{"id":2816,"date":"2022-12-01T21:23:07","date_gmt":"2022-12-01T19:23:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2816"},"modified":"2023-01-23T12:06:18","modified_gmt":"2023-01-23T10:06:18","slug":"itsenaisyyspaivan-vieton-merkityksen-historiaa-ja-nykypaivaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2022\/12\/01\/itsenaisyyspaivan-vieton-merkityksen-historiaa-ja-nykypaivaa\/","title":{"rendered":"Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vieton merkityksen historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Lipunnosto T\u00e4htitorninm\u00e4ell\u00e4 6.12.1927. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miten suomalainen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 on muotoutunut nykyisenkaltaiseksi kansalliseksi juhlap\u00e4iv\u00e4ksi, jolla on omat vakiintuneet muotonsa? Osa nykyisin kiinte\u00e4sti itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4n liitetyist\u00e4 tavoista on per\u00e4isin aivan itsen\u00e4isyyden alkuvuosilta. Toisaalta er\u00e4\u00e4t perinteisilt\u00e4 vaikuttavat elementit ovat tulleet osaksi itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viettoa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Yleisradion \u201djokavuotinen\u201d perinne esitt\u00e4\u00e4 televisiossa Edvin Laineen elokuva Tuntematon sotilas<\/em> (1955) on per\u00e4isin vasta 2000-luvun alusta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sittelen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n traditioiden muotoutumista. Kirjoitukseni perustuu alkuvaiheessa olevaan v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6h\u00f6ni Helsingin yliopiston historian ja kulttuuriperinn\u00f6n tohtoriohjelmassa. V\u00e4it\u00f6skirjani aihe on Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n kertomusten rakentuminen ja historiapoliittinen k\u00e4ytt\u00f6 itsen\u00e4isyyden ajan alusta 2000-luvulle. Tutkimuksessani olen kiinnostunut erilaisten tapojen, prosessien ja motiivien v\u00e4lisist\u00e4 ristiriidoista, joiden seurauksena itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n kertomukset ovat saaneet muotonsa eri aikoina.<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 sai virallisen statuksensa valtioneuvoston asetuksen my\u00f6t\u00e4 20.11.1919. Sittemmin Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4ksi vakiintuneen joulukuun kuudennen lis\u00e4ksi itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4ksi oli ehdolla my\u00f6s muita itsen\u00e4istymisprosessin kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kansallisesta Edistyspuolueesta presidentiksi noussut J. K. St\u00e5hlberg ja liberaali keskusta pyrkiv\u00e4t rakentamaan sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa kansaa yhdist\u00e4v\u00e4n juhlap\u00e4iv\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi valittiin lopulta eduskunnan itsen\u00e4isyysjulistuksen p\u00e4iv\u00e4, jonka viett\u00e4misen toivottiin olevan mahdollista eri kansanosille ja alleviivaavan kansan yhten\u00e4isyytt\u00e4 itsen\u00e4isyysprosessissa. Henkil\u00f6palvontaa vieroksunut St\u00e5hlberg ei halunnut sitoa itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 C.G.E. Mannerheimiin eik\u00e4 korostaa valkoisten voitonp\u00e4iv\u00e4\u00e4 16.5., jolloin Helsingiss\u00e4 vuonna 1918 j\u00e4rjestettiin valkoisten juhlaparaati<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Senaatin itsen\u00e4isyysjulistuksen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 4.12. olisi puolestaan sitonut itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n liiaksi senaatin puheenjohtajaan P. E. Svinhufvudiin. Vasemmiston ehdotus itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4ksi olisi taas ollut 15.11., jolloin kansanvaltaa edustanut Suomen eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n

Valittu p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 6.12. oli Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana ollut Nikolain nimip\u00e4iv\u00e4 ja vanhastaan koulujen lupap\u00e4iv\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 6.12.1919 ohjelmassa oli muun muassa juhlajumalanpalvelus Nikolainkirkossa, valtioneuvoston juhlaistunto, iltap\u00e4iv\u00e4juhla Kansallisteatterissa, kansalaisjuhlia, juhlan\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, liikemiesten juhlaillalliset Seurahuoneella sek\u00e4 suojeluskuntien marssi ja illallistanssiaiset suojeluskuntien tukemiseksi Fenniassa ja P\u00f6rssiravintolassa. <\/p>\n\n\n\n

Presidentti St\u00e5hlberg j\u00e4rjesti iltap\u00e4iv\u00e4vastaanoton Presidentinlinnassa ulkomaisille diplomaateille ja valkoisen Suomen eliitille. Niin ik\u00e4\u00e4n ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 vieraili tilaisuudessa. Iltajuhliksi presidentin vastaanotto vakiintui vasta L. K. Relanderin presidenttikauden alussa vuonna 1925.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 n\u00e4kyi katukuvassa. Helsingin kaduilla myytiin pienoislippuja, ja juhlaliputukseen sopivia lippuja oli mainostettu sanomalehtien sivuilla jo ennen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4isyyden ajan juhlien muodot eiv\u00e4t suinkaan syntyneet tyhji\u00f6ss\u00e4 vaan niiden muodot perustuivat esimerkiksi merkkihenkil\u00f6iden juhlimisen perinteisiin. Erilaiset kulttuuriset instituutiot ja symbolit olivat kuitenkin muotoutuneet p\u00e4\u00e4osin jo autonomian aikana.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1920 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Teknillisen Korkeakoulun opiskelijat k\u00e4viv\u00e4t tervehdysk\u00e4ynnille presidentin luona ja Suomen ulkomaiset l\u00e4hetyst\u00f6t aloittivat vastaanottojen perinteen. V\u00e4hitellen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tuli my\u00f6s ylennysten, kunniamerkkien jaon ja muiden palkitsemisaktien keskeisin ajankohta. <\/p>\n\n\n\n

Koko 1920-luvun juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin tapas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen varassa. Vasta 8.11.1929 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tuli yleinen juhla- ja vapaap\u00e4iv\u00e4. Aiemmin p\u00e4iv\u00e4 oli ollut vapaap\u00e4iv\u00e4 valtion virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa. <\/p>\n\n\n\n

Esitys juhla- ja vapaap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 oli annettu jo kaksi vuotta aiemmin itsen\u00e4isyyden 10-vuotisjuhlavuonna 1927. Vuonna 1927 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 sai lis\u00e4elementtej\u00e4. Itsen\u00e4isyyden Liiton j\u00e4rjesti lipunnoston T\u00e4htitorninm\u00e4ell\u00e4 (ks. kuva yll\u00e4), AKS<\/a> j\u00e4rjesti soihtukulkueen ja eduskunnassa pidettiin juhlaistunto itsen\u00e4isyyden juhlan kunniaksi. Vuonna 1924 perustettu Itsen\u00e4isyyden Liitto<\/a> alkoi vuodesta 1927 edist\u00e4\u00e4 tapaa sytytt\u00e4\u00e4 kaksi kynttil\u00e4\u00e4 ikkunoihin.<\/p>\n\n\n\n

Juhlavista muodoistaan ja retoriikasta huolimatta itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 ei ollut kaikkien juhla. Vasemmisto boikotoi sit\u00e4 kaksi itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4ist\u00e4 vuosikymment\u00e4, sill\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 pidettiin muunnelmana edell\u00e4 mainitusta toukokuun 16. p\u00e4iv\u00e4n paraatista. Samojen porvarillisten tahojen n\u00e4htiin vaikuttavan kummankin juhlap\u00e4iv\u00e4n taustalla. <\/p>\n\n\n\n

1930-luvun lopulta l\u00e4htien tilanne v\u00e4hitellen muuttui, ja laajapohjaiset juhlat lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Sota-aikana itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 sai entist\u00e4 vahvemman aseman, kun toukokuisen voitonp\u00e4iv\u00e4n juhlinta lopetettiin kansakunnan yhten\u00e4isyyden nimiss\u00e4. K\u00e4ynnit sankarihaudoilla yleistyiv\u00e4t vasta sotavuosina, sill\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 oli pyritty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n punaisten ja valkoisten ristiriitojen ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tasavallan presidentti J. K. Paasikiven itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanotto 6.12.1949 presidentinlinnassa oli ensimm\u00e4inen radioitu Linnan juhlat. Kuva: Hugo Sundstr\u00f6m \/ Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeen itsen\u00e4isyys yhdistettiin virallisessa kulttuurissa sotien menetyksiin ja taisteluun itsen\u00e4isyyden puolustamiseksi. 1960- ja 1970-luvuilla itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 sai my\u00f6s yh\u00e4 enemm\u00e4n ilmentymi\u00e4, jotka voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vastakulttuurina ja vastakertomuksina viralliselle itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1967 50-vuotiasta itsen\u00e4isyytt\u00e4 juhlittiin virallisessa Suomessa edellisten vuosikymmenten tapaan, mutta mukana oli my\u00f6s muun muassa vankien armahduksia, patsaiden paljastuksia, k\u00e4yntej\u00e4 edesmenneiden valtionp\u00e4\u00e4miesten haudoilla, juhlapostimerkki sek\u00e4 p\u00e4\u00e4juhla Helsingin j\u00e4\u00e4hallissa. Sosiaalipoliittinen Marraskuun liike<\/a> j\u00e4rjesti samana vuonna oman itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlan Helsingiss\u00e4 alkoholisteille.<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttyminen j\u00e4lkeen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n merkitykset liitettiin yh\u00e4 vahvemmin toisen maailmansodan aikaisiin sotiin niin sanotun uuspatrioottisen k\u00e4\u00e4nteen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voidaan laskea esimerkiksi veteraanien muistaminen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n tienoilla ja mainittu Tuntemattoman sotilaan<\/em> televisioesitt\u00e4minen. Toisaalta my\u00f6s esimerkiksi Linnan juhlien viihteellistyminen on tuonut oman lis\u00e4ns\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlintaan.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisen yhten\u00e4isyyden painottaminen on n\u00e4kynyt suurena linjana itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vietossa l\u00e4pi itsen\u00e4isyyden ajan. Viimeisimm\u00e4n tasavuosikymmenen juhlallisuuksissa valtioneuvoston kanslian koordinoiman Suomi 100 -juhlavuoden<\/a> mottona oli \u201dYhdess\u00e4 \u2013 Tillsammans\u201d. <\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

Kansanrunoudentutkija Matti Kuusi kirjoitti 1970-luvulla itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vieton kaksinapaisuudesta: \u201dKaikkia yhdist\u00e4v\u00e4 mit\u00e4\u00e4nsanomattomuus ja pieneen radikaaliin aktivistiryhm\u00e4\u00e4n vetoava iskevyys ovat vuosikymmenest\u00e4 toiseen olleet itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viestinn\u00e4lliset vaihtoehdot\u201d (Matti Kuusi 1979, \u201dItsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u201d teoksessa Juhlakirja \u2013 suomalaiset merkkip\u00e4iv\u00e4t<\/em>). Kaksinapaisuus n\u00e4kyy yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin. Kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s laaja maasto, jota on syyt\u00e4 tutkia tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 kaikille!<\/p>\n\n\n\n

Iisa Aaltonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on FM ja YTM sek\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (HY), jonka v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n kertomusten historiapoliittista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ilotulitus Suomen itsen\u00e4isyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin Kauppatorin yll\u00e4 vuonna 1967. Kuva: Foto Roos \/ Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten suomalainen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 on muotoutunut nykyisenkaltaiseksi kansalliseksi juhlap\u00e4iv\u00e4ksi, jolla on omat vakiintuneet muotonsa? Osa nykyisin kiinte\u00e4sti itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4n liitetyist\u00e4 tavoista on per\u00e4isin aivan itsen\u00e4isyyden alkuvuosilta. Toisaalta er\u00e4\u00e4t perinteisilt\u00e4 vaikuttavat elementit ovat tulleet osaksi itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viettoa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Yleisradion \u201djokavuotinen\u201d perinne esitt\u00e4\u00e4 televisiossa Edvin Laineen elokuva Tuntematon sotilas (1955) on per\u00e4isin vasta 2000-luvun alusta. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2816","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2816"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2816\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2839,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2816\/revisions\/2839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2816"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2816"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}