{"id":2918,"date":"2023-07-19T14:28:06","date_gmt":"2023-07-19T12:28:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2918"},"modified":"2023-07-19T14:28:07","modified_gmt":"2023-07-19T12:28:07","slug":"kasintehty-tutkimusmatka-menneisyyteen-replikointi-historiallisten-vaatteiden-tutkimuksen-tyokaluna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2023\/07\/19\/kasintehty-tutkimusmatka-menneisyyteen-replikointi-historiallisten-vaatteiden-tutkimuksen-tyokaluna\/","title":{"rendered":"K\u00e4sintehty tutkimusmatka menneisyyteen: replikointi historiallisten vaatteiden tutkimuksen ty\u00f6kaluna"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Yksityiskohta 1700-luvun tikatun alushameen replikasta.
Kuva: Anni Shepherd.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Historialliset vaatteet ja tekstiilit ovat olleet l\u00e4hell\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4ni jo ennen kuin opin lukemaan. Pienen\u00e4 lapsena selailin haltioituneena \u00e4itini omistamaa muodin historiasta kertovaa kirjaa, jossa oli siniset kangaskannet ja jonka selk\u00e4myksess\u00e4 luki kultaisin kirjaimin \u201dMuoti kautta aikojen\u201d. Kirja oli suuri ja painava, ainakin pienen ihmisen k\u00e4siss\u00e4, ja vietin tunteja selatessani sen kauniita kuvia.<\/p>\n\n\n\n

Suosikki-osioikseni muodostuivat nopeasti 1700- ja 1800-luvuista kertovat luvut, joissa oli suuria v\u00e4rikuvia aikakausien muotokuvista. Tekstiilien runsaus ja omasta ajastani poikkeava tyyli sai mielikuvitukseni lent\u00e4m\u00e4\u00e4n, halusin n\u00e4hd\u00e4 ja koskea muotokuvien prinsessoja ja tuntea k\u00e4siss\u00e4ni suurten hameiden pehmeyden. Sain lis\u00e4pontta intooni pienest\u00e4 lastenkirjasta \u201dEl\u00e4m\u00e4\u00e4 ennen vanhaa\u201d, jonka sivuilta opin eksoottisia sanoja kuten krinoliini <\/em>(tuttavallisemmalta nimelt\u00e4\u00e4n vannehame<\/a>) ja turnyyri<\/em><\/a> (pienempi hameen siluettia tukeva kehikko tai tyyny).<\/p>\n\n\n\n

Jo ennen kouluun menemist\u00e4 tiesin, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ollut mielenkiintoisempaa kuin historialliset vaatteet ja mit\u00e4 suurempia hameen helmat olivat, sen parempi niit\u00e4 oli piirt\u00e4\u00e4 paperinukeillekin!<\/p>\n\n\n\n

Vuosien varrella lainasin kirjastosta kaikki aihetta sivuavat teokset, joita usein panttasin huoneessani mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Kun er\u00e4p\u00e4iv\u00e4 koitti, palautin kirjat ja lainasin ne pikimmiten uudestaan. Teini-ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4 kiinnostuin vaatteiden esteettisen ilmeen lis\u00e4ksi my\u00f6s niiden valmistuksesta. Lukiossa suoritin k\u00e4sity\u00f6diplomin valmistamalla empire-aikaisen p\u00e4iv\u00e4puvun ja siihen kuuluvat alusvaatteet. Historiallisten vaatteiden ompelusta tuli minulle harrastus, joka on v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle, mutta jonka pariin olen palannut uudestaan ja uudestaan.<\/p>\n\n\n\n

Yliopisto-opinnot ja replikointitekniikoihin tutustuminen Iso-Britanniassa<\/h4>\n\n\n\n

Opiskellessani Iso-Britanniassa ensin Aberdeenin ja sittemmin Yorkin yliopistoissa en opiskellut muodin historiaa, mutta toin kirjoittamiini aineisiin mukaan elementtej\u00e4 historiallisten vaatteiden tutkimuksesta sek\u00e4 niiden tulkitsemisesta museoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maisterintutkintoni suoritin historian ja taide historian yhteistutkintona ja toisen maisterintutkintoni Public History<\/em> -oppiaineen parissa. Public History, eli vapaasti suomennettuna \u201cjulkinen historia\u201d, on sekoitus museologiaa<\/a>, media-opintoja ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkimusta<\/a>. Public historyssa tutkitaan sit\u00e4, miten suuri yleis\u00f6 on tekemisiss\u00e4 historian kanssa esimerkiksi museok\u00e4yntien, podcastien, tv-sarjojen ja elokuvien kautta. <\/p>\n\n\n\n

Se avasi silm\u00e4ni sille, ett\u00e4 historian ja kulttuuriperinn\u00f6n \u201ckuluttaminen\u201d vapaa-ajalla on tuttua my\u00f6s niille, jotka eiv\u00e4t miell\u00e4 aiheen edes kiinnostavan itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitin lopulta toisen maisterintutkintoni gradun 1900-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen brittil\u00e4isen ker\u00e4ilij\u00e4n C.W. Cunningtonin<\/a> historiallisen naistenmuodin yksityiskokoelman kehityksest\u00e4 museokokoelmaksi ja kyseisten kokoelmaesineiden tulkitsemisesta eri vuosikymmenien aikana. Seurasin innolla muodin historian alalla ilmestyv\u00e4\u00e4 tutkimusta ja minua vieh\u00e4tti erityisesti niin sanottu kokeellinen historia sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 metodologia.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi FT Hilary Davidsonin replikointiprojekti Jane Austenin takista Austenin kotimuseota varten her\u00e4tti minut ajattelemaan asiaa uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: aitoa takkia katsomalla saamme toki tiet\u00e4\u00e4, mink\u00e4 kokoinen legendaarinen kirjailija oli, mutta vain replikoimalla kyseinen vaate oli mahdollista todella testata miten h\u00e4n on siin\u00e4 liikkunut ja millaisilla tekniikoilla vaate on aluperin tehty. <\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4inen takki ei kuulu Austenin kotimuseon kokoelmiin ja on hyvin hauras, mutta replika on voitu asettaa esille Austenin omaan huoneeseen ilman huolta alkuper\u00e4isen vaatekappaleen tuhoutumisesta kotimuseon olosuhteissa. Projektia selostavan artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan ilmaiseksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sattuman kautta p\u00e4\u00e4sin vapaaehtoiseksi ompelijaksi Yorkin Castle Museum -museoon<\/a>, jossa sain toteuttaa replikan museon kokoelmiin kuuluvasta 1840-luvun esiliinasta. Replikointiprojekti avasi minulle uusia tutkimuksellisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja laajensi ymm\u00e4rryst\u00e4ni oikeiden materiaalien ja oikeiden tekniikoiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 historiallisia vaatteita tehdess\u00e4. Historiallisten ompelutekniikoiden hy\u00f6dynt\u00e4minen akateemisen tutkimuksen apuv\u00e4lineen\u00e4 on saanut paljon kannatusta brittil\u00e4isten tutkijoiden ja museoalan ammattilaisten keskuudessa, sill\u00e4 replikointi avaa ovet uusille mahdollisuuksille historiallisten vaatteiden esillepanoa ajatellen.<\/p>\n\n\n\n

Replikoita voidaan esimerkiksi kokeilla p\u00e4\u00e4lle ja niit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s museok\u00e4vij\u00f6iden kokeiltavaksi. Toteuttamalla replikoita yhteis\u00f6projektien kautta, historiallisten vaatteiden tekotapoja voidaan opettaa niist\u00e4 kiinnostuneille ja vaatteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 aineeton kulttuuriperint\u00f6 p\u00e4\u00e4see jatkamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s nykyajassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Keltaista silkki\u00e4 oleva 1700-luvun tikattu alushame Porvoon museon kokoelmista.
Kuva: Anni Shepherd.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkijaksi: historiallisten vaatteiden replikoinnin menetelm\u00e4 uuden tiedon tuottajana<\/h4>\n\n\n\n

Hain opinto-oikeutta tohtorintutkintoon kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 ja pian l\u00f6ysin itseni kulttuuriperinn\u00f6ntutkimuksen moninaisesta ja poikkitieteellisest\u00e4 joukosta. V\u00e4it\u00f6skirjani aihe on 1700-luvun naistenvaatteiden tulkinta ja esillepano museokokoelmissa. Keskityn sek\u00e4 esineiden aineelliseen ett\u00e4 aineettomaan kulttuuriperint\u00f6\u00f6n ja erikoistun historiallisten ompelutekniikoiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen akateemisen tutkimusty\u00f6n apuv\u00e4lineen\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjani suurimmat tutkimuskysymykset ovat: Miten voimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 museokokoelmista l\u00f6ytyvi\u00e4 1700-luvun s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisten vaatteita kulttuuriperinn\u00f6n, kultturihistorian ja historian tutkimuksen l\u00e4htein\u00e4? Miten replikointia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimusv\u00e4lineen\u00e4 n\u00e4it\u00e4 esineit\u00e4 tutkittaessa ja miten se voi toimia tukena kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusaineistonani k\u00e4yt\u00e4n enimm\u00e4kseen suomalaisten museoiden kokoelmissa olevia 1700-luvun naistenvaatteita. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen erityisen kiinnostunut tikatuista alushameista (ks. kuva yll\u00e4), jotka olivat hyvin koristeellisia, mutta tutkin my\u00f6s muita s\u00e4\u00e4tylaisnaisten vaatteita. Museokokoelmiin kuuluvien historiallisten vaatteiden replikointi on tuttu tutkimusmetodi maailmalla, mutta Suomessa tekniikka on viel\u00e4 laajalti tuntematon. T\u00e4t\u00e4 aukkoa pyrin tutkimuksellani paikkaamaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitan artikkelimuotoista v\u00e4it\u00f6skirjaa ja ensimm\u00e4inen artikkelini ilmestyi open access -julkaisuna The Journal of Dress Historyssa<\/em> syksyll\u00e4 2022. Artikkelin voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Historialliset vaatteet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tietoa esimerkiksi tekstiilien koostumuksesta ja alkuper\u00e4st\u00e4, tekij\u00f6idens\u00e4 ammattitaidosta ja k\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 varallisuudesta. N\u00e4m\u00e4 esineet kertovat meille aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n sek\u00e4 kulttuurihistorian salaisuuksia. Mitk\u00e4 k\u00e4sity\u00f6perinteet ja muotivirtaukset yhdistiv\u00e4t esimerkiksi ruotsin vallan aikaisia s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 muihin Euroopan yl\u00e4luokkiin ja miten n\u00e4m\u00e4 perinteet heijastuvat nykyajassamme?<\/p>\n\n\n\n

Historialliset vaatteet ovat mainio l\u00e4hde poikkitieteelliselle tutkimukselle ja oma ty\u00f6ni yhdisteleekin n\u00e4k\u00f6kulmia ja metodologioita kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen, kulttuurihistorian, historian ja arkeologian aloilta. L\u00e4hestym\u00e4ll\u00e4 tutkimusaineistona k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4ni museoesineit\u00e4 poikkitieteellisesti p\u00e4\u00e4sen tutustumaan niiden tarjoamaan tietoon mahdollisimman syv\u00e4llisesti.<\/p>\n\n\n\n

Ompelemalla replikoita historiallisista vaatteista voimme laajentaa ymm\u00e4rryst\u00e4mme t\u00e4st\u00e4 syv\u00e4llisest\u00e4 tiedosta. Historiallisesta muodista liikkuu edelleen runsaasti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4 vaatteiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksista sek\u00e4 niiden vaikutuksesta k\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 kehoon.\u00a0 Toisin kuin usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, esimerkiksi korsetit ja kureliivit eiv\u00e4t olleet kidutusv\u00e4lineit\u00e4 vaan oleellisia tukivaatteita joiden avulla luotiin muodikas siluetti useilla eri vuosisadoilla.<\/p>\n\n\n\n

Populaarikulttuurin avulla v\u00e4ite historiallisten vaatteiden ep\u00e4mukavuudesta tai suoranaisesta tuskallisuudesta on levinnyt laajalle ja on saanut suuren yleis\u00f6n v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n menneiden sukupolviemme naisten \u00e4lykkyytt\u00e4. \u201dNaiset olivat hupsuja muodin orjia kun suostuivat moiseen!\u201d Totuus on kuitenkin eri. Replikoimalla olemassa olevia historiallisia vaatteita voimme pukea niit\u00e4 p\u00e4\u00e4llemme ja testata niiden vaikutusta kehomme liikeratoihin. Voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaatteiden kehollisuuteen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, joihin emme saa kosketuspintaa katselemalla alkuper\u00e4isi\u00e4 museoesineit\u00e4 mallinukkejen p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

***<\/h4>\n\n\n\n

Olen tehnyt v\u00e4it\u00f6skirjaani enimm\u00e4kseen osa-aikaisesti syksyst\u00e4 2020 asti mutta nyt kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland <\/a>my\u00f6nsi minulle tutkimusapurahat Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta. Apurahat sallivat minulle mahdollisuuden keskitty\u00e4 t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isesti v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseeni ja olen eritt\u00e4in innoissani p\u00e4\u00e4stess\u00e4ni jakamaan tutkimukseni tuloksia my\u00f6s laajemmalle yleis\u00f6lle. Esit\u00e4nkin syd\u00e4melliset kiitokseni Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandille!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Anni Shepherd<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen<\/a> v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa<\/a> (Porin yliopistokeskus<\/a>)<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historialliset vaatteet ja tekstiilit ovat olleet l\u00e4hell\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4ni jo ennen kuin opin lukemaan. Pienen\u00e4 lapsena selailin haltioituneena \u00e4itini omistamaa muodin historiasta kertovaa kirjaa, jossa oli siniset kangaskannet ja jonka selk\u00e4myksess\u00e4 luki kultaisin kirjaimin \u201dMuoti kautta aikojen\u201d. Kirja oli suuri ja painava, ainakin pienen ihmisen k\u00e4siss\u00e4, ja vietin tunteja selatessani sen kauniita kuvia. Suosikki-osioikseni muodostuivat nopeasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2918","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2918"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2918\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2922,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2918\/revisions\/2922"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}