampereen yliopiston Porin yksik\u00f6n viestint\u00e4\u00e4 ja markkinointia. On kiinnostunut koulumaailman digitalisaatiosta ja lasten tunnekasvatuksesta, eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 on kahden alakouluik\u00e4isen pojan \u00e4iti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailma on digitalisoitunut 2000-luvulla hurjaa vauhtia ja vaikka erilaiset digitaaliset ymp\u00e4rist\u00f6t helpottavat viestint\u00e4\u00e4 toistemme kanssa, ne luovat my\u00f6s negatiivisia ilmi\u00f6it\u00e4. Kouluissakin painitaan nettikiusaamisen ja muiden digitaalisen maailman lieveilmi\u00f6iden kanssa. Lasten tulisi oppia ja opiskella uudenlaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja samalla, kun he opettelevat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia teknologioita. Kuinka lapsiamme sitten opetetaan toimimaan digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4? Tutkin t\u00e4t\u00e4 digitaalisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2730","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2730","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2730"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2730\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2732,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2730\/revisions\/2732"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2730"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2730"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2730"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}