{"id":3163,"date":"2025-05-06T19:44:47","date_gmt":"2025-05-06T17:44:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=3163"},"modified":"2025-05-09T09:43:02","modified_gmt":"2025-05-09T07:43:02","slug":"vahtikoirien-vartijat-suomalaisen-jalkapallokulttuurin-meemiytynytta-parodiaa-sosiaalisen-median-x-alustalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2025\/05\/06\/vahtikoirien-vartijat-suomalaisen-jalkapallokulttuurin-meemiytynytta-parodiaa-sosiaalisen-median-x-alustalla\/","title":{"rendered":"Vahtikoirien vartijat: suomalaisen jalkapallokulttuurin meemiytynytt\u00e4 parodiaa sosiaalisen median X-alustalla"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Suomalaisen jalkapallokulttuurin kommentaarin parodiaa.
Kuva: P\u00f6ll\u00f6liiton X-tili.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Digitaalisen kulttuurin<\/a> alaa edustavan pro gradu -tutkielmani tarkoituksena ei ollut miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tarkastella meemej\u00e4. Lopulta niin kuitenkin k\u00e4vi, ja nyt kerron, miksi.<\/p>\n\n\n\n

Tein kandidaatintutkielman VARista<\/a> eli tarkemmin videotuomaroinnista, ja siit\u00e4 miten videotuomarointi vaikuttaa katsojakokemukseen jalkapallossa. Koko VAR oli silloin suhteellisen uusi asia ja hiersi monia konservatiivisempia futisfaneja. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 videotuomarointi on sulautunut oikeastaan pysyv\u00e4ksi osaksi lajia ja katsojakokemusta, vaikka se aiheuttaakin yh\u00e4 keskustelua, kuten audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen aikakauslehti L\u00e4hikuvan artikkelissani<\/a> nostan esiin. Teknologia on selv\u00e4sti adaptoitunut lajiin, tai ihmiset ovat hyv\u00e4ksyneet sen osaksi lajia.<\/p>\n\n\n\n

Kun aloin pohtimaan graduni aihetta, olisin halunnut jatkaa samalla aiheella. En kuitenkaan keksinyt, miten laajentaa tai uudistaa n\u00e4k\u00f6kulmaa, mutta p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 aihepiirin oli pysytt\u00e4v\u00e4 jalkapallossa, tai ainakin (media)urheilussa.<\/p>\n\n\n\n

Olin ollut tietoinen X:ss\u00e4 olevista kotimaisen urheilumaailman parodiatileist\u00e4. Mahdollisesti tunnetuimpana niist\u00e4 oli ja on entist\u00e4 keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 Seppo R\u00e4ty\u00e4 parodioiva tai ehk\u00e4 tarkemmin jopa imitoiva tili nimelt\u00e4 @keppiseppo. Keppisepon my\u00f6t\u00e4 l\u00f6ysin kaksi parodiatili\u00e4, joiden aiheina olivat ehk\u00e4 syv\u00e4llisemm\u00e4t ja monipuolisemmat asiat kuin keih\u00e4\u00e4nheitto. Tilit olivat P\u00f6ll\u00f6liitto ja Potkupallomedia. Ehk\u00e4 saatatte arvata, ett\u00e4 aihepiirin\u00e4 on jalkapallo.<\/p>\n\n\n\n

Tilit parodioivat Suomen palloliittoa sek\u00e4 varsinkin Ilta-Sanomien<\/em> urheilutoimitusta. Potkupallomediaa edelsi tili nimelt\u00e4 ISpotkupallo, joka nime\u00e4 mukaillen parodioi jo mainittua toimitusta. Tili kuitenkin j\u00e4\u00e4dytettiin, jonka vuoksi Potkupallomedia perustettiin.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan kun keksin, ett\u00e4 gradussani tutkin kahta kotimaista jalkapallokulttuuria parodioivaa tili\u00e4, jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelin julkaisi teoksen nimelt\u00e4 Suomifutis- suomalaista jalkapallokulttuuria etsim\u00e4ss\u00e4 <\/em>(2023). <\/em>Luettuani tuoreeltaan kirjan vakuutuin, ett\u00e4 tutkimusfokukseni olisi juuri kotimaisessa jalkapallokulttuurissa ja sen parodioinnissa.<\/p>\n\n\n\n

Suomalainen jalkapallokulttuuri on vuosikymmeni\u00e4 ollut suhteellisen alisteisessa asemassa j\u00e4\u00e4kiekolle. Molempia lajeja on verrattu kesken\u00e4\u00e4n sek\u00e4 urheilullisesti ett\u00e4 kaupallisesti, mutta my\u00f6s kulttuurillisesti. Suomessa jalkapallo on j\u00e4\u00e4nyt muiden lajien varjoon, vaikka viimevuosina laji on ollut selv\u00e4sti harrastetuin. Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen menestyksen my\u00f6t\u00e4, (ensimm\u00e4inen arvokisapaikka vuonna 2021) laji on kasvattanut suosiotaan kotimaassa. Silti matkaa on viel\u00e4 vaikkapa Etel\u00e4- ja Keski-Euroopan kaltaisiin jalkapalloyhteiskuntiin, jossa laji olisi koko kansaa yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aineiston ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 tarkempaan analyysiin<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aineistonani toimi yhteens\u00e4 88 julkaisua, joista 47 oli P\u00f6ll\u00f6liitolta ja 41 Potkupallomedialta. Ensimm\u00e4isi\u00e4 vaiheita gradussani olikin aineiston ker\u00e4\u00e4minen ja sen rajaaminen. Muistan valinneeni molemmilta tileilt\u00e4 silloin tuoreimmat julkaisut ja tallensin ne itselleni – ja onneksi tallensin, sill\u00e4 muutama julkaisu oli poistunut my\u00f6hemmin tililt\u00e4. Tutkimuseettisesti t\u00e4m\u00e4 ei ollut ongelmallista, sill\u00e4 se tiedostojen poistuminen verkosta on tyypillist\u00e4, jonka vuoksi julkaisut ovat hyv\u00e4 dokumentoida. Jos aihe olisi ollut eettisesti arveluttavampi, olisi asiassa ollut syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkintaa.<\/p>\n\n\n\n

Antoisinta aikaa tutkielmaa tehdess\u00e4 oli ehdottomasti laadullinen analyysi, joka tarkoittaa aineiston tarkkaa l\u00e4hilukua. Julkaisujen tarkempi avaaminen ja keskustelu tutkimuskirjallisuuden kanssa on usein haastavin, mutta merkityksellisin ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n ja lopputuloksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuskysymykset m\u00e4\u00e4rittyiv\u00e4t ja oikeastaan tarkentuivat prosessin aikana. P\u00e4\u00e4tutkimuskysymyksen\u00e4ni oli, miten P\u00f6ll\u00f6liitto- ja Potkupallomediatileill\u00e4 kritisoidaan suomalaista jalkapallokulttuuria. Alatutkimuskysymyksin\u00e4 oli millaisin keinoin julkaisuja meemiytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 miten vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja sen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 parodioidaan. Viimeisen\u00e4 alakysymyksen\u00e4 viel\u00e4 oli, millaisia pidempikestoisia ja ajankohtaisia jalkapalloaiheita k\u00e4sittelemieni parodiatilien julkaisuista on havaittavissa.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ni viitekehyksen\u00e4 toimi mediaurheilu, meemitutkimus sek\u00e4 urheilujournalismin tutkimus. Toinen ajankohtainen kirja, joka julkaistiin graduprosessini aikana oli Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen Mik\u00e4 interneti\u00e4 vaivaa?<\/em> (2024). Teoksen merkitt\u00e4vin anti omalle ty\u00f6lleni oli luku, joka oli omistettu meemeille. <\/p>\n\n\n\n

Digitaalisen kulttuurin oppiaineemme yliopistolehtori Riikka Turtiaisen<\/a>, graduohjaajani ja sarjafutari, tutkimukset auttoivat eteenp\u00e4in. Niin ik\u00e4\u00e4n \u00a0\u201dfutistohtorina\u201d tunnetun Sami Kolamon<\/a>, entinen sarjapelaaja h\u00e4nkin, teokset toimivat niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 tiedonl\u00e4htein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Julkaisuja tarkastellessani taas mieleeni juolahti kysymys, ett\u00e4 ovatko n\u00e4m\u00e4 julkaisut, joita analysoin, meemej\u00e4? Mik\u00e4 tekee meemist\u00e4 meemin, ja voiko mik\u00e4 tahansa asia, ilmi\u00f6, henkil\u00f6 tai kuva meemiyty\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4\u00e4n suoraa vastausta en ole t\u00e4h\u00e4n saanut, paitsi sen, ett\u00e4 periaatteessa mik\u00e4 tahansa voi meemiyty\u00e4. Purokuru ja Lahtinen ovat tietokirjailijoita, mutta my\u00f6s filosofeja, mik\u00e4 n\u00e4kyy heid\u00e4n internetti\u00e4 ja meemej\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 teoksessaan. Meemien tulkinta ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, sill\u00e4 ne ovat hyvin moniulotteisia. Meemit ovat ambivalenttisia, eli ilmi\u00f6it\u00e4, joilla on kaksijakoinen ja usein monijakoinen merkitys.<\/p>\n\n\n\n

Meemitutkimuksessa k\u00e4ytin my\u00f6s omalla laitoksellamme tuotettuja tekstej\u00e4. Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmamme<\/a> tutkijat Rami M\u00e4hk\u00e4<\/a>, Jenna Peltonen<\/a> ja Petri Saarikoski <\/a>ovat tutkineet muun muassa Ukrainan sodasta kummunneita meemej\u00e4, joiden piirteit\u00e4 he avaavat toisen maailmansodan kuvastolla. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n merkityst\u00e4 ja my\u00f6s meemitutkimuksen merkityst\u00e4 korostaa se, ett\u00e4 meemitutkimus tuo esiin tulkintoja, joissa toisen maailmansodan aikaiset kuvastot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uudenlaisessa valossa.<\/p>\n\n\n\n

Saarikoski on tutkinut my\u00f6s monille tuttuja Hitler-videoita, joissa Perikato-elokuvan <\/a>kohtaus, jossa Hitler saa raivokohtauksen tekstitet\u00e4\u00e4n uudelleen. Kyseiset nettimeemivideot ovat artikkelin perusteella vahva osa parodian kulttuuria sosiaalisessa mediassa. Meemi-ilmi\u00f6n sijaan, videoista voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 meemiuniversumi<\/em>. Ty\u00f6ss\u00e4ni k\u00e4ytin my\u00f6s meemitutkimusta tehneiden tutkijoiden, kuten Limor Shifmanin, Susan Blackmoren ja Bradley Wigginsin m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 meemeist\u00e4 ja memeettisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
P\u00f6ll\u00f6liiton julkaisu, jossa kuvan tunnettuja henkil\u00f6it\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n arvokuljetusry\u00f6st\u00f6\u00f6n liittyen. Kuva: P\u00f6ll\u00f6liiton X-tili.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Suomalaisten futisvaikuttajien parodia<\/h4>\n\n\n\n

Yll\u00e4olevassa julkaisussa P\u00f6ll\u00f6liitto kirjoittaa saatesanoin, Euroopan jalkapalloliiton (@uefa) sis\u00e4inen poliisi etsii kuvan henkil\u00f6it\u00e4 Helsingiss\u00e4 eilen tapahtuneeseen arvokuljetusry\u00f6st\u00f6\u00f6n liittyen. Vihjepalkkio.<\/em> Julkaisu on huumoria, sill\u00e4 kuvassa tunnetut suomalaiset jalkapalloon profiloituneet miehet kantavat k\u00e4siss\u00e4\u00e4n euroturnauspokaaleita kohti Helsingiss\u00e4 pelattavaa Supercup-finaalia. Kuvan henkil\u00f6t ovat vasemmalta oikealle Petri Pasanen, Paavo Arhinm\u00e4ki sek\u00e4 Markku Kanerva. Pasanen ja Kanerva ovat entisi\u00e4 huippujalkapalloilijoita, ja Kanerva luotsasi miesten maajoukkueen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa arvokisoihin. Arhinm\u00e4ki taas on poliitikko ja toiminut kulttuuri- ja liikuntaministerin\u00e4. H\u00e4n profiloitunut intohimoiseksi jalkapallofaniksi.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa voidaan n\u00e4hd\u00e4 huumoria monessa eri tasossa. Ensiksi se, ett\u00e4 ainoa tapa jolla suomalainen jalkapalloilija, valmentaja tai seura voisi jonkun kyseisist\u00e4 palkinnoista julkaisun mukaan saada, olisi julkaisun mukaan varastaminen. Toisena asiana on, ettei Uefa eli Euroopan jalkapalloliitto tunnista kuvan henkil\u00f6it\u00e4. Julkaisussa on memeettisi\u00e4 piirteit\u00e4. Kuva itsess\u00e4\u00e4n on puhutteleva, vaikka se vaatii kuvan henkil\u00f6iden ja pokaalien tunnistamista.<\/p>\n\n\n\n

Toiseksi kuvateksti on luovasti ja humoristisesti yhdistetty. Julkaisu karnevalisoi eli nurink\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 asetelmia. Valtaapit\u00e4v\u00e4 taho kuten Uefa kuvataan naurunalaisena, kuten kuvan henkil\u00f6t. Julkaisu on kokonaisuudessaan leikittely\u00e4, jossa kohdennettu yleis\u00f6 (jalkapallofanit) pystyy tunnistamaan ilmi\u00f6n uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Saarikoski kertoo Hitler-nettimeemivideoita k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 artikkelissaan<\/a> yhden parodian tehokkaimman keinon olevan kytke\u00e4 yhteen kaksi erillist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ja valitsemalla niit\u00e4 yhdistelevi\u00e4 kosketuspintoja. Alkuper\u00e4ist\u00e4 tapahtumaa voi n\u00e4in ollen k\u00e4sitell\u00e4 tunnistettavalla, mutta omituisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4t ja tulokset<\/h4>\n\n\n\n

L\u00e4hiluvun avulla tekem\u00e4\u00e4ni analyysi\u00e4 edelsi teemoittelu. Jaoin aineistoni viiteen eri teemaan. Teemat olivat politiikan parodia, muiden vallank\u00e4ytt\u00e4jien parodia, jalkapallon kannatuskulttuuri ja huliganismi sek\u00e4 ajankohtaiset aiheet. Laskin my\u00f6s teemoittain julkaisujen suosiota sek\u00e4 tykk\u00e4ys- ett\u00e4 uudelleenjulkaisum\u00e4\u00e4rien perusteella. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iseen teemaan eli politiikan parodiaan olin lajitellut l\u00e4hinn\u00e4 puoluepolitiikkaan liittyvi\u00e4 julkaisuja. Muiden vallank\u00e4ytt\u00e4jien parodia teemassa kohteena olivat lajiliitot, lehdist\u00f6 sek\u00e4 poliisi. Graduni otsikko vahtikoirien vartijat, <\/em>juontaa juurensa journalismin ja median rooliin nelj\u00e4nten\u00e4 valtiomahtina eli vallan vahtikoirana. Tilit P\u00f6ll\u00f6liitto ja Potkupallomedia kuitenkin tarkastelevat ja kritisoivat median toimintaa, ja toimivat er\u00e4\u00e4nlaisina vahtikoirien vartijoina.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Potkupallomedian julkaisu, jossa parodioidaan Ilta-Sanomien urheilutoimitusta. Kuva: Potkupallomedian X-tili.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Potkupallomedian julkaisut kritisoivat P\u00f6ll\u00f6liittoa enemm\u00e4n suomalaista urheilujournalismia. Potkupallomedia parodioi julkaisussaan Ilta-Sanomien urheilutoimituksen puolueellisuutta ja asettaa vastakkain jalkapallon ja j\u00e4\u00e4kiekon, joka oli aineistossani yksi eniten esiin nousseista ilmi\u00f6ist\u00e4. Vastakkainasettelua on olemassa julkaisujen mukaan my\u00f6s kannattajien, lajin luonteen ja urheilullisuuden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Urheilujournalismia on pidetty lehdist\u00f6n \u201cleluosastona\u201d, mutta nykyisin sen t\u00e4rkeimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on luoda sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi my\u00f6s urheilua v\u00e4hemm\u00e4n seuraaville. Se on siirtynyt enemm\u00e4n yhteiskunnallisempaan suuntaan ja pystynyt karistamaan mainettaan ”leluosastona”. <\/p>\n\n\n\n

Urheilujournalismilla voidaan kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 olevan uusi ongelma. L\u00e4hetykset ovat mediatalojen omistamia, jolla koetaan olevan negatiivinen vaikutus urheilujournalismin integriteettiin. Ehk\u00e4 my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 erilaisia uusia urheilua k\u00e4sittelevi\u00e4 media-alustoja on syntynyt, kuten podcasteja, uutissivustoja ja erikoismedioita.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimani X-tilit kritisoivat suomalaista jalkapallokulttuuria sys\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syyt\u00f6ksi\u00e4 erilaisille vallank\u00e4ytt\u00e4jille. Syyt\u00f6kset koskevat usein jalkapallokulttuuria puhuttavia, negatiivisia aiheita. Kritiikki esitet\u00e4\u00e4n huumorin avulla. Julkaisut saavat polttoainetta ajankohtaisista aiheista, jotka valjastetaan omia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ajaviksi meemeiksi.<\/p>\n\n\n\n

Aiheet liittyv\u00e4t vahvasti jalkapallo- ja urheilukulttuuriin, mutta ne voivat olla ihan mihin tahansa kotimaiseen tai globaaliin puheenaiheeseen liittyvi\u00e4 asioita. Meemiytt\u00e4misen keinoina ovat humoristinen liioittelu, karnevalisointi, stereotypiointi sek\u00e4 vastakkainasettelu, joilla my\u00f6s parodiaa tehd\u00e4\u00e4n ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n. N\u00e4ill\u00e4 tavoilla julkaisut haastavat nykyisi\u00e4 valtasuhteita sek\u00e4 tuovat esiin urheilu- ja jalkapallokulttuuriin liittyvi\u00e4 ristiriitoja. Tilien sanoman mukaan sen parodian kohteet hidastavat kotimaisen jalkapallokulttuurin kasvua ja n\u00e4in est\u00e4v\u00e4t jalkapalloyhteiskunnan<\/em> synnyn.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 mit\u00e4 itse opin graduprosessista? Gradu oli viimeinen uurastus liittyen yliopisto-opintoihin. Verrattaessa kandity\u00f6n kirjoitukseen vaati gradu tottakai enemm\u00e4n aikaa ja tekemist\u00e4, mutta osaavien ja motivoivien ohjaajien avustuksella ei se tuntunut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa mahdottomalta.<\/p>\n\n\n\n

Luulen ett\u00e4 gradun kirjoittamista turhaan pel\u00e4t\u00e4\u00e4n. Monella se toki j\u00e4\u00e4 kesken t\u00f6iden takia. <\/p>\n\n\n\n

En tied\u00e4 mik\u00e4 vaikutus graduni aiheella oli, mutta p\u00e4\u00e4dyin t\u00f6ihin gradun valmistumisen aikaan Sanomalle. <\/p>\n\n\n\n

Eli sinne, jota toinen tutkimani tili parodioi.<\/p>\n\n\n\n

Janne Hietam\u00e4ki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka valmistui hiljan Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmasta<\/a> p\u00e4\u00e4aineenaan digitaalinen kulttuuri<\/a>. H\u00e4n ty\u00f6skentelee parhaillaan toimituksellisena AI-sunnittelijana Sanoma Media Finlandissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digitaalisen kulttuurin alaa edustavan pro gradu -tutkielmani tarkoituksena ei ollut miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tarkastella meemej\u00e4. Lopulta niin kuitenkin k\u00e4vi, ja nyt kerron, miksi. Tein kandidaatintutkielman VARista eli tarkemmin videotuomaroinnista, ja siit\u00e4 miten videotuomarointi vaikuttaa katsojakokemukseen jalkapallossa. Koko VAR oli silloin suhteellisen uusi asia ja hiersi monia konservatiivisempia futisfaneja. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 videotuomarointi on sulautunut oikeastaan pysyv\u00e4ksi osaksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3163"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3170,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3163\/revisions\/3170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}