{"id":2868,"date":"2023-04-06T11:58:33","date_gmt":"2023-04-06T09:58:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2868"},"modified":"2023-05-04T16:31:41","modified_gmt":"2023-05-04T14:31:41","slug":"urbaania-teollista-kulttuuriperintoa-ja-kestavaa-kaupunkikehitysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2023\/04\/06\/urbaania-teollista-kulttuuriperintoa-ja-kestavaa-kaupunkikehitysta\/","title":{"rendered":"Urbaania teollista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkikehityst\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><em>Kulttuuriperinn\u00f6n v\u00e4it\u00f6skirjatutkija esittelee tutkimustaan<\/em><\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-1024x656.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2869\" width=\"676\" height=\"433\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-1024x656.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-300x192.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-768x492.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-1536x984.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-2048x1313.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-2-blogiin-676x433.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 676px) 100vw, 676px\" \/><figcaption>Suomen Trikoon 1950-luvulla rakennettu Onkiniemen sukkatehdas on nyky\u00e4\u00e4n moninaisessa kulttuurik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <br>Kuva: Minna-Marjukka Heikkil\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Monen monta tuskaista tuntia, p\u00e4iv\u00e4\u00e4, viikkoa, kuukautta. Joukossa huumaavia onnistumisen tunteita. Vihdoin se on valmis! En uskonut, ett\u00e4 kyseinen p\u00e4iv\u00e4 koittaisi koskaan. Ep\u00e4toivosta euforiaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tuntemuksiani graduprosessin ajalta. Toisinaan ep\u00e4toivoissani ajattelin, etten kirjoittaisi graduni valmistuttua en\u00e4\u00e4 sanaakaan tieteellist\u00e4 teksti\u00e4. Mutta jotain tapahtui tuon prosessin aikana &#8211; ehk\u00e4p\u00e4 jonkin asteen akateeminen kasvupyr\u00e4hdys &#8211; ja kes\u00e4ll\u00e4 vuonna 2021 valmistuttuani minulle j\u00e4i vahva tunne siit\u00e4, ett\u00e4 tahdon jatkaa tutkimustani tohtoriopintojen parissa. <\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden 2022 syksyll\u00e4 sainkin aloittaa opinnot historian, kulttuurin ja taiteiden tohtoriohjelma Junossa. <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\/kulttuuriperinnon-tutkimus\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus<\/a> on ollut p\u00e4\u00e4aineeni jo maisteriopinnoista alkaen, joten <a href=\"https:\/\/ucpori.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Porin yliopistokeskus<\/a> idyllisess\u00e4 ja inspiroivassa puuvillatehtaassa on tullut minulle hyvin tutuksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Juuret savolaisessa tehdaskaupungissa ja muutto teollisesta historiastaan tunnettuun Suomen Manchesteriin, Manseen eli Tampereelle on ruokkinut mielenkiintoani ty\u00f6v\u00e4enhistoriaa ja yleisesti teollista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 kohtaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Omien kulttuuristen intressien my\u00f6t\u00e4 minua on aina kiinnostanut, mit\u00e4 alkuper\u00e4isen toimintansa lopettaneissa teollisuusmilj\u00f6iss\u00e4 tapahtuu ja kuinka yhteis\u00f6t luovat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 kaupunkitilasta jotain uutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maisteriopinnoissa p\u00e4\u00e4sin sukeltamaan teolliseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n l\u00e4hemmin kurssien muodossa ja j\u00e4in sille tielle. <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/151634\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin syit\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n katoamiseen Tampereen Tammelassa sijainneen rautatiel\u00e4isten seuratalo Morkun kulttuuriperint\u00f6prosessin kautta.<\/a> Nyky\u00e4\u00e4n Morkun paikalla seisoo siirretty Tavara-asema, joka toimii konsertti- ja tapahtumapaikkana.<\/p>\n\n\n\n<p>Teollisen kulttuuriperinn\u00f6n lis\u00e4ksi olen suuntautunut opinnoissani humanistisen kaupunkitutkimuksen pariin. Tutkimukseni keski\u00f6ss\u00e4 on yhteis\u00f6jen identiteettity\u00f6n, diskurssien ja erilaisten diskursiivisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muovaama kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 kulttuurisesti ja sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kaupunkikehitys. Voisinkin luonnehtia itse\u00e4ni urbaania teollista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 tutkivaksi tutkijanaluksi.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tarkastelee kriittisen kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta kuinka kest\u00e4v\u00e4n kehityksen strategiset tavoitteet toteutuvat kaupunkikehityksess\u00e4. Kyseess\u00e4 on tapaustutkimus.<\/p>\n\n\n\n<p>Tampereella sijaitsevassa Suomen Trikoon 1950-luvulla rakennetussa Onkiniemen sukkatehtaassa p\u00e4\u00e4ttyi tekstiilituotanto lopullisesti 1990-luvulla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tehtaassa toimii pienyritt\u00e4ji\u00e4, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, taiteilijoita, kulttuurialan toimijoita, b\u00e4nditiloja ja kulttuuritila <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/onkiniemiateljee\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Onkiniemi Ateljee<\/a>. Tehtaan yhteis\u00f6 on perustanut Onkiniemen kulttuuritehdas Ry:n, joka kehitt\u00e4\u00e4 alueen toimintaa omatoimisesti ja toivoo rakennuksen s\u00e4ilyv\u00e4n kulttuurik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suojellun tehtaan tontti kuuluu S\u00e4rk\u00e4nniemen el\u00e4mysalueeseen, jonka kest\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4minen on yksi Tampereen kaupungin suurimpia tulevaisuuden hankkeita ja osa <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.tampere.fi\/organisaatio\/viiden-tahden-keskusta-kehitysohjelma\" target=\"_blank\">Viiden t\u00e4hden keskusta -kehitysohjelmaa<\/a>. Aluetta tullaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvemmin matkailun tarpeisiin uusien palveluiden ja lis\u00e4rakentamisen my\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi alueelle kaavaillaan uusia asuinkortteleita. Tehtaan tonttia on kaavailtu asumiseen ja kulttuuritoimintaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarkastelen Onkiniemen tehtaan kulttuuriperint\u00f6prosessia 1950-luvulta aina alueen kehityshankkeessa nouseviin tulevaisuuden suunnitelmiin asti. Tutkin millaiseksi tehtaan arvo on sen ymp\u00e4rill\u00e4 toimivien yhteis\u00f6jen keskuudessa vuosikymmenten aikana muodostunut, millaisiksi sen arvo ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus tulevat tulevaisuuden visiossa muovautumaan, kenen \u00e4\u00e4net prosessissa todella kuuluvat ja kuinka tehtaan kulttuuriperint\u00f6prosessi edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Prim\u00e4\u00e4riaineisto koostuu teemahaastatteluista. Haastattelen tehtaan vanhaa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, rakennuksessa nykyisin toimivaa yhteis\u00f6\u00e4 sek\u00e4 prosessissa toimivia asiantuntijoita ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Haastatteluiden lis\u00e4ksi perehdyn <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_Trikoo\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Suomen Trikoon<\/a> historiaan arkistoaineiston ja kirjallisten teosten kautta. Aineistoon kuuluvat my\u00f6s erilaiset asiantuntijaselvitykset, asemakaavasuunnitteluun liittyv\u00e4t asiakirjat, S\u00e4rk\u00e4nniemen kehitt\u00e4mishankkeeseen liittyv\u00e4t raportit sek\u00e4 kaupunkistrategiat.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hestyn aihetta moni\u00e4\u00e4nisyyden, identiteettity\u00f6n ja tulevaisuuden kulttuuriperinn\u00f6n k\u00e4sitteiden kautta. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimus on jatkotutkimus pro gradu -tutkielmalleni, jonka lopputuloksena syntyi <em>purkautuvan identiteettity\u00f6n<\/em> k\u00e4site, joka toimii v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni testattavana hypoteesina ja monografian runkona. <\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4site on ty\u00f6kalu, jonka avulla pyrin hahmottamaan kulttuurisia muutoksia, yhteis\u00f6jen identiteettity\u00f6t\u00e4 ja diskursseja tehtaan kulttuuriperint\u00f6prosessia sek\u00e4 tuomaan esiin prosessin moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Purkautuvan identiteettity\u00f6n mukaan kulttuuristen muutosten my\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 alkuper\u00e4isen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 menneisyyden j\u00e4ljest\u00e4 muodostuu vahvemmin osa paikallisen yhteis\u00f6n identiteettity\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena identiteettity\u00f6 purkautuu useamman yhteis\u00f6n kesken. Eri valta-asemista koostuvat yhteis\u00f6t tulkitsevat menneisyyden j\u00e4lke\u00e4 omien intressiens\u00e4 mukaan, joka vaikuttaa menneisyyden j\u00e4ljen uuden arvon rakentumiseen ja voi aiheuttaa ristiriitatilanteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen Trikoon tapaus valikoitui tutkimuskohteekseni, koska koen t\u00e4rke\u00e4ksi tutkia omaa paikallista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja kaupunkikulttuuria sek\u00e4 mahdollisesti vaikuttaa n\u00e4in itselleni merkityksellisiin asioihin. Lis\u00e4ksi olen kiinnostunut ajankohtaisista tapauksista, jotka ovat viel\u00e4 jollakin tapaa tapahtumassa ja etsiv\u00e4t muotoaan. <\/p>\n\n\n\n<p>On mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, miten tutkimukseni el\u00e4\u00e4 ja kehittyy tapausten mukana.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen puolivuotta tohtoriopinnoissa on mennyt aloitellessa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustani hitaasti t\u00f6iden ohessa, mutta suureksi ilokseni <a href=\"https:\/\/skr.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Suomen Kulttuurirahasto<\/a> my\u00f6nsi juuri minulle vuoden ty\u00f6skentelyapurahan.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Todellinen tutkimusty\u00f6 vihdoin alkakoon!<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"519\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-519x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2870\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-519x1024.jpg 519w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-152x300.jpg 152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-768x1515.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-779x1536.jpg 779w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-1038x2048.jpg 1038w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-676x1333.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2023\/04\/Kuva-blogiin-scaled.jpg 1298w\" sizes=\"auto, (max-width: 519px) 100vw, 519px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Minna-Marjukka Heikkil\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja tekee kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjaansa Turun yliopiston <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa<\/a>, Porin yliopistokeskuksessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuuriperinn\u00f6n v\u00e4it\u00f6skirjatutkija esittelee tutkimustaan Monen monta tuskaista tuntia, p\u00e4iv\u00e4\u00e4, viikkoa, kuukautta. Joukossa huumaavia onnistumisen tunteita. Vihdoin se on valmis! En uskonut, ett\u00e4 kyseinen p\u00e4iv\u00e4 koittaisi koskaan. Ep\u00e4toivosta euforiaan. T\u00e4ss\u00e4 tuntemuksiani graduprosessin ajalta. Toisinaan ep\u00e4toivoissani ajattelin, etten kirjoittaisi graduni valmistuttua en\u00e4\u00e4 sanaakaan tieteellist\u00e4 teksti\u00e4. Mutta jotain tapahtui tuon prosessin aikana &#8211; ehk\u00e4p\u00e4 jonkin asteen akateeminen kasvupyr\u00e4hdys [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2868","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2868","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2868"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2868\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2876,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2868\/revisions\/2876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}