{"id":2745,"date":"2022-04-26T11:25:07","date_gmt":"2022-04-26T09:25:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2745"},"modified":"2022-04-26T11:26:55","modified_gmt":"2022-04-26T09:26:55","slug":"feldluftpark-pori-sodan-jaljet-muistoissa-ja-maisemassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2022\/04\/26\/feldluftpark-pori-sodan-jaljet-muistoissa-ja-maisemassa\/","title":{"rendered":"Feldluftpark Pori: Sodan j\u00e4ljet muistoissa ja maisemassa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Saksalaisten sotilaiden sota-aikaan ottamista valokuvista v\u00e4littyy p\u00e4ivitt\u00e4inen el\u00e4m\u00e4 Porissa.
Kuva: Luftgau Finnland -tutkimushankkeen<\/a> kuvakokoelma. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomen sotia tarkastellaan usein rintaman taisteluiden kautta. Sodalla oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus my\u00f6s kotirintamalla, miss\u00e4 vallinnut poikkeustila n\u00e4kyi mahdollisten pommitusten ohessa my\u00f6s muun muassa mottitalkoiden, s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn ja koulunk\u00e4ynnin katkonaisuuden kautta. Sota-aikaan liittyi my\u00f6s laajat rakennushankkeet, jotka ovat j\u00e4tt\u00e4neet pysyv\u00e4n j\u00e4ljen ymp\u00e4ri Suomen. <\/p>\n\n\n\n

Yksi esimerkki sota-ajan suurista rakennus- ja modernisointihankkeista liittyy lentokenttiin, joiden rakennuskanta ja infrastruktuuri kokivat sotavuosina usein suuria mullistuksia. Tietyill\u00e4 lentokentill\u00e4 rakentamisesta vastasi Saksan ilmavoimat, joiden maisemaan ja muistoihin j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 tutkin v\u00e4it\u00f6stutkimuksessani.<\/p>\n\n\n\n

Tapausesimerkkin\u00e4 Porin lentokentt\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Jatkosodan aikaan suomalaiset tarjosivat saksalaisten liittolaistensa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n useita lentokentti\u00e4, jotka saksalaiset valjastivat omiin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiinsa tehokkain rakennushankkein. Valtaosa lentokentist\u00e4 sijaitsi Lapissa ja Kaakkois-Suomesta, mist\u00e4 oli lyhyt matka toteuttaa tiedustelu- ja pommituslentoja rintamalinjojen taakse. Samalla saksalaisilla oli kuitenkin tarve l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikka huoltokent\u00e4lle rauhalliselta paikalta kaukana taisteluiden vaikutuksista.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen paikka l\u00f6ytyi lopulta Porista, joka tarjosi suojaisen sijaintinsa ohessa my\u00f6s hyv\u00e4t laiva- ja raideyhteydet. Porin lentokent\u00e4lle saksalaiset perustivat Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksik\u00f6iden varaosapalvelusta, suurista huolloista sek\u00e4 kaluston vaihdosta vastanneen kentt\u00e4lentovarikon. Virallisissa asiakirjoissa kentt\u00e4lentovarikosta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 Feldluftpark 3\/XI Pori tai lyhyemmin FLP-Pori.<\/p>\n\n\n\n

Sodan aikana saksalaiset rakensivat lentokent\u00e4n l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n l\u00e4hes 300 uutta rakennusta ja rakennelmaa, joihin lukeutui lentokonehalleja, parakkeja, elokuvateatteri ja Porin ensimm\u00e4inen uimahalli sek\u00e4 l\u00e4himets\u00e4\u00e4n k\u00e4tketyt lentokoneiden sirpalesuojat, kohdistusammuntapaikka ja rullausteiden verkosto. Lis\u00e4ksi saksalaiset pidensiv\u00e4t lentokent\u00e4n kiitoteit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4llystiv\u00e4t p\u00e4\u00e4kiitotien tervasepelill\u00e4 sotavankity\u00f6voiman avulla. Saksalaista rakennuskantaa nousi my\u00f6s muualle Poriin ja Satakuntaan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi saksalaisia sotilaita majoittui vuokratiloissa kaupungilla. <\/p>\n\n\n\n

Koska Porissa oli parhaimmillaan 3000 saksalaista sotilasta ja muuta henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, porilaisten ja saksalaisten v\u00e4lille syntyi useita kohtaamisia, jotka johtivat niin yst\u00e4vyyssuhteisiin, romansseihin kuin nyrkkitappeluihinkin.<\/p>\n\n\n\n

Kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan Neuvostoliiton kanssa tehdyn rauhansopimuksen ennakkoehtona syyskuussa 1944, saksalaisille annettiin k\u00e4sky poistua Suomesta. Porista vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n saksalaiset tuhosivat kymmeni\u00e4 rakennuksia ajastetuin r\u00e4j\u00e4htein. Siin\u00e4 miss\u00e4 suuri osa s\u00e4ilyneist\u00e4 rakenteista otettiin pian suomalaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, etenkin mets\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neet rakenteet ja rauniot j\u00e4iv\u00e4t lopulta unohduksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomalaiset tarkastivat saksalaisten r\u00e4j\u00e4ytyst\u00f6iden tuhoja \u201dPorin pamausta\u201d seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vaikka useita merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennuksia tuhoutui, lentokent\u00e4ll\u00e4 s\u00e4ilyi paljon rakennuskantaa, jota on hy\u00f6dynnetty aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti.
Kuva: Kurt K. Karlsson, Satakunnan Museo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Metsien k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 osaksi tutkimusta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuodesta 2019 alkaen Porin lentokent\u00e4n sotahistoriaa on tutkittu arkeologian, arkistotutkimuksen ja haastattelun keinoin. Tutkimus on toteutettu tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Satakunnan Museon<\/a> kanssa ja tutkimuksen tuloksia esitell\u00e4\u00e4n huhtikuussa 2022 Satakunnan Museoon avatussa n\u00e4yttelyss\u00e4, joka esittelee niin lentokent\u00e4n vaiheita kuin kotirintaman arkea. Rosenlew-museoon<\/a> avattu kaksoisn\u00e4yttelyn toinen puolisko syventyy puolestaan sota-ajan teollisuuteen ja ty\u00f6ntekoon. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimushankkeen keski\u00f6ss\u00e4 on ollut alusta alkaen paikallisyhteis\u00f6n kanssa toteutettava yhteisty\u00f6. Porin mets\u00e4n<\/a> alueella j\u00e4rjestetyille arkeologisille kaivauksille on osallistunut lukiolaisia, arkeologian kes\u00e4leiril\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 alueen historiasta kiinnostuneita kansalaisopiston kurssilaisia. Alueella j\u00e4rjestetyt yleis\u00f6opastukset ja mets\u00e4alueen sota-ajan raunioihin kohdistunut mielenkiinto johtivat puolestaan hankkeeseen, jonka aikana Porin mets\u00e4\u00e4n valmistuu sota-ajan rakenteille viev\u00e4t polut ja alueen sotahistoriasta kertovat kyltit.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen saama n\u00e4kyvyys on kannustanut paikallisia asukkaita my\u00f6s jakamaan omia muistoja ja valokuvia sota-ajalta. Siin\u00e4 miss\u00e4 useita henkil\u00f6it\u00e4 on jo haastateltu sota-ajan tapahtumiin liittyen, Luftgau Finnland -tutkimushankkeen<\/a> resurssit eiv\u00e4t ole toistaiseksi riitt\u00e4neet syv\u00e4llisiin keskusteluihin kaikkien sota-aikaa muistavien kanssa, mink\u00e4 johdosta muistoja on alettu ker\u00e4t\u00e4 my\u00f6s kirjallisessa muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4ljet muistoissa ja maisemassa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lentokentt\u00e4rakenteiden sodanaikaisten vaiheiden lis\u00e4ksi v\u00e4it\u00f6stutkimuksen huomio kiinnittyy sota-ajan rakentamisen kauaskantoisiin seurauksiin. Esimerkiksi Porin lentokent\u00e4n laaja rakentamishanke oli syyn\u00e4 lentokent\u00e4n valikoitumiselle Satakunnan Lennoston tukikohdaksi. Poriin siirtyneelle lennostolle oli valmiina runsaasti saksalaista rakennuskantaa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi sotavankien p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4 kiitotie mahdollisti sittemmin kent\u00e4n soveltumisen Suomen ensimm\u00e4isille suihkuh\u00e4vitt\u00e4jille. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka Satakunnan Lennosto on sittemmin siirtynyt edelleen Porista, osa sota-ajan rakennuskannasta on s\u00e4ilynyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Esimerkiksi kaksi lentokonehallia toimivat Suomen Ilmailuopiston ja WinNovan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja saksalaisten mets\u00e4\u00e4n rakentamilla rullausteill\u00e4 laukkaavat puolestaan ravihevoset. My\u00f6s luonnon valtaamat rauniot ovat saaneet uudenlaista k\u00e4ytt\u00f6historiaa, kun niist\u00e4 on muodostunut lasten leikkipaikkoja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Porin mets\u00e4n sotahistoriallisia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 on tutkittu my\u00f6s yhdess\u00e4 paikallisten nuorten kanssa. Vaikka kaivausten tavoitteena on ollut ensisijaisesti arkeologian ja paikallishistorian popularisointi, l\u00f6yt\u00f6aineistoa on voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi tutkittaessa Porin saksalaisten ruokavaliota.
Kuva: Teemu V\u00e4is\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkimuskysymyksi\u00e4 pitk\u00e4lle tulevaisuuteen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pori on vain yksi esimerkki Saksan ilmavoimien laajasta lentokentt\u00e4verkostosta ja massiivisista rakennushankkeista kautta Suomen. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkimuksen maantieteellinen skaala onkin laajentunut kattamaan koko Suomen aina Utista Kaamaseen. Sota-ajan rakennushankkeiden ja k\u00e4ytt\u00f6historian sek\u00e4 n\u00e4iden kauaskantoisten vaikutusten lis\u00e4ksi aihepiiri tarjoaa laajat mahdollisuudet jatkotutkimukselle. Vaikka kirjakauppojen hyllyt notkuvat sotahistoriallista kirjallisuutta, aikakauteen liittyy viel\u00e4 runsaasti vastaamattomia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Osallistu tutkimushankkeeseen jakamalla omat muistosi sota-ajan rakenteisiin liittyen. Muistot voivat olla per\u00e4isin mist\u00e4 tahansa p\u00e4in Suomea ja liitty\u00e4 niin sota-aikaan kuin rakenteiden sodanj\u00e4lkeiseen k\u00e4ytt\u00f6historiaan. Vastaukset voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 <\/em>SKS:n keruusivun<\/em><\/a> kautta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Teemu V\u00e4is\u00e4nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on arkeologi ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa. H\u00e4n on ollut mukana konfliktiarkeologisissa tutkimushankkeissa vuodesta 2017 alkaen niin Hangossa, Porissa kuin Raatteentiell\u00e4kin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen sotia tarkastellaan usein rintaman taisteluiden kautta. Sodalla oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus my\u00f6s kotirintamalla, miss\u00e4 vallinnut poikkeustila n\u00e4kyi mahdollisten pommitusten ohessa my\u00f6s muun muassa mottitalkoiden, s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn ja koulunk\u00e4ynnin katkonaisuuden kautta. Sota-aikaan liittyi my\u00f6s laajat rakennushankkeet, jotka ovat j\u00e4tt\u00e4neet pysyv\u00e4n j\u00e4ljen ymp\u00e4ri Suomen. Yksi esimerkki sota-ajan suurista rakennus- ja modernisointihankkeista liittyy lentokenttiin, joiden rakennuskanta ja infrastruktuuri […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2745","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2745","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2745"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2745\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2750,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2745\/revisions\/2750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}