{"id":2773,"date":"2022-06-23T13:21:42","date_gmt":"2022-06-23T11:21:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2773"},"modified":"2022-06-23T13:57:19","modified_gmt":"2022-06-23T11:57:19","slug":"saunassa-oli-vakea-runsaanlaisesti-etenkin-parvella-porilaiset-julkiset-saunat-suomalaisena-saunakulttuurina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2022\/06\/23\/saunassa-oli-vakea-runsaanlaisesti-etenkin-parvella-porilaiset-julkiset-saunat-suomalaisena-saunakulttuurina\/","title":{"rendered":"\u201dSaunassa oli v\u00e4ke\u00e4 runsaanlaisesti etenkin parvella\u201d – porilaiset julkiset saunat suomalaisena saunakulttuurina"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Saunojia 1900-luvun alun Helsingiss\u00e4.
Kuva: tuntematon \/ Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

M\u00f6kill\u00e4 saunan ikkuna oli lauteiden tasolla niin, ett\u00e4 jos istui ylimm\u00e4ll\u00e4 lavolla, n\u00e4kyi pylly pihalle. En tied\u00e4 kuka ikkunan aukotuksen tai lauteiden paikat m\u00f6killemme oli suunnittelut niin, mutta saunan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 se ei juuri haitannut. L\u00f6yly\u00e4 heitt\u00e4ess\u00e4 ikkuna joka tapauksessa huurustui. Jos painoi posken vasten kylm\u00e4\u00e4 ikkunaa, lauteilla jaksoi olla kauemmin. <\/p>\n\n\n\n

Parasta oli kuitenkin juosta saunasta suoraan mereen, uudestaan ja uudestaan loputtomalla kierteell\u00e4. Havunneulaset jalkapohjia pistellen ja sitten ponnistus laiturilta mereen. Joskus k\u00e4ytiin hiihtolomallakin m\u00f6kill\u00e4 ja silloin hyisen m\u00f6kin l\u00e4mmitti kiuas, joka varasi l\u00e4mp\u00f6\u00e4 seuraavaankin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Sukupolvien ketju ei ole katkennut, vaan omat lapseni ovat l\u00f6yt\u00e4neet loputtoman \u201dsaunaan ja sitten mereen uimaan ja takaisin saunaan\u201d-kierteen. Kummallakin lapselle on saunomisen suhteen muodostunut oma tyylins\u00e4; isompi istuu yl\u00e4lauteilla ja heitt\u00e4\u00e4 l\u00f6yly\u00e4, nuoremmalle riitt\u00e4\u00e4 istuminen alalauteella.<\/p>\n\n\n\n

Saunamuistoja lienee kaikilla, jokaisella omanlaisiaan eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ole saunaihmisi\u00e4. Tosin saunoja tutkinut Juha Nirkko on osuvasti todennut, ett\u00e4 suomalaiset ovat ainoa kansakunta, joka mahtuisi yht\u00e4 aikaa kylpem\u00e4\u00e4n omiin saunoihinsa. Aiempi kansatieteellinen tutkimus maalasikin saunan erityisesti suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi.<\/p>\n\n\n\n

Saunakulttuuria<\/h3>\n\n\n\n

Kansatieteilij\u00e4 Samuli Paulaharju ja arkeologi Sakari P\u00e4lsi ker\u00e4siv\u00e4t runsaasti ainestoa liittyen suomalaiseen saunakulttuuriin kohdistaen tutkimuksen p\u00e4\u00e4asiassa maaseudulle ja Karjalaan. Kansatieteellisen tutkimuksen mukaan maaseudulla saunat edustivat ensisijaisesti peseytymispaikkaa, mutta saunaa k\u00e4ytettiin my\u00f6s maltaiden valmistamiseen, lihan savustamiseen ja pellavan kuivaamiseen, hyvin monenlaiseen toimintaan siis. <\/p>\n\n\n\n

Toisinaan maaseudulla saunassa saattoi asua loisena perheit\u00e4kin, mutta my\u00f6s kaupungeissa tilanahtaudesta johtuen saunaan saatettiin sijoittaa osa palveluskunnasta. Rauman Marelan talossa<\/a> 1800-luvun alkupuolella sauna toimi niin renkitupana kuin pesupaikkana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puinen l\u00f6yly\u00e4mp\u00e4ri ja vihta kankaanp\u00e4\u00e4l\u00e4isess\u00e4 saunassa 1930-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.
Kuvaaja tuntematon. L\u00e4hde: Satakunnan Museon kuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tulee saunojen rakennustapaan, maaseudulla saunarakennukset olivat useimmiten salvottuja hirsirakennuksia, joiden luonnonkivest\u00e4 tehty kiuas sijaitsi ovinurkassa. Saunat oli asemoitu maakunnista riippuen joko pihapiiriin tai sen ulkopuolelle, mutta aina ne kuitenkin sijaitsivat erillisess\u00e4 rakennuksessa palovaaran vuoksi. Kaupungeissa, joissa pihapiiri oli rajatumpi, saunat sijaitsivat tontin rajalla ulkorakennuksiin sijoitettuna. Saunassa peseydyttiin kes\u00e4isin useammin kuin talvella, tavallisesti kaksi tai kolme kertaa viikossa. <\/p>\n\n\n\n

Normaali k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 maaseudulla oli, ett\u00e4 talon v\u00e4ki saunoi yhdess\u00e4. Maaseudulla naisten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 sauna ja pesuvesi sek\u00e4 toimia pesij\u00e4n\u00e4. Maaseudun saunomiseen my\u00f6s kuului nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eloon her\u00e4tettyj\u00e4 traditioita, kuten morsius-, h\u00e4\u00e4sauna ja neiskyly. T\u00e4llaisilla traditionaalisilla saunoilla juhlistettiin erilaisia siirtymi\u00e4 tilasta toiseen. Kaupungissa traditiot karisivat pikkuhiljaa uuden el\u00e4m\u00e4ntavan tielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sauna ja tervey<\/strong>s<\/h3>\n\n\n\n

Kansatiede ei ollut ainoa saunaan ja saunomiseen huomiota kiinnitt\u00e4nyt tieteenala, vaan jo 1800-luvun alkupuolella l\u00e4\u00e4ketiede kiinnostui saunasta. Vuonna 1823 v\u00e4it\u00f6skirjan (ven\u00e4l\u00e4isen) saunan terveydellisist\u00e4 hy\u00f6dyist\u00e4 teki M.M. Levy ja vuonna 1842 saunan terapeuttisia vaikutuksia tutki C. Lambert. My\u00f6s siviiliammatiltaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 toiminut Elias L\u00f6nnrot tutki saunan vaikutusta terveyteen 1840-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Saunaseura<\/a> onkin korostanut L\u00f6nnrotin asemaa saunan asettamisesta kansalliseksi symboliksi. Suomalaisiin saunoihin ja suomalaisten saunatapoihin k\u00e4vi 1800-luvun lopulla tutustumassa my\u00f6s ruotsalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Nils Englund, joka vuonna 1897 julkaisi H\u00e4lsov\u00e4nnen<\/em>-lehdess\u00e4 artikkelinsa saunan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

1900-luvulla kiinnostus saunan terveydellisi\u00e4 vaikutuksia kohtaan kasvoi.  L\u00e4\u00e4ketieteen dosentti ja professori K.F. Hirvisalo kirjoitti l\u00e4\u00e4ketieteen v\u00e4it\u00f6skirjan saunan fysiologisia vaikutuksista ihmiseen. Hirvisalo halusi tiet\u00e4\u00e4 miten sauna vaikutti ihmisten verenkiertoon, munuaisiin, aineenvaihduntaan, hengitykseen tai hikoiluun. Ennen pitk\u00e4\u00e4 saunatutkimus synnytti kylpyopin, balneologian<\/a>, jonka tiimoilta j\u00e4rjestettiin Tukholmassa ensimm\u00e4inen kylpykonferenssi vuonna 1925. Saunan ja kylpyjen terveydellisiin vaikutuksiin voidaan lis\u00e4ksi lukea erilaiset terveys- ja mineraalivedet, jotka kuuluivat erityisesti kylpylaitosten valikoimaan<\/a>. Tavallinen rahvas sen sijaan nautti saunan p\u00e4\u00e4lle kahvit tai osti saunan pit\u00e4j\u00e4lt\u00e4 jauhokaljaa<\/a> tai limonadia.<\/p>\n\n\n\n

Aivan niin korkealentoista saunominen ei normaalissa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ollut, ett\u00e4 tavallinen vihdanheiluttaja olisi miettinyt viikoittaisen rutiinin vaikutusta munuaisiinsa, joskin saunalla oli merkityst\u00e4 arjessa. Se katkaisi ty\u00f6viikon ja auttoi siirtym\u00e4\u00e4n arjesta juhlaan. Aiemmin el\u00e4m\u00e4n kiertokulkuun kuului sauna \u2013 siell\u00e4 synnyttiin ja saunassa ihminen valmistetiin viimeiselle matkalle. <\/p>\n\n\n\n

Sauna kuului olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin. Vuonna 1993 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura<\/a> toteutti \u201dSauna suomalaisten terveyden l\u00e4hteen\u00e4\u201d ker\u00e4yksen, jossa saunatutkimukseen osallistujat vertasivat saunaa kirkkoon, jonne p\u00e4\u00e4si rauhoittumaan omaan oloon.<\/p>\n\n\n\n

Saunomista <\/strong>Porin kaupungissa<\/h3>\n\n\n\n

Saunominen ei loppunut edes silloin, kun Suomi alkoi teollistua 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen ja ihmiset muuttivat kaupunkiin uusien elinkeinojen per\u00e4ss\u00e4. Porissa, joka 1800-luvun lopulla teollistui ja kasvoi voimakkaasti, toimi my\u00f6s useita yleisi\u00e4 saunoja. Yleisi\u00e4 saunoja oli l\u00e4hes jokaisessa kaupunginosassa ja useimmiten saunaa piti jonkin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen kuten kirjansitojan, sep\u00e4n tai teurastajan vaimo, jonka perheelle saunan pit\u00e4minen toi tarvittua lis\u00e4tienesti\u00e4. Tunnettuja porilaisia saunoja 1800-luvun lopulla oli ainakin viidenness\u00e4 kaupunginosassa toimineet Sj\u00f6vallin, Koivulan ja Tuorin saunat, nelj\u00e4nness\u00e4 osassa toiminut Tyskin sauna ja Blomin kaupungissa eli Kokem\u00e4enjoen pohjoispuolella sijainnut Hjulgrenin sauna, joka ajoittain oli lehtiotsikoissa saunan pihamaalla tapahtuneiden k\u00e4sirysyjen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti saunoissa kuitenkin oltiin varsin rauhallisesti. Varkauksiakin tapahtui harvoin huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 pukuhuoneen vaatekoukkuun j\u00e4tettiin niin p\u00e4\u00e4llysvaatteet kuin p\u00f6rssitkin. Saunap\u00e4ivi\u00e4 kaupunkien yleisiss\u00e4 saunoissa oli tavallisesti kolme; keskiviikko, perjantai ja lauantai. T\u00e4ll\u00f6in saunaan saavuttiin ty\u00f6vuoron j\u00e4lkeen ja l\u00f6ylyn ly\u00f6min\u00e4 puhdistettiin viikon tomut, rasvat ja hiet usein Kokem\u00e4enjoesta kannetulla vedell\u00e4. Sinkki\u00e4mp\u00e4rit kolisivat, kun ihmiset luovivat h\u00e4m\u00e4riss\u00e4 pesutuvissa vauvasta vaariin.<\/p>\n\n\n\n

1800 ja 1900-lukujen vaihteessa kaupungissa toimi my\u00f6s muutama sauna, joiden profiili oli kansansaunoja korkeampi. Aittaluodossa toimi Yhti\u00f6n sauna, joka tunnettiin my\u00f6s Porin kylpylaitoksena. Yhti\u00f6n sauna tarjosi tavallisen lavolla istumisen lis\u00e4ksi erilaisia kylpyj\u00e4 kuten amme-, h\u00f6yry- ja kaappikylpyj\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1896 avattiin nykyisen Liisantorin (aiemmin Elisabetin tori) viereen Elisabetin kylpylaitos, jossa yhteisen pukutilan sijaista oli erilliset pukukopit asiakkaille, erilliset saunat naisille ja miehille sek\u00e4 lis\u00e4ksi kansansauna, jonne oli oma kulku sivummalla. Saunassa oli uutuutena my\u00f6s \u201dsuihkuhytti\u201d, jossa vesi t\u00f6rm\u00e4si \u201dalta, p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja sivusta\u201d. Lattiat olivat betonia ja peitetty puisilla tralleilla, jotta lattiat olisivat mukavammat k\u00e4vell\u00e4. Palveluskuntaa kylpylaitoksessa toimi 12 henkil\u00f6\u00e4, osa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta tuotuja ammattihierojia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Nykyisell\u00e4 Liisantorilla Porissa sijainneen tiilirunkoisen, uusrenessanssityylisen Elisabetin kylpylaitoksen pohjapiirros vuodelta 1896. Kylpylaitos edusti uudenlaista kaupunkisaunomisen tapaa kylpyineen ja hoitoineen.
L\u00e4hde: Kansallisarkisto, Porin maistraatin arkisto. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kaupunkiin mahtui siis monenlaisia saunoja ja niille asiakkaita. Kaikilla ei suinkaan ollut varaa k\u00e4yd\u00e4 Elisabetin kylpylaitoksen kaltaisessa korkean profiilin yleisess\u00e4 saunassa, mutta viikoittaisen pesun pystyi hoitamaan my\u00f6s omassa l\u00e4hisaunassa. Erilaisen saunakokemuksen tarjoaa muuan yleinen sauna kuudennessa kaupunginosassa, jossa tapahtui pienimuotoinen onnettomuus helmikuussa 1894.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSaunassa oli v\u00e4ke\u00e4 runsaanlaisesti etenkin parvella, jossa oli miehi\u00e4, naisia ja lapsia, jotka kaikki, pienimm\u00e4st\u00e4 suurimpaan huusiwat wett\u00e4 ja wihtoja. Saunapiika oli tietysti hyvin \u00e4k\u00e4isell\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska ei ottanut totellakseen. Silloin tapahtui, w\u00e4en huutaessa, ett\u00e4 parwi rys\u00e4hti julmasti, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa se ei wiel\u00e4 pudonnut. Kylpywieraitten ollessa n\u00e4in alastomuuden tilassa, wajosi kumminkin saunaparwi hiukan my\u00f6hemmin aika melskeell\u00e4 permantoon. Er\u00e4s rautatiety\u00f6miehen waimo, w\u00e4h\u00e4sen rintalapsensa kanssa, istui parween menewill\u00e4 ylisill\u00e4 portailla ja selkosel\u00e4lleen permantoon, lapsi painettuna rintaa vasten ja er\u00e4s toinen waimo sai parwen pylw\u00e4\u00e4st\u00e4 iskun hartioihinsa.\u201d (Satakunta 8.2.1894)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Saunan t\u00e4yttiv\u00e4t varmasti h\u00e4ly ja lasten itku samalla kun saunavieraat tarkistivat l\u00e4heistens\u00e4 olevan kunnossa ja ihmetteliv\u00e4t lattialle pudonnutta lavoa. Rautatiety\u00f6miehen vaimo ehk\u00e4 rauhoitteli pient\u00e4 sylilastaan ja yritti itse toipua pel\u00e4styksest\u00e4. Kuten t\u00e4m\u00e4 kuudennessa osassa sijainnut sauna, oli samaan tapaan suurin osa kaupunkien yleisist\u00e4 saunoista viel\u00e4 1900-luvun alussa niin kutsuttuja sekasaunoja, joissa saunoivat sukupuolet yhdess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in todenn\u00e4k\u00f6isesti saunassa k\u00e4vi koko perhe kerralla, mik\u00e4li tehtaan ty\u00f6vuoro antoi my\u00f6den.<\/p>\n\n\n\n

Hiljalleen saunatavat alkoivat muuttua, johon vaikutti muun muassa porvariston suhtautuminen ty\u00f6l\u00e4isperheisiin ja yleinen paheksunta sekasaunoja kohtaan. Porissa erityisesti Naisyhdistys pyrki muuttamaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n tapaan saunoa eri sukupuolet yhdess\u00e4. Osa yhdistyksest\u00e4 kannatti erillisi\u00e4 saunavuoroja, osa erillisi\u00e4 saunoja. Yhdistys ei kuitenkaan saanut asian tiimoilta yksimieleisyytt\u00e4 parempien tietojen puuttuessa. <\/p>\n\n\n\n

Yhdistys toivoi, ett\u00e4 sauna-asia nostettaisiin yleiseen keskusteluun ja saunanomistajat itse tarttuisivat aiheeseen sek\u00e4 pyrkisiv\u00e4t poistamaan ep\u00e4kohdan. Vuonna 1901 kirjoitti maisteri Waren Satakunta<\/em>-lehteen paheksuvan kirjoituksen sekasaunoista. Waren oli toverinsa kanssa etsinyt saunaa kaupungista, mutta erehtynyt p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tynyt naisten saunavuorolle yleiseen saunaan. Warenin kertomus saunaillasta on surkuhupaisa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dHuomattawasti \u00e4rsyyntyneen\u00e4 wihelsi towerini wossikan ja sit\u00e4 ajettiin taas pulskasti onneamme koettamaan. Mutta kun tultiin sauna eteiseen, niin tuli sinne muuan Eevan tyt\u00e4r hajalla hapsin, posket punottawina, ja h\u00e4nk\u00f6s rupesi saunanhoitajattarelle meluamaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kerrassaan kauheaa, t\u00e4\u00e4ll\u00e4h\u00e4n on herroja. Min\u00e4 p\u00f6ll\u00f6p\u00e4\u00e4, kun en tiet\u00e4nyt \u2013 silloin on naisten tunti<\/em>.\u201d (Satakunta<\/em> 7.11.1901)<\/p>\n\n\n\n

Toimittajan toverin suuttumus ei tuntenut en\u00e4\u00e4 rajoja t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, vaan saunaa etsinyt matkalainen antoi mielipiteens\u00e4 kuulua. Toimittaja itse tunnusti h\u00e4venneens\u00e4 porilaisten puolesta todeten, ett\u00e4 miespuolisen henkil\u00f6n on vallan mahdotonta saada maanantaina kylpe\u00e4. Toimittajan mukaan saunavuoroja ei pit\u00e4isi jakaa erikseen naisille ja miehille, vaan jokainen, joka saunaan tahtoo, pit\u00e4isi sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 Waren ei suinkaan tarkoittanut, ett\u00e4 naiset ja miehet saunoisivat yhdess\u00e4, vaan sukupuolille olisi omat saunansa, jotta vastaavanlaisia ik\u00e4vi\u00e4 v\u00e4likohtauksia ei tapahtuisi. Moitteen kohteena olivat porilaiset saunanomistajat, jotka kuvittelivat, ett\u00e4 porilaiset tahtoisivat saunoa vain kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, kun saunaan tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4, kuten muualla on tapana. Waren paheksui my\u00f6s yhteissaunomista:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMonesta saunassa on n.k. paremman saunan rinnalla my\u00f6skin halwempi, nim. yhteissauna, miss\u00e4 eri sukupuolet kylpew\u00e4t sekaisin paratiisin aikuisissa puwuissaan. Mutta eik\u00f6h\u00e4n, warsinkin n\u00e4in kaupunkioloissa, tuo suuresti loukkaa etenkin naisille synnynn\u00e4ist\u00e4 kainoutta? Kun t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4, niinkuin luotettawalta taholta on kerrottu, joskus p\u00f6hn\u00e4isetkin miehet tulevat joukkoon ja joku eukko tuopi saunaan ew\u00e4\u00e4n\u00e4\u00e4n olutpullon, joka sitte lauteilla tyhjennet\u00e4\u00e4n, niin riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 jo osoittamaan yhteissaunojen sopimattomuutta s\u00e4\u00e4dyllisyytt\u00e4 loukkaawina laitoksina, joista sit\u00e4 paitsi lapset saawat n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla kaikenmoista.\u201d (Satakunta 7.11.1901)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Warenin toive erillisist\u00e4 saunavuoroista k\u00e4vi my\u00f6hemmin toteen, sill\u00e4 siveellisyyden ja yksityisyyden tavoittelu ei ollut vain porvariston yksipuolista sanelua, vaan my\u00f6s kaupunkilaisen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n nuoremman polven parissa oli havaittavissa yksityisyyden tavoittelua. <\/p>\n\n\n\n

Saunoista pro gradu-tutkielmansa vuonna 1994 tehneen Tapio Laaksosen mukaan kaupunkien saunojat olivat 1900-luvun alussa tietoisia uusista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja saattoivat toivoa oman l\u00e4hisaunan muuttuvan paremmin varustelluksi ja tarjoavan erillisi\u00e4 vuoroja. Kaupunkien saunakulttuuri muuttui Laaksosen mukaan k\u00e4ytt\u00e4jien toiveesta. Erillisvuorojen vastaanotto oli hidas, muutos tapahtui reilun kahdenkymmenen vuoden aikana 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. T\u00e4n\u00e4 aikana oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erilaisia saunoja eri k\u00e4ytt\u00e4jille. Muutos saunomistavoissa tapahtui elinymp\u00e4rist\u00f6n muutoksen, elintason nousun ja mentaliteetin muutoksen kautta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Porin Katariinankatu 9:ssa sijaitsi aiemmin valkoinen, harjakattoinen, rapattu saunarakennus.
Kuva: Voitto Niemel\u00e4, 1966. L\u00e4hde: Satakunnan Museon kuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yleiset saunat katosivat pikkuhiljaa kulttuurin muuttuessa ja viimeinen Porin yleinen sauna sulki ovensa 1982. Kes\u00e4ll\u00e4 2022 Porissa yleiseen juhannussaunaan ei siis p\u00e4\u00e4se, vaikka suunnitelmia sellaisen rakentamisesta on ollutkin<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Varmaa kuitenkin on, ett\u00e4 keskikes\u00e4n juhlassa monella l\u00e4mpe\u00e4\u00e4 sauna joko kerrostalon kylpyhuoneeseen sijoitettuna, omakotitalon kellarissa tai m\u00f6kin pihalla. Erityisesti juhannussauna assosioituu kulttuurissamme kes\u00e4m\u00f6kkiin, joko omaan, yst\u00e4v\u00e4n tai vuokrattuun, kuten t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen alussa.<\/p>\n\n\n\n

Saunalla on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli suomalaisessa juhannustaikaperinteess\u00e4.

\u201dJuhannusaattoiltana tehtiin uusi vihta. Kun sill\u00e4 oli vihdottu heitettiin se jalkojen v\u00e4list\u00e4 saunankatolle. Minnep\u00e4in sen tyvi meni, siell\u00e4 oli tuleva puoliso\u201d (Kiikoinen 1935).<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 juhannusta, taikaonnea sek\u00e4 aurinkoista kes\u00e4\u00e4 kaikille!<\/p>\n\n\n\n

Sanna Kuusikari<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Tampereen yliopiston historian tohtoriohjelmassa<\/a>. H\u00e4n on kirjoittanut historian pro gradu -tutkielmansa<\/a> Porin yleisist\u00e4 saunoista.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Milt\u00e4 kuulostaisi juhannussauna kera jokiveden ja kylpyjen? Tyskin sauna mainosti juhannussaunaa ennen keskikes\u00e4n juhlaa vuonna 1896.
L\u00e4hde: Kansallisarkiston digitaalinen sanomalehtiarkisto: Satakunta<\/em> 18.6.1896.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

M\u00f6kill\u00e4 saunan ikkuna oli lauteiden tasolla niin, ett\u00e4 jos istui ylimm\u00e4ll\u00e4 lavolla, n\u00e4kyi pylly pihalle. En tied\u00e4 kuka ikkunan aukotuksen tai lauteiden paikat m\u00f6killemme oli suunnittelut niin, mutta saunan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 se ei juuri haitannut. L\u00f6yly\u00e4 heitt\u00e4ess\u00e4 ikkuna joka tapauksessa huurustui. Jos painoi posken vasten kylm\u00e4\u00e4 ikkunaa, lauteilla jaksoi olla kauemmin. Parasta oli kuitenkin juosta saunasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2773","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2773","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2773"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2781,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2773\/revisions\/2781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}