{"id":3125,"date":"2024-11-22T12:26:04","date_gmt":"2024-11-22T10:26:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=3125"},"modified":"2025-01-03T12:21:19","modified_gmt":"2025-01-03T10:21:19","slug":"tieteellisen-julkaisun-toimitustyo-ensikertalaisen-silmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2024\/11\/22\/tieteellisen-julkaisun-toimitustyo-ensikertalaisen-silmin\/","title":{"rendered":"Tieteellisen julkaisun toimitusty\u00f6 ensikertalaisen silmin"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3126\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-2048x1365.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/Macbook_Pro_2020_color_photography-676x451.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva: Levi Loot \/ Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Syyskuun lopussa ilmestyi audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen aikakauslehti <em>L\u00e4hikuvan<\/em> uusin numero. Alkunsa teemanumero &#8221;Sota&#8221; (<em>L\u00e4hikuva<\/em> 2-3\/2024) sai <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\">tutkinto-ohjelmamme<\/a> kurssista \u201dUkrainan teill\u00e4? N\u00e4k\u00f6kulmia 1900-luvun merkitt\u00e4vimpiin sotiin\u201d. Kurssin j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin vain joitain viikkoja sen j\u00e4lkeen, kun Ukraina joutui Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi helmikuussa 2022.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse en ollut mukana kurssin j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, vaan hypp\u00e4sin mukaan toimittajaksi huhtikuussa 2023, kun sain viestin, kiinnostaisiko minua tieteellisen artikkelikokoelman julkaisuty\u00f6t. Samoihin aikoihin l\u00e4hti ulos Sota-numeron <em>call for papers<\/em>, joten tositoimiin p\u00e4\u00e4sin toimittamisen suhteen saman tien. Toimitusty\u00f6t\u00e4 sain tehd\u00e4 tutkinto-ohjelmamme opettajien Riina Haanp\u00e4\u00e4n, Simo Laakkosen ja Rami M\u00e4hk\u00e4n kanssa, joilla kaikilla oli taustallaan laaja kokemus tieteellisten julkaisujen toimittamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>L\u00e4hikuva<\/em> on verkossa julkaistava <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Avoin_saatavuus\">open acess<\/a> tieteellinen aikakauslehti, joka keskittyy audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Lehden tutkimusartikkelit ovat kaikki vertaisarvioituja, sill\u00e4 Julkaisufoorumin tason 2 luokitus \u2013 eli toisin sanoen, julkaisu on \u201dasiantuntijayleis\u00f6n laajasti tavoittama ja arvostava\u201d ja se lasketaan tieteelliselt\u00e4 vaikutukseltaan vaikuttavimpien ja korkeatasoisimpien aikakauslehtien joukkoon Suomessa &#8211; edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4. T\u00e4st\u00e4 osoituksena <em>L\u00e4hikuva<\/em> oli ehdolla Suomen Tiedejulkaisijat Ry:n vuoden tieteelliseksi aikakauslehdeksi &#8211; t\u00e4t\u00e4 tieteellisen julkaisemisen ykk\u00f6skategoriaa ei pid\u00e4 sekoittaa kaupoissa myyt\u00e4viin populaareihin tiedeaiheisiin aikakauslehtiin &#8211; vuonna 2024 yhten\u00e4 viidest\u00e4 finalistista.<\/p>\n\n\n\n<p><em>L\u00e4hikuva<\/em> julkaisee my\u00f6s vertaisarvioimattomia katsaus- ja n\u00e4k\u00f6kulma -artikkeleita, kirja-arvioita sek\u00e4 erilaisia tekstej\u00e4 (kuten haastattelut) audiovisuaalisen kulttuurin laajalta alueelta.<\/p>\n\n\n\n<p>Aloittelevalle v\u00e4it\u00f6skirjatutkijalle siis oikein sopiva ja tieteelliseen toimitusprosessiin perehdytt\u00e4v\u00e4 lehti. Paljon toimitusty\u00f6 opettikin, paljon my\u00f6s sellaista tietoa, josta tulee olemaan hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4hett\u00e4ess\u00e4ni omia tutkimusartikkeleitani tieteellisiin julkaisuihin tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Call for Papers ja saapuneiden abstraktien l\u00e4pik\u00e4ynti<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sota-numeron call for papers, eli avoin kirjoituskutsu, oli auki noin kahden viikon ajan huhti-toukokuussa 2023. Abstrakteja saimme t\u00e4n\u00e4 aikana hurjan m\u00e4\u00e4r\u00e4n: lehden teema her\u00e4tti selke\u00e4sti kiinnostusta ja saimme useita tasokkaita eri sodan teemoja k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 artikkeli-, katsaus- tai n\u00e4k\u00f6kulmaehdotusta. Erityisesti ehdotuksissa korostui ajankohtaisuutensa vuoksi Ukrainan sota, mutta my\u00f6s laajasti muista sodan osa-alueista ja teemoista saapui abstrakteja. Olo oli kuin lapsella karkkikaupassa sen paljouden edess\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli niiden l\u00e4pik\u00e4ynti ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen, mit\u00e4 ottaa mukaan ja mit\u00e4 ei. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa totesimme tason olevan kova, ja aika pian numero muuttuikin tuplanumeroksi ja lehden julkaisu siirtyi kes\u00e4kuulta 2024 saman vuoden syksyyn. Yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ehdotusta emme siis joutuneet hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaikki siis hyv\u00e4ksyttiin, mutta osaan pyydettiin muutoksia: osa artikkeleista muuttui katsauksiksi tai n\u00e4k\u00f6kulmiksi ja joihinkin pyysimme lis\u00e4tarkennuksia. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen j\u00e4imme odottamaan kirjoittajien vastausta, ett\u00e4 ovatko ehtojemme mukaan mukana, jonka j\u00e4lkeen odoteltiinkin sitten valmiita k\u00e4sikirjoituksia. Hyv\u00e4ksynn\u00e4t tehtiin toukokuun lopussa 2023 ja valmiiden artikkeleiden tuli olla meill\u00e4 joulukuussa 2023.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Valmiita k\u00e4sikirjoituksia, korjausehdotuksia ja refereekierros<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Loppuvuodesta 2023 s\u00e4hk\u00f6postilaatikkoon ja <em>L\u00e4hikuvan<\/em> palautusalustalle <a href=\"https:\/\/journal.fi\/\">journal.fi-sivustolla<\/a> alkoi putoilla valmiita k\u00e4sikirjoituksia. Kokoustimme toimitusporukalla ja jaoimme k\u00e4sikirjoitukset niiden l\u00e4pik\u00e4ynti\u00e4 varten. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa keskityimme esimerkiksi tekstin rakenteeseen ja toimivuuteen, sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja siihen liittyviin korjausehdotuksiin ja muihin paranneltaviin asioihin. <\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4sikirjoitusten l\u00e4pik\u00e4ynniss\u00e4 sai olla toisinaan tiukkanakin; jokin asia oli korjattava, tai muuten teksti ei etenisi seuraavaan vaiheeseen. Usein korjaustarpeet johtuvat tosin puhtaasti ihmisten kiireist\u00e4, ei ole ollut tarpeeksi aikaa aivan valmiiksi viimeistellyn k\u00e4sikirjoituksen tekoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 kaikissa tieteellisiss\u00e4 julkaisuissa toimittajat eiv\u00e4t k\u00e4y k\u00e4sikirjoituksia l\u00e4pi ja anna korjausehdotuksia, kuten me, vaan (alustavasti) hyv\u00e4ksytty teksti l\u00e4htee heti refereekierrokselle. Kun yksi k\u00e4sikirjoituksen korjauskierros uupuu, voisi kuvitella puutteellisen artikkelin putoavan herkemmin kokonaan pois toimitusprosessista. <\/p>\n\n\n\n<p>Me teimme jokaiselle k\u00e4sikirjoitukselle huolellisen toimitusty\u00f6n ennen vertaisarviointiin laittamista. T\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ett\u00e4 refereet pystyv\u00e4t keskittym\u00e4\u00e4n oleelliseen eiv\u00e4tk\u00e4 tuskailemaan keskener\u00e4isen tekstin parissa. On syyt\u00e4 painottaa, ett\u00e4 referee tekee arvioinnin ilman korvausta, kollegiaalisena palveluksena.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuoreena tutkijana kuulee usein arviointikierroksen pahamaineisesta &#8221;refereest\u00e4 numero 2&#8221;, joka esitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 villeimpi\u00e4 ja suurempia korjausehdotuksia. En itse toiminut refereen\u00e4, mutta k\u00e4ydess\u00e4ni lehden toimittajana tekstej\u00e4 l\u00e4pi ja ohjeistaessani kirjoittajia tarvittavista korjauksista, sai se pohtimaan my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 uudelleen. Toimittaja, tai vaihtoehtoisesti referee, tuskin yritt\u00e4\u00e4 olla ilke\u00e4, vaan ehdotetuilla korjauksilla pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 julkaisun tieteellist\u00e4 tasoa, mutta my\u00f6s tutkijan itsens\u00e4 tasoa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>L\u00e4hikuva<\/em> k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyypillisint\u00e4 referee- eli vertaisarviointik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. &#8221;Double blind&#8221;-systeemiss\u00e4 k\u00e4sikirjoitus anonymisoidaan, eli siit\u00e4 poistetaan s\u00e4hk\u00f6iset tekij\u00e4tunnisteet. Toimittajat etsiv\u00e4t kullekin vertaisarvioitavalle tekstille kaksi asiantuntijaa tutkijaverkostoistaan, tyypillisesti niin, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 saa tiet\u00e4\u00e4 toistensa henkil\u00f6llisyytt\u00e4, ja joka tapauksessa niin, etteiv\u00e4t he tied\u00e4 tekstin kirjoittajaa &#8211; viimeksi mainittu selvi\u00e4\u00e4 vasta artikkelin julkaisun my\u00f6t\u00e4. Refereiden henkil\u00f6llisyys taas pysyy ikuisesti vain toimittajien tiedossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Arvioijat eli refereet arvioivat sitten k\u00e4sikirjoituksen laadun tutkimusongelmasta l\u00e4hteisiin, viitattuun tutkimukseen, argumentaation onnistumiseen ja niin edelleen. He esitt\u00e4v\u00e4t parannusehdotuksia, esitt\u00e4v\u00e4t joitain tutkimuksia viitattaviksi, ja esitt\u00e4v\u00e4t lopuksi k\u00e4sikirjoitusta julkaistavaksi sellaisenaan (\u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinaista), pienin muutoksin, laajin muutoksin tai hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n numeron tapauksessa yht\u00e4\u00e4n hylky\u00e4 ei tullut, vaan kaikki hienot tekstit saivat ansaitsemansa julkaisun!<\/p>\n\n\n\n<p>Lausuntojen saavuttua toimittajille n\u00e4m\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t kunkin artikkelin kaksi (joskus kolme, ks. kuva alla) lausuntoa l\u00e4pi ja laativat niiden pohjalta kirjoittajalle toimenpidelistauksen k\u00e4sikirjoituksen viimeistelyyn julkaisukuntoon. <\/p>\n\n\n\n<p>Niin, se &#8221;referee 2&#8221;, johon viittasin yll\u00e4. Toimittajien ty\u00f6 muuttuu erityisen haastavaksi, jos lausunnot &#8211; jotka on siis laadittu toisistaan riippumatta &#8211; ovat kovin erimieliset. Vaikka toimittajat olisivat samaa mielt\u00e4 &#8221;refereen 1&#8221; kanssa, on toisen refereen lausuntoon suhtauduttava tasapuolisella kunnioituksella ja vakavuudella. Joskus tilanne vaatii tarkkaa tasapainoilua lausuntojen pohjalta tehtyjen muokkausehdotusten kanssa.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1016\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj-1016x1024.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3128\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj-1016x1024.jpeg 1016w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj-298x300.jpeg 298w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj-150x150.jpeg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj-768x774.jpeg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj-676x682.jpeg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2024\/11\/k5i7Xgj.jpeg 1080w\" sizes=\"auto, (max-width: 1016px) 100vw, 1016px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">&#8221;Referee numero 2&#8221; on suosittu tiedemeemien teema. <br>Kuva: Imgur.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p><strong>Taitettujen k\u00e4sikirjoitusten oikoluku, p\u00e4\u00e4kirjoitus ja loppukiri<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Hein\u00e4kuussa 2024 oltiin p\u00e4\u00e4sty toimitusprosessissa vaiheeseen, jossa vertaisarvioidut ja korjatut k\u00e4sikirjoitukset oli l\u00e4hetetty lehden toimituskunnalle tarkistusta varten, ennen tekstien l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 taittoa varten. <\/p>\n\n\n\n<p>Omana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4ni oli oikolukea n\u00e4m\u00e4 viimeiset versiot. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ei puututtu en\u00e4\u00e4 tekstien sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja rakenteeseen, vaan etsimme esimerkiksi kirjoitusvirheit\u00e4 ja tarkistimme, ett\u00e4 viittaukset ja l\u00e4hdeviitteet oli rakennettu oikein. Ty\u00f6 oli pikkutarkkaa ja aiheuttikin paljon keskustelua meid\u00e4n oikolukijoiden kesken, ett\u00e4 mik\u00e4 olisi esimerkiksi oikea tapa viitata, tai merkit\u00e4 jokin asia l\u00e4hdeluetteloon. Totta kai kullakin lehdell\u00e4 on selke\u00e4t kirjoitusohjeet, mutta aina v\u00e4lill\u00e4 vastaan tulee my\u00f6s tilanteita, joissa on improvisioitava hieman.<\/p>\n\n\n\n<p>Viimeiset oikoluvut tehtiin ihan muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen lehden julkaisua, joten ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kanssa riitti ihan loppuun asti.<\/p>\n\n\n\n<p>Syyskuussa ty\u00f6tahti kiristyikin huomattavasti ja lehden toimittamisessa tuli hektinen loppukiri. Oikoluvun lis\u00e4ksi oli kirjoitettavana viel\u00e4 p\u00e4\u00e4kirjoitus, joka kirjoitettiin tietysti meid\u00e4n kaikkien toimittajien kesken. En itse tutki sotaa, tai edes mediaa, niin t\u00e4m\u00e4 tuotti omalta osaltani ehk\u00e4 hieman hankaluuksia. Lopulta sain sidottua oman tekstiosuuteni, oman v\u00e4it\u00f6skirjani tutkimusteemoihin, kaikkine pohdintoineen sodan moniaikaisuudesta ja sen tuottamista merkityksist\u00e4. Sainpa pelin\u00f6rttin\u00e4 ujutettua mukaan my\u00f6s lainauksen Fallout-pelien tunnetusta lausahduksesta \u201dWar. War never changes\u201d. <\/p>\n\n\n\n<p>Lopulta p\u00e4\u00e4kirjoituksesta tuli mielest\u00e4ni oikein onnistunut, kiitos kanssatoimittajien asiantuntijuuden. Ja sainhan tekstist\u00e4 my\u00f6s julkaisun, sill\u00e4 tieteellisen lehden p\u00e4\u00e4kirjoitus on tieteellinen julkaisu (B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisess\u00e4 lehdess\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi on huomattavaa, ett\u00e4 toimittaja saa julkaisumerkinn\u00e4n koko lehdest\u00e4, vaikkei olisi kirjoittanut siihen mit\u00e4\u00e4n (C2 Toimitusty\u00f6 tieteellisen lehden erikoisnumerolle). Toisin sanoen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen tiedejulkaisemisesta lis\u00e4ksi my\u00f6s ansio- ja julkaisuluettelot pitenev\u00e4t!<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Koen, ett\u00e4 tieteellisen julkaisun toimitusty\u00f6t antoivat minulle paljon. Eiv\u00e4t vain siksi, ett\u00e4 opin julkaisujen toimittamisesta, vaan my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n nyt kirjoittajana julkaisuprosessia paremmin ja mit\u00e4 minulta kirjoittajana vaaditaan. Ty\u00f6n alla minulla, kun on parhaillaan v\u00e4it\u00f6skirjani ensimm\u00e4inen tutkimusartikkeli, jonka tarjoaminen julkaistavaksi, ei ole en\u00e4\u00e4 niin kauhean kaukana. Tieteellisten julkaisujen ja tutkimusartikkeleiden toimittamiseen liittyy monta vaihetta, joita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle artikkelin julkaisuprosessi voi tuntua sekavalta. Samaan aikaan pit\u00e4isi osata v\u00e4ltell\u00e4 <a href=\"https:\/\/julkaisufoorumi.fi\/fi\/ajankohtaista\/kaapatut-lehdet-tiedeyhteison-riesana\">saalistajajulkaisuja<\/a> ja olla tietoinen luotettavan ja ep\u00e4luotettavan julkaisuprosessin piirteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kokemus oli opettavainen, oli mahtava saada ty\u00f6skennell\u00e4 mukavan ja osaavan toimitusporukan kanssa. Kiitos siis Riina Haanp\u00e4\u00e4, Rami M\u00e4hk\u00e4 ja Simo Laakkonen kivasta toimituskokemuksesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 pyysitte mukaan! <\/p>\n\n\n\n<p>Kiitos my\u00f6s <em>L\u00e4hikuvan<\/em> p\u00e4\u00e4toimittajille ja toimituskunnalle tuesta ja avusta, sek\u00e4 erityisesti toimitussihteeri Antti Lindforsille ja taittaja P\u00e4ivi Valotielle huikeasta loppukirist\u00e4. Oli hieno hetki, kun lehti oli julkaistu ja kaikki tehty ty\u00f6 konkretisoitui!<\/p>\n\n\n\n<p>Ja mik\u00e4 hienointa, koko tuplanumeroon tuli todella vahva DMKT-panos, sill\u00e4 toimittajien lis\u00e4ksi numeron tekoon osallistuivat kirjoittajina tutkijatohtori Katriina Heljakka, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Veera Ojala, yliopistonlehtori Petri Saarikoski ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Haron Walliander!<\/p>\n\n\n\n<p>Koko numero on vapaasti ladattavissa ja luettavissa <a href=\"https:\/\/journal.fi\/lahikuva\/issue\/view\/11180\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Marika \u00d6sterlund<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\">Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syyskuun lopussa ilmestyi audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen aikakauslehti L\u00e4hikuvan uusin numero. Alkunsa teemanumero &#8221;Sota&#8221; (L\u00e4hikuva 2-3\/2024) sai tutkinto-ohjelmamme kurssista \u201dUkrainan teill\u00e4? N\u00e4k\u00f6kulmia 1900-luvun merkitt\u00e4vimpiin sotiin\u201d. Kurssin j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin vain joitain viikkoja sen j\u00e4lkeen, kun Ukraina joutui Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi helmikuussa 2022. Itse en ollut mukana kurssin j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, vaan hypp\u00e4sin mukaan toimittajaksi huhtikuussa 2023, kun sain viestin, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3125"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3148,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3125\/revisions\/3148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}