{"id":2980,"date":"2023-12-11T09:38:18","date_gmt":"2023-12-11T07:38:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2980"},"modified":"2023-12-11T09:38:19","modified_gmt":"2023-12-11T07:38:19","slug":"luonnon-kulttuuria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2023\/12\/11\/luonnon-kulttuuria\/","title":{"rendered":"Luonnon kulttuuria"},"content":{"rendered":"\n

Kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Veera M\u00e4kitalo kertoo kuinka kulttuuriperint\u00f6 ja luonto yhdistyv\u00e4t h\u00e4nen tutkimuksessaan ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Luonto. Se on ollut minulle aina l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nuoruuden leikit suuntautuivat useasti ulos ja varsinkin mets\u00e4\u00e4n. Ojista ker\u00e4ttiin mit\u00e4 herkullisimpia luonnontuotteita yhdistett\u00e4v\u00e4ksi mit\u00e4 mielikuvituksellisempiin ruokiin leikkim\u00f6kiss\u00e4. Toisinaan lasketeltiin pitkin kuusen oksia alas puusta. Siskoni viel\u00e4kin v\u00e4lill\u00e4 pohtii, mink\u00e4 takia Barbiet t\u00e4ytyi vied\u00e4 sinne mets\u00e4\u00e4n. Mutta kukapa min\u00e4 olen ev\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Barbieilta luontokokemuksen? Onneksi muovisiin nukkeihin ei ehtinyt kasvaa sammalta p\u00e4\u00e4lle, vaikka kaikki vaateet eiv\u00e4t luontoseikkailusta aivan toenneet. Barbie-elokuvan n\u00e4hty\u00e4ni ajattelin, ett\u00e4 voisin olla retkeily-Barbie. Nyt uudelleen ajateltuna taitaisin olla kuitenkin luonto-Barbie. Siin\u00e4 Barbiessa voisi kasvaa kyll\u00e4 my\u00f6s v\u00e4h\u00e4sen sammalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4himets\u00e4ss\u00e4 ulkoilee Barbien sijaan kaksi koiraa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lapsuuden leikkien ja harrastusten lis\u00e4ksi luonto on ohjannut opiskeluvalintojani. Hortonomina (AMK) toivon p\u00e4\u00e4sev\u00e4ni ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n kasvien ja luonnon kanssa. Se kuulosti paljon miellytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin vaikkapa ihmisten kanssa oleminen. Kiveyksien ladontakuviot ja aitatolppien p\u00e4\u00e4tyjen mallit saivat kuitenkin ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n omaa alavalintaa. Vaikka p\u00e4\u00e4dyinkin hetkeksi kasvattamaan astiataimia, p\u00e4\u00e4sin onneksi opiskelemaan muutaman hakukerran j\u00e4lkeen Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmaa. <\/p>\n\n\n\n

Maisemantutkimukseen l\u00e4hdin mets\u00e4- ja maalaismaisemat silmiss\u00e4 kiiluen. Ja v\u00e4h\u00e4sen my\u00f6s kasvit. Ensimm\u00e4inen opinn\u00e4ytety\u00f6aihe kariutui, sill\u00e4 Puolustusvoimien ampuma-alueelle tuntui olevan kamalan vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4. Puolustusvoimien Instagramiin oli onneksi helpompi p\u00e4\u00e4sy. Instagram-tilin kuvista tutkin millaista maisemaa tilill\u00e4 esiintyy. Kvantitatiivisella metodilla lajittelin kuvat erilaisiin maisemiin. Kvalitatiivisella semiotiikalla tarkastelin muutamaa kuvaa l\u00e4hemmin. Lajittelussa vaikeinta oli vet\u00e4\u00e4 rajaa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ja luontoymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lille. Tekik\u00f6 muutama puu maisemasta luonnonmaisemaa? Onko peltomaisema luonnonmaisemaa vai rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4? Valinnat tuntuivat olevan v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4ilyvi\u00e4. Selke\u00e4\u00e4 kuitenkin oli, ett\u00e4 mets\u00e4ist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuvastossa n\u00e4kyy aika paljon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alppien retkeilykuttuurissa ei tarvitse kantaa kaikkea mukana, kun y\u00f6py\u00e4, sy\u00f6d\u00e4 ja juoda voi H\u00fctteilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkijaksi<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimus ja akateeminen maailma kiinnostivat opiskelujenkin j\u00e4lkeenkin. Luonnon ja kulttuurin rajapinta alkoi maisteriopintojen j\u00e4lkeen kiinnostaa yh\u00e4 enemm\u00e4n. Minut hyv\u00e4ksyttiin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijaksi tohtoriohjelma Junoon syksyll\u00e4 2022. V\u00e4it\u00f6skirjan aiheeksi valikoitui lopulta maankohoamisen kulttuuriperint\u00f6. Tutkin siis, miten maankohoaminen vaikuttaa alueen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n. Kohteena on Merenkurkun saaristo ja sen rannikkoalueet. Merenkurkun saaristo on valittu my\u00f6s maailmanperint\u00f6listalle luonnonperint\u00f6kohteeksi. Luonto on siis mukana t\u00e4ss\u00e4kin tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuuriperinn\u00e4n ja luonnon yhdist\u00e4mist\u00e4 tukee lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 useat suomalaiset mielt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 luonto on osa kulttuuriperint\u00f6\u00e4. (Kulttuuriperint\u00f6barometri 2022) Tulos on kiinnostava, sill\u00e4 tutkimusmaailmassa usein luonto ja kulttuuri n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erillisin\u00e4 asioina toisistaan. T\u00e4m\u00e4 jaottelu vaikuttaa siis katoavan tavallisten kansalaisten keskuudessa. V\u00e4it\u00f6skirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 artikkelissa on tarkoitus paneutua enemm\u00e4n luontoon ja kulttuuriperint\u00f6\u00f6n sek\u00e4 siihen, miten ne yhdistyv\u00e4t. Seuraavissa artikkeleissa keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n maankohoamiseen ja sen luomaan kulttuuriperint\u00f6\u00f6n sek\u00e4 sen tunnistamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n jatkuva muutos on kiehtova teema. Erityisesti, kun se johtuu jostain, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Maankohoaminen luo omanlaisensa resurssit ihmisen olemassaololle ja kulttuuriperinn\u00f6lle. Ihminen sopeutuu muutokseen jollain tavalla ja se luo omanlaistaan kulttuuriperint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maankohoaminen vaikuttaa moniin asioihin. Arkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se n\u00e4kyy esimerkiksi veneilyss\u00e4. Se ei ole alueella ihan helppoa. Venereitit muuttuvat ja kasvavat umpeen. Muutokset ovat vuosittaisia. Siit\u00e4 miss\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4 ajettiin veneell\u00e4, saattaa hiekka raapia veneen pohjaa nyt. Kareja syntyy paikkoihin, joissa niit\u00e4 ei ennen ollut. Vesist\u00f6 ja sen muutokset on tunnettava, jotta voi taitavasti liikkua vesill\u00e4. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 maankohoaminen t\u00e4ytyy huomioida esimerkiksi kaavoituksessa, jotta osataan valmistautua muutoksiin, joilla maankohoaminen vaikuttaa vaikkapa satamaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tutustumisretkell\u00e4 toisella maankohoamisrannikolla, Ruotsin H\u00f6ga kustenilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yll\u00e4tysten ja monimuotoisuuden teill\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni on kuitenkin viel\u00e4 aivan alussa. Odotan tuloksissa kuitenkin, niin kuin koko matkalla, yll\u00e4tyksi\u00e4, pettymyksi\u00e4 ja ennalta-arvattavia kohtia. Minulle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi pysty\u00e4 luomaan kuvaa, jossa luonto on meid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6mme. Ja se vaikuttaa meihin. Ja me edelleen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Olemme vuorovaikutuksen keh\u00e4ss\u00e4, vaikka kaikkiin ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin emme pystyk\u00e4\u00e4n vaikuttamaan. Voimme kuitenkin valita, miten suhtaudumme muutoksiin ja pystymmek\u00f6 el\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Yksipuolisuus est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 sopeutumasta. Se koskee niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuin ihmist\u00e4kin. Monimuotoinen luonto pystyy paremmin muuttumaan ja selviytym\u00e4\u00e4n kriiseist\u00e4, kun kaikki ei ole yhden kortin varassa. Sama asian voisi tuoda kulttuuriperinn\u00f6n ajatteluun. Monimuotoinen kulttuuriperint\u00f6 on joustavampia ja auttaa j\u00e4senist\u00f6\u00e4\u00e4n selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisista kriiseist\u00e4. Kun ei ole vain yht\u00e4 tapaa olla ja el\u00e4\u00e4 on mahdollista selvit\u00e4 paremmin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Veera M\u00e4kitalo <\/strong>

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee palkkat\u00f6ikseen perinnemaisemien parissa Pirkanmaan ELYss\u00e4<\/a> ja koittaa v\u00e4lill\u00e4 muistaa olevansa my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Veera M\u00e4kitalo kertoo kuinka kulttuuriperint\u00f6 ja luonto yhdistyv\u00e4t h\u00e4nen tutkimuksessaan ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Luonto. Se on ollut minulle aina l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nuoruuden leikit suuntautuivat useasti ulos ja varsinkin mets\u00e4\u00e4n. Ojista ker\u00e4ttiin mit\u00e4 herkullisimpia luonnontuotteita yhdistett\u00e4v\u00e4ksi mit\u00e4 mielikuvituksellisempiin ruokiin leikkim\u00f6kiss\u00e4. Toisinaan lasketeltiin pitkin kuusen oksia alas puusta. Siskoni viel\u00e4kin v\u00e4lill\u00e4 pohtii, mink\u00e4 takia Barbiet […]<\/p>\n","protected":false},"author":26754,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2980","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2980"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2987,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2980\/revisions\/2987"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}