{"id":3031,"date":"2024-03-19T15:23:47","date_gmt":"2024-03-19T13:23:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=3031"},"modified":"2024-03-19T15:23:48","modified_gmt":"2024-03-19T13:23:48","slug":"merkkeja-ja-merkityksia-museoesineissa-museokokoelmien-semioottisten-prosessien-ymmartamisen-ja-reilujen-museokokoelmien-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2024\/03\/19\/merkkeja-ja-merkityksia-museoesineissa-museokokoelmien-semioottisten-prosessien-ymmartamisen-ja-reilujen-museokokoelmien-jaljilla\/","title":{"rendered":"Merkkej\u00e4 ja merkityksi\u00e4 museoesineiss\u00e4: museokokoelmien semioottisten prosessien ymm\u00e4rt\u00e4misen ja reilujen museokokoelmien j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Museoty\u00f6 on antanut hyv\u00e4\u00e4 pohjaa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 museokokoelmiin liittyv\u00e4n tutkimuksen tekemiselle. Kuvassa Turun linnan opastusteht\u00e4viss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2019. Kuva: Arja \u00d6sterlund 2019<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Helmikuussa 2013 astuin ensimm\u00e4isen kerran sis\u00e4\u00e4n museoon ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Olin innoissani siit\u00e4, ett\u00e4 sain mahdollisuuden ty\u00f6skennell\u00e4 museossa, sill\u00e4 museot ja museokokoelmat ovat olleet intohimoni jo lapsuudesta l\u00e4htien. Aloitin museoty\u00f6ni Satakunnan Museolla<\/a>, jonka j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina olen ty\u00f6skennellyt kaikissa Satakunnan Museon eri yksik\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 Turun museokeskuksella Turun linnassa<\/a>, valokuvakokoelmissa ja viimeisimp\u00e4n\u00e4 Kuralan Kyl\u00e4m\u00e4ess\u00e4<\/a>. Ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 aikana ollut niin kokoelmien digitoinnissa, luetteloinnissa, n\u00e4yttelytekstien tuottamisessa, tapahtumatuotannossa kuin opastusteht\u00e4viss\u00e4kin. Eritt\u00e4in laajasti siis eri museoty\u00f6n osa-alueilta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isist\u00e4 museot\u00f6ist\u00e4 saadun tiedon tukemana p\u00e4\u00e4sin vuonna 2014 opiskelemaan Turun yliopistoon kulttuuriperinn\u00f6n tutkimusta<\/a>. Tuolloin aloin my\u00f6s pohtia mit\u00e4 tulevaisuudessa haluaisin tutkia, v\u00e4it\u00f6skirja kun nousi tavoitteekseni jo heti perusopintojen aloituksesta l\u00e4htien. Tutkimusaihetta etsiess\u00e4ni kokeilin kaikenlaista opintojeni aikana erilaisten kurssit\u00f6iden muodossa ja my\u00f6s niiss\u00e4 kolmessa kandidaatintutkielmassa, jotka kirjoitin. Kastoin varpaani muun muassa nimist\u00f6ntutkimukseen ja eri karttamateriaalien hy\u00f6dynt\u00e4miseen, sek\u00e4 paikkatietoon, mutta mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta, vaikka mielenkiintoisia olivatkin ja toivat minulle hy\u00f6dyllist\u00e4 osaamista. Kun oman tutkimusaiheeni vihdoin l\u00f6ysin, ymm\u00e4rsin tehneeni paluun siihen alkuper\u00e4iseen intohimooni, joka yliopistoon sai alun perin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ja jonka parissa museoalan ty\u00f6t digitointien osalta aloitin: museoihin ja museokokoelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukselliset kiinnostuksenkohteeni ter\u00e4v\u00f6ityiv\u00e4t vasta gradua kirjoittaessani, jolloin pohdin museokokoelmien muotoutumiseen liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Museokokoelmat ovat t\u00e4ynn\u00e4 mielenkiintoisia tarinoita niiden keruuseen liittyvien tietojen osalta kuin my\u00f6s itse kokoelmaesineiden menneisyyden kannalta: museokokoelmien keruun voi n\u00e4hd\u00e4 alkaneen ker\u00e4ilij\u00f6idens\u00e4 sosiaalista asemaa nostaneista ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti sekalaista esineist\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4neist\u00e4 kuriositeettikabineteista 1500- ja 1600-luvuilla. N\u00e4ist\u00e4 siirryttiin 1700-luvulta l\u00e4htien kohti tieteellisemp\u00e4\u00e4 ja julkista n\u00e4k\u00f6kulmaa, jonka j\u00e4lkeen museoiden kehityskulku on hiljalleen kulkenut kohti nykyist\u00e4. Museokokoelmat ovatkin niiden muotoutumisprosessista johtuen laaja ja osin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja tuntematon tietovara, huolimatta niihin liitetyist\u00e4 kontekstitiedoista. Kokoelmien vuosisatojen aikana muuttuneet ker\u00e4ysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja niihin kohdistetut eettiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, sek\u00e4 massiivisten kokoelmien unohtuneet (tai pikemminkin piiloon j\u00e4\u00e4neet) esineet ovat museoty\u00f6ss\u00e4 haasteellisia. <\/p>\n\n\n\n

Museokokoelmissa siis riitt\u00e4\u00e4 tutkittavaa esimerkiksi niiden eettisyyteen liittyen, joka onkin ollut yksi viime vuosikymmenten t\u00e4rkeimmist\u00e4 tutkimuksellisista teemoista. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s syksyll\u00e4 2023 aloittamani v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni Semioottiset prosessit suomalaisissa museokokoelmissa: Metodi kokoelmien kahdensuuntaisesta eettisest\u00e4 rakentumisesta ja historiallisen reiluuden teoria<\/strong><\/em>, tosin hyvin erilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin t\u00e4h\u00e4n asti tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on aihetta k\u00e4sitelty.<\/p>\n\n\n\n

Kolonialismikeskustelusta kohti laajempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 reiluudesta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 tunnetuin t\u00e4m\u00e4n hetken museokokoelmiin liittyvist\u00e4 keskusteluista liittyy kolonialistisesti ker\u00e4ttyihin kokoelmiin. Luvatta kokoelmiin liitetyt esineet ovat aiheuttaneet p\u00e4\u00e4nvaivaa ja keskustelua kansainv\u00e4lisell\u00e4 tutkimus- ja museokent\u00e4ll\u00e4. Aiheesta on tuotettu valtavasti tutkimuksia (ks. esim. Lydon et al. 2012: Handbook of Postcolonial Archaeology<\/em>; Pearce 1994: Museums and the Appropriation of Culture<\/em>) ja osa kolonialistisista kokoelmista on keskusteluiden my\u00f6t\u00e4 palautettu alkuper\u00e4iselle omistajayhteis\u00f6lleen (esim. Suomen kansallismuseo<\/a> palautti syyskuussa 2021 saamelaisesineit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n kokoelman Saamelaismuseo Siidaan<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Kolonialistisesti ker\u00e4ttyjen kokoelmien ongelma on t\u00e4rke\u00e4, mutta en k\u00e4sittele aihetta kuitenkaan omassa v\u00e4it\u00f6skirjassani. Aiheesta tehty tutkimus liittyy omaan tutkimusaiheeseeni kuitenkin siten, ett\u00e4 molemmissa on pyrkimys eettisempiin toimintatapoihin ja syvemp\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrykseen museokokoelmiin liitetyist\u00e4 esineist\u00e4. Oman tutkimukseni aineistot on ker\u00e4tty Turun museokeskuksen<\/a> esinekokoelmasta ja Aboa Vetus Ars Novan<\/a> arkeologisesta maal\u00f6yt\u00f6kokoelmasta, joten kyseess\u00e4 ovat aivan tavalliset ja ongelmattomiksi oletetut museokokoelmien osat. N\u00e4ihin kokoelmiin ei siis liity esimerkiksi jo mainittuihin kolonialistisiin kokoelmiin liitettyj\u00e4 eettisi\u00e4 ongelmia, tai mit\u00e4\u00e4n muutakaan silmiin pist\u00e4v\u00e4\u00e4 ongelmallista osa-aluetta. N\u00e4it\u00e4 eettisi\u00e4 ongelmia ei kokoelmista tutkimukseni my\u00f6t\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydyk\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 se ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tutkimukseni tarkoitus, vaan saada syvempi ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten ja miksi suomalaiset museokokoelmat ovat vuosisatojen aikana muotoutuneet ja miten niit\u00e4 tulisi k\u00e4sitell\u00e4, jotta se olisi eettisesti reilua sek\u00e4 menneisyyden ja nykyisyyden ihmiset huomioiden.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
V\u00e4it\u00f6skirjaani liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 teen p\u00e4\u00e4asiassa koneella ja aineistojen digitoituja kontekstitietoja hy\u00f6dynt\u00e4en, mutta p\u00e4\u00e4siv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kokoelmia tutkivan v\u00e4it\u00f6skirjatutkijan puuvillahanskat sent\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nkin. Turun kaupungin historiallisen museon vanhoista opaskirjoista l\u00f6ytyy hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa kokoelmien varhaisempiin vaiheisiin liittyen. Kuva: Marika \u00d6sterlund 2023<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Semiotiikkaa ja moniaikaista reiluutta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksessani kehit\u00e4n teoriaa historiallisesta reiluudesta, jonka luomista k\u00e4sittelin alustavasti jo pro gradu -tutkielmassani<\/a>. Historiallisessa reiluudessa on olennaista huomioida kaikki ne eri ajalliset kerrostumat, joista museoesine koostuu. N\u00e4m\u00e4 ajalliset kerrokset huomioimalla olisi tavoitteena tuottaa museoesineist\u00e4 eettisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja historiallisesti reilua tietoa. N\u00e4ihin ajallisiin kerroksiin pureudun semiotiikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en, eli merkkej\u00e4 ja merkityksi\u00e4 tutkimalla. Semiosististen prosessien tarkastelulla voi tavoittaa museoesineist\u00e4 esimerkiksi erilaisia sosiaalisia, historiallisia ja kulttuurisia merkityksi\u00e4, joista on syntynyt esineelle tietyss\u00e4 hetkess\u00e4 ja yhteis\u00f6ss\u00e4 tietty merkitys (Matus 2018, 114, 117). Semiotiikan avulla voi siis tutkia monella ajallisella eri tasolla ja limitt\u00e4in toisiinsa suhteessa olevia merkityksi\u00e4 (O\u2019Hagan, 2023: 7). Toivon t\u00e4m\u00e4n tuottavan rikkaamman ja syv\u00e4llisemm\u00e4n kuvan museokokoelmista, kuin mik\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niist\u00e4 on. Museokokoelmien moniaikaisissa merkityksiss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 runsaasti tutkittavaa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vasta alkuvaiheessa, joten odotan mielenkiinnolla millaisia menneisyyden ja nykyisyyden merkitysten kiemuroita onnistun tutkimusaineistostani tavoittamaan. N\u00e4iden kiemuroiden selvittely onnistuu t\u00e4st\u00e4 vuodesta l\u00e4htien t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isesti, kun sain onnekseni kuulla Suomen Kulttuurirahaston<\/a> my\u00f6nt\u00e4neen minulle kolmivuotisen ty\u00f6skentelyapurahan Saimi Mets\u00e4-M\u00e4kel\u00e4n rahastosta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Valtavasti siis kiitoksia Suomen Kulttuurirahastolle!<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva: Sanni Salomaa 2023.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Marika \u00d6sterlund<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa<\/a>, jolla on my\u00f6s taustaa ja osaamista museoalan eri teht\u00e4vist\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja muuta aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kalela, Jorma 2000: Historiantutkimus ja historia<\/em>. Gaudeamus, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Kalela, Jorma 2012: Making History: The Historian and Uses of the Past<\/em>. Palgrave Macmillan, Basingstoke, Hampshire.<\/p>\n\n\n\n

Lyndon, Jane & Rizvi, Uzma Z. 2010: Handbook of Postcolonial Archaeology<\/em>. Toim. Jane Lyndon & Uzma Z. Rizvi. Left Coast Press, Walnut Creek, CA.<\/p>\n\n\n\n

Matus, Pablo 2018: Discursive representation: Semiotics, theory, and method. Semiotica 2018, 225<\/em>: 103-127.<\/p>\n\n\n\n

Morris, Charles W. 1938: Foundations of the Theory of Signs<\/em>. The University of Chicago Press, Chicago, Illinois. <\/a><\/p>\n\n\n\n

O\u2019Hagan, Lauren Alex 2023: In search of the social in social semiotics: a historical perspective, Social Semiotics<\/em>. Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Pearce, Susan 1994: Museums and the Appropriation of Culture<\/em>. Toim. Susan Pearce. The Athlone Press, London & Atlantic Highlands, NJ.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6sterlund, Marika 2021: Museokokoelmien muotoutuminen kolmen eettisen kysymyksen valossa: Esimerkkin\u00e4 1600-luvun esineet ja arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t<\/em>. Pro gradu -tutkielma, Kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus, Turun yliopisto, Turku.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helmikuussa 2013 astuin ensimm\u00e4isen kerran sis\u00e4\u00e4n museoon ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Olin innoissani siit\u00e4, ett\u00e4 sain mahdollisuuden ty\u00f6skennell\u00e4 museossa, sill\u00e4 museot ja museokokoelmat ovat olleet intohimoni jo lapsuudesta l\u00e4htien. Aloitin museoty\u00f6ni Satakunnan Museolla, jonka j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina olen ty\u00f6skennellyt kaikissa Satakunnan Museon eri yksik\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 Turun museokeskuksella Turun linnassa, valokuvakokoelmissa ja viimeisimp\u00e4n\u00e4 Kuralan Kyl\u00e4m\u00e4ess\u00e4. Ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 aikana ollut […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3031","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3031","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3031"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3031\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3035,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3031\/revisions\/3035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3031"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3031"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3031"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}