{"id":2841,"date":"2023-02-13T20:16:23","date_gmt":"2023-02-13T18:16:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2841"},"modified":"2023-02-16T18:17:44","modified_gmt":"2023-02-16T16:17:44","slug":"luontosuhteiden-monimuotoisuus-ymparistokriisin-aikakaudella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2023\/02\/13\/luontosuhteiden-monimuotoisuus-ymparistokriisin-aikakaudella\/","title":{"rendered":"Luontosuhteiden monimuotoisuus ymp\u00e4rist\u00f6kriisin aikakaudella"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Moni kokee ymp\u00e4rist\u00f6surua ihmisen toiminnan vuoksi.
Kuva: Heidi Bj\u00f6rklund.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskustelu luontosuhteista on vilkastunut samalla kun ilmastokriisist\u00e4 ja luontokadosta on uutisoitu kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. Aihepiiri\u00e4 on kuitenkin tutkittu Suomessakin jo pitk\u00e4\u00e4n monenlaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja erilaisten aineistojen avulla (ks. l\u00e4hdeluettelo alla). Ratkaisun l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin on pitk\u00e4lti kyse ihmisten arvoista ja asenteista.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushankkeen Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde \u2013 kohti yhteist\u00e4 tulevaisuutta<\/em><\/a> (lyh. TAIDEKO) (Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 2020\u20132022) tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 tietoa ihmisten luontosuhteista ja kehitt\u00e4\u00e4 taiteeseen, taiteentutkimukseen ja ekologiaan pohjautuvia menetelmi\u00e4 luontosuhteen tarkasteluun. Monitieteinen hanke toi yhteen nelj\u00e4 taiteen ja kulttuurin tutkijaa ja kaksi ekologia. Mukana olivat my\u00f6s runoilija, \u00e4\u00e4nitaiteilija ja yhteis\u00f6taiteilija.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseen sis\u00e4ltyi vastaanottotutkimukset kolmesta ymp\u00e4rist\u00f6aiheisesta elokuvasta ja \u00e4\u00e4nitaideteoksesta sek\u00e4 keskisuomalaisissa luontoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 j\u00e4rjestetyt taiteellis-ekologinen ty\u00f6paja ja ekoakustinen ty\u00f6paja. Lis\u00e4ksi jokaisen osallistujan tuli vastata luontosuhdekyselyyn ja sen osana mielimaisemakuvakyselyyn. Tutkimus oli kaikille t\u00e4ysi-ik\u00e4isille avoin.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajoissa hy\u00f6dynnettiin ekologista ja taiteellista tietoa ja uudenlaisia menetelmi\u00e4 tavoitteena innostaa osallistujia puntaroimaan omaa suhdettaan ei-inhimilliseen luontoon. Elokuvien ja \u00e4\u00e4nitaideteoksen vastaanottotutkimuksissa kysyttiin teoksista ja niiden her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 luontosuhdetta koskevista ajatuksista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Luontosuhde tarkoitti monelle TAIDEKO-hankkeen kyselyyn vastanneelle erityisesti mets\u00e4suhdetta. Kuva: Antti Vallius.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi selvitimme ihmisten ajatuksia, arvoja ja asenteita seitsem\u00e4ntoista kysymyst\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 luontosuhdekyselyll\u00e4. Kyselyn tavoitteena ei ollut selvitt\u00e4\u00e4 suomalaisten luontosuhdetta yleens\u00e4, vaan muodostaa k\u00e4sitys osallistujiemme luontosuhteista. Vastaajia oli 49 ja ik\u00e4haitari ulottui el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 opiskelijoihin. <\/p>\n\n\n\n

Kysely tuotti kiinnostavan aineiston juuri arvokysymyksi\u00e4 ajatellen. Pienen ja valikoituneen otannan vuoksi tulokset eiv\u00e4t ole yleistett\u00e4viss\u00e4, mutta tulokset olivat kuitenkin monin tavoin linjassa esimerkiksi Sitran (2021) Suomalaisten luontosuhteet -kyselyn<\/a> kanssa. Luontosuhdekyselyn tulokset valottavat my\u00f6s kiinnostavalla tavalla luontosuhteiden ja luonto-k\u00e4sitteen moninaisuutta. <\/p>\n\n\n\n

Avaan seuraavassa lyhyesti kyselymme tuloksia.<\/p>\n\n\n\n

Kyselytutkimuksemme aineiston purkua<\/h3>\n\n\n\n

Saamiemme vastausten perusteella suurin osa osallistujista oli ns. luontoihmisi\u00e4 ja hyvin perill\u00e4 luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asioista. Kysely osoitti kuitenkin, ett\u00e4 luontoihmisi\u00e4 voidaan olla monella tavalla. Se paljasti my\u00f6s luontosuhteeseen sis\u00e4ltyvi\u00e4, syv\u00e4\u00e4n juurtuneita ristiriitoja.<\/p>\n\n\n\n

Termin luontosuhde merkitys kuulostaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4. Kun kysyimme osallistujilta, millainen heid\u00e4n luontosuhteensa on, kaikki ymm\u00e4rsiv\u00e4t mit\u00e4 halusimme tiet\u00e4\u00e4. Vastauksista k\u00e4vi kuitenkin ilmi, ett\u00e4 luontosuhde on kaikkea muuta kuin ongelmaton k\u00e4site. Yksi vastaaja kommentoi n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

En n\u00e4e mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kytk\u00f6st\u00e4ni muuhun luontoon suhde-k\u00e4sitteen kautta. Suhde-sanan k\u00e4ytt\u00f6 antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jotain, mink\u00e4 voi valita, kuten ihmissuhteet valitaan jne. Mielest\u00e4ni luontoyhteys on kuvaavampi sana, vaikka sekin antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kytk\u00f6ksen muuhun luontoon voi jotenkin katkaista. Kytk\u00f6kseni muuhun luontoon on kokonaisvaltainen, sit\u00e4 ei voi valita. Ihmiset ovat muun luonnon kanssa ja \u00e4\u00e4rell\u00e4 aina ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, halusivat tai eiv\u00e4t.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Termi luontosuhde synnytt\u00e4\u00e4 siis helposti vaikutelman, ett\u00e4 ihminen olisi luonnosta irrallaan ja ett\u00e4 suhde luontoon pit\u00e4isi luoda erikseen. Toinen vastaaja kommentoi, ettei halunnut ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n puhua jostain muusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja maailmasta erillisest\u00e4, luonnoksi kutsutusta, asiasta tai alueesta. Kolmas taas ilmoitti aikovansa vastata kahdella tavalla: siten kuin oletti meid\u00e4n tutkijoiden haluavan vastattavan ja siten kuin h\u00e4n itse ajattelee:<\/p>\n\n\n\n

Aiemman perusteella suhteeni luontoon on suhteeni olemassaolevaan, eli hyvin…intiimi. El\u00e4n luonnossa ja luonnosta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Humanistisessa ymp\u00e4rist\u00f6tieteess\u00e4 on viime vuosina keskusteltu paljon siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen ja luonnon eroa korostavasta dualistisesta ajattelutavasta on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 irti, jotta ymp\u00e4rist\u00f6kriisin vastaisiin toimiin voitaisiin suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s vakiintuneiden k\u00e4sitteiden kyseenalaistamista. Uusien, toimivien k\u00e4sitteiden l\u00f6yt\u00e4minen on kuitenkin haastavaa. Me tutkijatkin p\u00e4\u00e4dyimme k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hankalaksi havaittua luontosuhde-k\u00e4sitett\u00e4, mik\u00e4 toisaalta auttoi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n siihen liittyvi\u00e4 haasteita.<\/p>\n\n\n\n

Kun pyysimme vastaajia m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 luonto heille tarkoittaa, useat totesivat luontoa olevan kaikkialla ja ettei ole sellaista asiaa, joka ei olisi luonnosta per\u00e4isin. Luonto oli monelle \u201dkaikki\u201d tai \u201dkaikkeus\u201d. Vastauksissa huomautettiin, ett\u00e4 my\u00f6s teknologia, kuten \u00e4lypuhelimet, ovat per\u00e4isin luonnosta, samoin kaupunkien rakennusaineet.<\/p>\n\n\n\n

Luonto on ymp\u00e4rill\u00e4mme olevaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Siihen kuuluu ihmisvaikutteiset paikat kuten puistot ja niityt, niin kuin luonnontilaiset suot ja mets\u00e4tkin<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Toisissa vastauksissa taas eriteltiin, ett\u00e4 ihmisen rakentamat asiat, kuten talot, eiv\u00e4t ole luontoa. Ihmisen kosketus teki asioista ei-luontoa:<\/p>\n\n\n\n

Luonto on kaikkea, mit\u00e4 ihminen ei ole rakentanut. Se on asfaltin raosta kasvava piharatamo ja hiljaa humiseva luonnontilainen vanha mets\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Monet tunnistivat ristiriitaisuutta omassa ajattelussaan. Yksi vastaaja huomautti, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n ajattelee kaiken olevan luontoa, niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa luonnolla kuitenkin koskematonta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tai ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa ihmisen j\u00e4ljet eiv\u00e4t n\u00e4y:<\/p>\n\n\n\n

Luontoa on kaikki ymp\u00e4rill\u00e4mme. Sit\u00e4 on erilaista riippuen paikasta (kaupunki, maaseutu, er\u00e4maa, j\u00e4rvi, meri, vuoristo jne.) Kuitenkin kun itse menen ”luontoon”, haluan mets\u00e4\u00e4n tai j\u00e4rvelle tai suolle, joissa ei n\u00e4y kauheasti ihmisen rakentamaa tai muokkaamaa j\u00e4lke\u00e4 – no, seh\u00e4n on aika subjektiivinen kysymys, miten paljon j\u00e4lke\u00e4 saa olla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Useat toivat esiin, ett\u00e4 luontoa heille merkityksellisess\u00e4 mieless\u00e4 on enemm\u00e4n siell\u00e4, miss\u00e4 ihmisen vaikutus on v\u00e4h\u00e4isempi. Joku teki tarkkaakin erottelua: mets\u00e4polku on enemm\u00e4n luontoa kuin pururata. Ihminen ja luonto n\u00e4htiin siis yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 erottamattomina, mutta kuitenkin tuotiin esiin, ett\u00e4 ihmisen tuottamat materiaalit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuulu luontoon:Luonto on minulle el\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 – ja tarkemmin ajatellessa elotontakin el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuten kivet tai soramuodostelmat. En erottele luontoa itsest\u00e4ni et\u00e4\u00e4mm\u00e4s. Olen itse luontoa ja ymp\u00e4rist\u00f6ni on luontoa, mutta esimerkiksi suurkaupungin kadut ja pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t, raaka-aineiltaan ihmisteollisesti valmistetut, eiv\u00e4t ole luontoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Monelle luonto tuntui sijaitsevan jossain toisaalla, jonne on varta vasten l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4, mutta oli heit\u00e4kin, joille luontoa oli yht\u00e4 lailla oma koti, piha, m\u00f6kkitontti tai kaupungin puistot. Kysymykseen \u201dMiss\u00e4 tunnet olevasi luonnossa?\u201d suurin osa vastasi, ett\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 ihmisen vaikutus ei ole kovin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja miss\u00e4 kuuluu vain luonnon \u00e4\u00e4ni\u00e4. Oman lajin edustajien koettiin h\u00e4iritsev\u00e4n omaa rauhaa:<\/p>\n\n\n\n

Parhaimmillaan riitt\u00e4v\u00e4n kaukana, ehk\u00e4 pohjoisilla er\u00e4maa-alueilla. Kepe\u00e4mmin ihan mets\u00e4ss\u00e4 vierailu riitt\u00e4\u00e4 usein, kunhan niiss\u00e4 ei ole hirve\u00e4sti polkuja tai rakennelmia eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 toisia ihmisi\u00e4 (jos ei mahdollista retkeilyseuraa lasketa).<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Ristiriitainen suhde tuli ilmi my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ihminen n\u00e4htiin muun luonnon kanssa tasa-arvoiseksi, mutta toisaalta kuitenkin ihminen nostettiin muun luonnon yl\u00e4puolelle sen hoitajaksi. Emme selvitt\u00e4neet kristinuskon vaikutusta t\u00e4h\u00e4n ajattelumalliin, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti sill\u00e4 on historian kuluessa ollut merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Toisaalta vastauksista saattoi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 luontoa pidettiin alkuper\u00e4isemp\u00e4n\u00e4 ja enemm\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoisena kuin ihmisen aikaansaannoksia. Kun pyysimme kuvailemaan omaa suhdetta luontoon, jotkut l\u00e4hestyiv\u00e4t asiaa pohtimalla miten l\u00e4heinen tai et\u00e4inen asia luonto on. Suurin osa vastaajista koki suhteensa luontoon l\u00e4heiseksi ja moni koki syv\u00e4\u00e4, perustavanlaatuista yhteytt\u00e4 luontoon. Vain harva kertoi vieraantuneensa luonnosta tai jopa hieman arastelevan luonnossa liikkumista itsekseen.<\/p>\n\n\n\n

Se on el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 suhde. Siell\u00e4 en pelk\u00e4\u00e4 ja linnut tulevat l\u00e4helle ja olen yht\u00e4 luonnon kanssa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Minulla on yhteys luontoon. Luonnonlakien s\u00e4\u00e4telem\u00e4 luonto on el\u00e4m\u00e4ntapani ja kulttuurini<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luonto resurssina ja antimina sek\u00e4 ekosysteemipalveluina, joita ihminen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, nousi esiin monissa vastauksissa. T\u00e4m\u00e4 on pysynyt luontosuhteen keski\u00f6ss\u00e4 Suomessa tehtyjen luontosuhdetta eri tavoin kartoittavien tutkimusten mukaan (ks. esim. Partanen 2006).<\/p>\n\n\n\n

Osalle luontosuhteen luominen ei edellytt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n sen kummempia ponnisteluja. Joku toinen taas pyrki aktiivisesti rakentamaan suhdettaan luontoon esimerkiksi opettelemalla tunnistamaan kasveja tai harjoittelemalla retkeilytaitoja. Kaikki vastaajat kertoivat luonnon hyvist\u00e4 vaikutuksista ja halusivat tehd\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n luonnon hyv\u00e4ksi. Luontoon mentiin varta vasten aistimaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, olemaan ja rauhoittumaan.<\/p>\n\n\n\n

Luontosuhde on kuitenkin kyselyn perusteella monenlaisten ristiriitojen s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4. Vaikka vastaajamme kuvailivat vuolaasti luonnon elvytt\u00e4vi\u00e4 ja rentouttavia vaikutuksia, niin samaan aikaan he tunsivat suorastaan musertavaa syyllisyytt\u00e4 ja surua luonnolle aiheuttamistaan haitoista.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4lill\u00e4 huomaan viett\u00e4neeni aikaa vain ihmisen rakentamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Viime vuosina suhdetta on s\u00e4vytt\u00e4nyt suru, kun on ymm\u00e4rt\u00e4nyt, kuinka paljon tuhoa olemme saaneet aikaan ja kuinka paljon yrit\u00e4mme saada luontoa asettumaan meille sopivaksi. Sanoisin, ett\u00e4 olen erkaantunut luonnosta, mutta tietoisesti ty\u00f6st\u00e4nyt suhdetta viimeisen parin vuoden ajan.<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Olen ihmiskunnan osana luontoa tuhoava ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ekokatastrofin osallinen. Saatan pilata lintujen pesim\u00e4aikeet kev\u00e4isin k\u00e4velless\u00e4ni ja keskustellessani mets\u00e4ss\u00e4 yst\u00e4v\u00e4n kanssa. Saatan kuunnella kuulokkeilla musiikkia siten, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n alueen lajisto h\u00e4iriintyy. Kulutan, hajotan ja rikon, vaikka en tee sit\u00e4 tahallisesti. Pyrin kunnioittamaan kaikkea el\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4ni miss\u00e4 tahansa liikunkin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tuhoava se on parhaimmillaankin. Yrit\u00e4n olla mahdollisimman hyv\u00e4 liittolainen ja auttaa el\u00e4imi\u00e4 ja muuta luontoa aina kun voin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kyselyss\u00e4 eniten toistuvat tunnesanat olivat suru ja rauha l\u00e4hes yht\u00e4 monella maininnalla. Seuraavaksi yleisimm\u00e4t, ilo ja viha, olivat my\u00f6s suunnilleen yht\u00e4 yleisi\u00e4. Luontosuhde on siis positiivisten ja negatiivisten tunteiden taistelukentt\u00e4\u00e4 ja siihen liittyy monien kohdalla ymp\u00e4rist\u00f6ahdistusta. Yksi syy ahdistukseen on mainittu ihminen \u2013 luonto-dualismi. Vastausten perusteella monet kuitenkin tiedostavat t\u00e4m\u00e4n kahtiajaon olemassaolon ja sen mukanaan tuomat ongelmat (ks. my\u00f6s Sitra 2021 ja Pihkala 2017). <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sittelemme tutkimuksemme tuloksia kokonaisuutena vasta ilmestyneess\u00e4 kirjassamme, Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian n\u00e4k\u00f6kulmia<\/em><\/a> <\/em>(Nykykulttuuri, 2022).  Kirjassa kerromme muun muassa, millaisia tunteita ymp\u00e4rist\u00f6aiheiset elokuvat ja \u00e4\u00e4nitaideteos her\u00e4ttiv\u00e4t ja millaisia menetelmi\u00e4 ekoakustisessa ja taiteellis-ekologisessa ty\u00f6pajassa kehitettiin yhdess\u00e4 taiteilijoiden kanssa. Ty\u00f6pajat ja \u00e4\u00e4nitaideteos veiv\u00e4t osallistujat keskisuomalaisiin luontokohteisiin, kun taas elokuvat kuljettivat katsojansa kauemmaksi niin todellisiin kuin kuvitteellisiin luontoymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Kaisa Hiltunen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on yliopistotutkija Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mets\u00e4n pohjakerrokseen tutustumista tutkimusruutujen avulla TAIDEKO-hankkeen ty\u00f6pajassa. Kuva: Heidi Bj\u00f6rklund<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Laur\u00e9n, Kirsi (2006) Suo \u2013 sisulla ja syd\u00e4mell\u00e4: suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilment\u00e4jin\u00e4<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n

Paaskoski, Leena, Heikki Roiko-Jokela & Marko Rikala (2018) Suomalaisia mets\u00e4suhteita. Teoksessa Leena Paaskoski & Heikki Roiko-Jokela (toim.) Vuosilusto 12: Suomalainen mets\u00e4suhde<\/em>. Punkaharju: Lusto \u2013 Suomen Mets\u00e4museo ja Mets\u00e4historian Seura, 5\u20139. https:\/\/issuu.com\/vuosilusto\/docs\/vuosilusto12<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Partanen, Sinikka (2009) Kokemuksia luontotilassa: suomalainen suhtautuminen luontoon ennen ja nyt <\/em>(pro gradu). Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:jyu-200909093896<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pietarinen, Juhani (1987) \u201dIhminen ja mets\u00e4: nelj\u00e4 perusasennetta.\u201d Silva Fennica<\/em> 21:4, 323\u2013331.<\/p>\n\n\n\n

Pihkala, Panu (2017) P\u00e4in helvetti\u00e4? Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus ja toivo<\/em>. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n\n\n\n

Simula, Mikko (2012) Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot. Diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista k\u00e4sittelevist\u00e4 haastatteluista<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-4755-2<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sitra & Kantar TNS (2021) Suomalaisten luontosuhteet<\/em> -kyselytutkimus. https:\/\/www.sitra.fi\/app\/uploads\/2021\/12\/suomalaisten_luontosuhteet_tutkimusraportti_v2.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Soinnunmaa, Pihla, Willamo, Risto, Helenius, Leena, Holmstr\u00f6m, Charlotta, Kaikko, Anni & Nuotiom\u00e4ki, Annika (2021) Voiko luonnosta tulla pois? Mik\u00e4 on se luonto, johon olemme suhteessa? Teoksessa Risto Haverinen, Kirsikka Mattila, Aleksi Neuvonen & Otso Sillanaukee (toim.) Ihminen osana elonkirjoa. Luontosuhteet, luontok\u00e4sitykset ja sivistys kest\u00e4vyyskriisin aikakaudella <\/em>(SITRAn muistio 9.12.2021), 65\u201379. https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/ihminen-osana-elonkirjoa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 & Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (2018) Luontosuhdebarometri. Yhteenveto kyselyn tuloksista. https:\/\/www.syke.fi\/download\/noname\/%7BF7BEF468-4840-44FF-B3CA-B324134DC460%7D\/138519<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 & Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (2020) Luontosuhdebarometri. Yhteenveto kyselyn tuloksista. https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Koronakevat_vaikuttanut_suomalaisten_luo(57849)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskustelu luontosuhteista on vilkastunut samalla kun ilmastokriisist\u00e4 ja luontokadosta on uutisoitu kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. Aihepiiri\u00e4 on kuitenkin tutkittu Suomessakin jo pitk\u00e4\u00e4n monenlaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja erilaisten aineistojen avulla (ks. l\u00e4hdeluettelo alla). Ratkaisun l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin on pitk\u00e4lti kyse ihmisten arvoista ja asenteista. Tutkimushankkeen Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde \u2013 kohti yhteist\u00e4 tulevaisuutta (lyh. TAIDEKO) (Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 2020\u20132022) […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2841","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2841","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2841"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2841\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2847,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2841\/revisions\/2847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2841"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2841"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2841"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}