{"id":2886,"date":"2023-06-01T20:45:42","date_gmt":"2023-06-01T18:45:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2886"},"modified":"2023-06-03T20:07:29","modified_gmt":"2023-06-03T18:07:29","slug":"eraan-saaren-muotokuvaa-veistamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2023\/06\/01\/eraan-saaren-muotokuvaa-veistamassa\/","title":{"rendered":"Er\u00e4\u00e4n saaren muotokuvaa veist\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Mietteit\u00e4 Pori Laboratory of Play -ryhm\u00e4\u00e4n sidotusta taidel\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 tutkimuksestani<\/em><\/h4>\n\n\n\n
\"\"
Taidel\u00e4ht\u00f6inen tutkimus on joskus luovaa k\u00e4sity\u00f6t\u00e4.
Kuva: Niko Hakkarainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Otanko teesin ja muovaan sille antiteesin? Kirjoitanko tyhj\u00e4lle paperille hypoteesin, josta muovaan tutkimuskysymyksen? Sitten ritisampsaan luettelon, jota dispositioksi kutsutaan. Mietin metodit ja analyysitavat ja teoreettisen kehyksen. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n suuntaisilla opeilla saatan ohjata graduseminaarilaisia ja n\u00e4in toimin itsekin. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin vain osa totuutta. N\u00e4iden kysymysten ja vastausyritysten, luetteloiden, aineistohallinnan ja analyysimallien sis\u00e4lle mahtuu monta tapaa tehd\u00e4 ja toimia.<\/p>\n\n\n\n

Taiteen ja tieteen yhdist\u00e4misest\u00e4 on tullut koko tutkimushistoriani punainen lanka. Mit\u00e4 enemm\u00e4n asiaa pohdin, sit\u00e4 luonnollisemmalta se tuntuu. Olen aina ollut kiinnostunut kokemuksesta ja sen moniaistisuudesta sek\u00e4 sen sitoutumisesta toisaalta subjektiiviseen kehoon, affektiivisuuden piiriin sek\u00e4 kulttuurilliseen ja muistoista rakentuvaan omaan arkistoonsa. <\/p>\n\n\n\n

Erilaiset taidel\u00e4ht\u00f6iset tutkimustavat niin aineiston muodostamisessa, sen analysoimisessa sek\u00e4 tutkimustulosten esitt\u00e4misess\u00e4 liittyv\u00e4t tutkimuksissani moniaistisen maailman ja sen kokemisen tavoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki kietoutuu kokemuksen ja etnografian ymp\u00e4rille. Kaikki liikkuu strukturalistisen ja subjektiivisen v\u00e4lill\u00e4; siit\u00e4h\u00e4n etnografiassa on kyse. Ja minun t\u00e4m\u00e4nhetkinen etnografiani on paljolti tutkimusta asioista, jotka eiv\u00e4t puhu; kalat syv\u00e4nteiss\u00e4\u00e4n, meduusat rannoillaan, tuulen muovaamat puunrungot, meren hiomat kalliot. Eiv\u00e4tk\u00e4 vain n\u00e4m\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n vaan nimenoman suhteessa ihmiseen ja kokijaan.<\/p>\n\n\n\n

Veist\u00e4n siis hiljaa ja itsekseni ja tarvitsen monta tapaa tuottaa aineistoja ja l\u00e4hesty\u00e4 aineistojani.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yll\u00e4 olevassa kuvassa tutkimani saari irrotettuna kartalta \u00e4\u00e4riviivaksi. Alla olevassa kuvassa merilev\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4ni \u201dpaperi\u201d, joka sattumalta on ottanut saaren muotoa. <\/em>
Kuva: Niko Hakkarainen.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aina en ole ollut erakko. Moni menetelmist\u00e4ni on muovautunut osallistamisen merkeiss\u00e4. Uusia etnografiseen kentt\u00e4ty\u00f6h\u00f6n sidottuja taidel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 osallistamisen menetelmi\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja testaamaan useassa hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen oli El\u00e4v\u00e4 Suomenlinna<\/a> -hanke, jossa tutkimme asuttua maailmanperint\u00f6kohdetta. Osallistin asukkaita, avovankilan vankeja sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodin lapsia yhteis\u00f6llisen runouden keinoin havainnoimaan ja pohtimaan suhdettaan ja kokemustaan omasta maisemastaan. Lasten kanssa my\u00f6s kuvasimme kehyksiin merkityksellisi\u00e4 paikkoja.<\/p>\n\n\n\n

Samoja menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynsin my\u00f6hemmin l\u00e4hi\u00f6tutkimushankkeessa Kulttuurisuunnistelu<\/a>, joka oli osa Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittamaa l\u00e4hi\u00f6ohjelmaa 2020\u20132022 ja meid\u00e4n tutkimuksemme siin\u00e4 kohdistui kahteen porilaiseen l\u00e4hi\u00f6\u00f6n V\u00e4in\u00f6l\u00e4\u00e4n ja Pihlavaan. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hi\u00f6hankkeessa menetelm\u00e4t laajenivat my\u00f6s pohtimaan \u00e4\u00e4nimaisemia, kadunnimist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 sek\u00e4 paikkatietoon sidottua kokemuksellisuutta. Osallistavina menetelmin\u00e4 edellisten lis\u00e4ksi kokeilin muun muassa piiritanssin yhteis\u00f6llist\u00e4 sanoittamista, runovideoiden koostamista sek\u00e4 freestyle-r\u00e4p\u00e4tyn k\u00e4velyhaastattelun toteuttamista.<\/p>\n\n\n\n

Nyt tutkimaani er\u00e4\u00e4n saaren muotokuvaa<\/em> veist\u00e4ess\u00e4ni minun on aika osallistaa itseni taidel\u00e4ht\u00f6isiin menetelmiin, jotka ovat osa aineiston muodostamistani sen analysointia ja lopuksi my\u00f6s tutkimustulosten julkaisemista. <\/p>\n\n\n\n

Meneill\u00e4\u00e4n olevassa tutkimuksessani piirr\u00e4n kokonaiskuvaa Saaristomeren saaresta Borst\u00f6st\u00e4<\/a>, johon liittyen minulla on niin autoetnografista kuin biografistakin arkistoaineistoa, representaatioita saaresta niin karttoina kuin kertomuksinakin sek\u00e4 havainnointiin liittyv\u00e4\u00e4 taidel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 multimodaalista aineistoa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa taidel\u00e4ht\u00f6isyyteen liittyy syv\u00e4sti moniaistinen maailman havainnointi. Aineistoa kokoan kuunnellen, \u00e4\u00e4nitt\u00e4en, soutaen, k\u00e4vellen, uiden, piirt\u00e4en, kuvaten\u2026 Ty\u00f6 on kehollista ja saaren affektiiviseen piiriin asettumista. Aineiston analysoinnissa hy\u00f6dynn\u00e4n samaten moniaistisuuteen kiinnittyvi\u00e4 menetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa menetelm\u00e4ni kiteytyv\u00e4t hyvin k\u00e4sitteeseen omavaraisuudesta. Borst\u00f6n saari, jossa olen lapsuudestani saakka vieraillut ja asunut p\u00e4tkitt\u00e4in sek\u00e4 itsen\u00e4istynyt, on aina edustanut minulle arkiel\u00e4m\u00e4n omavaraisuutta. Olen saanut siell\u00e4 tutustua ihmisiin, jotka kalastavat omat kalansa, kutovat omat verkkonsa, takovat omat saranansa\u2026 <\/p>\n\n\n\n

Minussa t\u00e4m\u00e4n saaren omavaraisuus on henkisemp\u00e4\u00e4. Olen siell\u00e4 laulanut omat lauluni, s\u00e4velt\u00e4nyt kallioihin ly\u00f6v\u00e4t mainingit, kirjoittanut omat runot ja maalannut omat taivaanrannat.<\/p>\n\n\n\n

Taidel\u00e4ht\u00f6iseen etnografiseen aineistonmuodostukseen omavaraisuus istuu hyvin. Taide on tapa n\u00e4hd\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma, analysoida sit\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tutkimustuloksia. Sit\u00e4 ei pid\u00e4 arvioida taiteena taiteen vuoksi vaan osana tutkimusta. Annan tutkimuskohteeni siis soida, v\u00e4rehti\u00e4, himmerty\u00e4, kirkastua, poetisoitua\u2026 Sen muotokuva syntyy tutkimalla ja tutkimus syntyy asettumalla moniaistisesti taidel\u00e4ht\u00f6isiin menetelmiin. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni saari on minun leikillinen laboratorioni. Sen luonnollinen toteutusymp\u00e4rist\u00f6 on puolestaan PLoP, eli Pori Laboratory of Play<\/a>, joka on osa Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelman <\/a>toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tutkimusavustaja Niko Hakkarainen tallentaa kirjoittajan tutkimusprosessia.
Kuva: Simo Laakkonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laura Seesmeri<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen<\/a> tutkijatohtori, joka on v\u00e4itellyt maisemantutkimuksesta<\/a>. H\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4 hankkeessaan PloPin laboratorista<\/em> taidel\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mietteit\u00e4 Pori Laboratory of Play -ryhm\u00e4\u00e4n sidotusta taidel\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 tutkimuksestani Otanko teesin ja muovaan sille antiteesin? Kirjoitanko tyhj\u00e4lle paperille hypoteesin, josta muovaan tutkimuskysymyksen? Sitten ritisampsaan luettelon, jota dispositioksi kutsutaan. Mietin metodit ja analyysitavat ja teoreettisen kehyksen. T\u00e4m\u00e4n suuntaisilla opeilla saatan ohjata graduseminaarilaisia ja n\u00e4in toimin itsekin. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin vain osa totuutta. N\u00e4iden kysymysten ja vastausyritysten, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2886","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2886"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2893,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2886\/revisions\/2893"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}