{"id":3178,"date":"2025-06-18T17:42:21","date_gmt":"2025-06-18T15:42:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=3178"},"modified":"2025-06-18T17:42:22","modified_gmt":"2025-06-18T15:42:22","slug":"volumetrinen-videokuvaus-ja-digitaalisuuden-merkitys-elokuvalle-ja-audiovisuaaliselle-kulttuurille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2025\/06\/18\/volumetrinen-videokuvaus-ja-digitaalisuuden-merkitys-elokuvalle-ja-audiovisuaaliselle-kulttuurille\/","title":{"rendered":"Volumetrinen videokuvaus ja digitaalisuuden merkitys elokuvalle ja audiovisuaaliselle kulttuurille"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Volumetrist\u00e4 videokuvaa.
Kuva: Katja Jaskari.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Elokuvan teknologinen kehityskaari mykk\u00e4elokuvakaudelta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on ollut huikea. Alun perin elokuvia tehtiin analogisilla kameroilla ja filmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mutta digitaalisen teknologian kehittyminen on muuttanut elokuvan koko tuotantoprosessin. Digitaaliset kamerat, tietokonepohjainen editointi ja erikoistehosteet ovat tarjoilleet elokuvantekij\u00f6ille uusia mahdollisuuksia luoda visuaalisesti upeita ja teknisesti monimutkaisia elokuvia (Smith 2018).<\/p>\n\n\n\n

Digitaalisuus on tehnyt elokuvan tekemisest\u00e4 entist\u00e4 tasa-arvoisempaa. Pienet tuotantoyhti\u00f6t ja jopa yksitt\u00e4iset elokuvantekij\u00e4t voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalisia ty\u00f6kaluja ja jakelukanavia saavuttaakseen maailmanlaajuisen yleis\u00f6n sill\u00e4 suuri budjetti ei en\u00e4\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 laadukkaan elokuvan tuottamiseksi. Kuitenkin digitaalisuuden my\u00f6t\u00e4 on noussut my\u00f6s huoli siit\u00e4, ett\u00e4 elokuva taiteellisena ilmaisuna k\u00e4rsii, kun yh\u00e4 useammin keskityt\u00e4\u00e4n erikoistehosteisiin ja visuaaliseen n\u00e4ytt\u00e4vyyteen sis\u00e4ll\u00f6n kustannuksella (Brown 2020).<\/p>\n\n\n\n

Volumetrinen videokuvaus<\/h3>\n\n\n\n

Volumetrinen videokuvaus on yksi uusimmista ja kiinnostavimmista kehityssuunnista digitaalisessa elokuvassa. Se mahdollistaa kolmiulotteisen videokuvan tallentamisen ja toistamisen, mik\u00e4 avaa t\u00e4ysin uusia mahdollisuuksia elokuvan visuaaliselle ilmaisulle.<\/p>\n\n\n\n

Volumetrinen videokuvaus eroaa perinteisest\u00e4 kaksiulotteisesta kuvauksesta siin\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tekniikka mahdollistaa kolmiulotteisen videokuvan tallentamisen ja toistamisen. Toisin kuin perinteinen 2D-videokuvaus, volumetrinen videokuvaus luo 3D-mallin, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 voidaan liikkua virtuaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 useita
kameroita, jotka tallentavat kohteen eri kulmista, sek\u00e4 syvyyssensoreita, jotka mittaavat et\u00e4isyyksi\u00e4 ja luovat syvyyskartan (Johnson 2021).<\/p>\n\n\n\n

Tuotimme Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun<\/a> Euroopan unionin ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liiton osarahoittamassa Vibiol – Virtuaalitapahtumista uutta liiketoimintaa Etel\u00e4-Pohjanmaalle -hankkeessa<\/a> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 musiikkivideon volumetrisell\u00e4 videokuvauksella. Musiikkivideo sijoitettiin hankkeessa luotuun Unity -pelialustaiseen virtuaaliseen Sein\u00e4joki-metaverseen, johon mallinnettiin laserkeilauksen<\/a> avulla Sein\u00e4joen tapahtuma-alueita ja tunnetuimpia kohteita kuten Lakeuden Ristin kirkko<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Unity on monipuolinen ja tehokas kehitysalusta, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 2D- ja 3D-pelien, sovellusten ja interaktiivisten kokemusten luomiseen. Se tukee yli 20 eri alustaa, kuten mobiililaitteita, konsoleita sek\u00e4 VR<\/a> ja AR<\/a>-laitteita. Musiikkivideo sijoitettiin Lakeuden Ristiin, jossa k\u00e4vij\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t virtuaalisesti kuuntelemaan Antti Railion esityksen sek\u00e4 tarkastelemaan kirkkoa VR- lasien avulla. Edell\u00e4 mainittu hankerahoitus mahdollisti volumetrisen videokuvauslaitteiston ja k\u00e4sittelyn mahdollistaneen ohjelmiston hankinnan.<\/p>\n\n\n\n

Kuuntele hankkeesta tuottamani podcast t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Volumetrisen videon tuotantoprosessia. Ruuduilla nelj\u00e4n kameran kuvakulmat.
Kuva: Katja Jaskari.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
N\u00e4ytt\u00f6kuva reaaliaikaisesta k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 volumetrisest\u00e4 videokuvasta.
Kuva: Katja Jaskari.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
Musiikkivideon kuvaukset k\u00e4ynniss\u00e4. Artistia ohjataan oikeaan kuvausruutuun. Kamerat tallentavat ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja sivuilta artistin liikkeit\u00e4.
Kuva: Katja Jaskari<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
Making of- vaihe. Kuvamateriaalin tarkastelua.
Kuva: Katja Jaskari.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Digitaalisuuden vaikutuksia elokuvataiteeseen<\/h3>\n\n\n\n

Digitaalisuus on vaikuttanut elokuvan taiteeseen monin tavoin. Se on lis\u00e4nnyt mahdollisuuksia kertoa tarinoita visuaalisesti rikkaalla tavalla, jossa erikoistehosteet, animaatiot ja 3D-teknologia ovat keskeisess\u00e4 roolissa. Digitaalisen teknologian avulla voidaan luoda t\u00e4ysin uusia maailmoja ja ulottuvuuksia, jotka olivat aiemmin mahdottomia toteuttaa (Williams 2019).<\/p>\n\n\n\n

Digitaalisuuden my\u00f6t\u00e4 on toisaalta esitetty kritiikki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 elokuvien taiteelliset arvot voivat k\u00e4rsi\u00e4, kun painopiste siirtyy visuaaliseen n\u00e4ytt\u00e4vyyteen tarinankerronnan ja syv\u00e4llisen sis\u00e4ll\u00f6n kustannuksella. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin teknologia palvelee taidetta ja miss\u00e4 vaiheessa se alkaa hallita sit\u00e4 (Harris 2022).<\/p>\n\n\n\n

Digitaalisuuden vaikutukset elokuvaan ajanvietteen\u00e4 ja tuotteena<\/h3>\n\n\n\n

Digitaalisuus on muuttanut my\u00f6s elokuvan kokemista ajanvietteen\u00e4. Streaming-palveluiden ja digitaalisten jakelukanavien my\u00f6t\u00e4 elokuvien katselutavat ovat muuttuneet radikaalisti. Katsojat voivat nyt valita laajasta valikoimasta elokuvia ja katsella niit\u00e4 milloin ja miss\u00e4 tahansa. T\u00e4m\u00e4 on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta my\u00f6s haasteita, kuten piratismin ja tekij\u00e4noikeuksien valvonnan (Thompson 2020).
Elokuva tuotteena on my\u00f6s muuttunut. Digitaalisuus on mahdollistanut nopeamman ja kustannustehokkaamman tuotannon, mutta se on my\u00f6s lis\u00e4nnyt kilpailua ja tehnyt markkinointistrategioista entist\u00e4 monimutkaisempia. Elokuvan menestys ei en\u00e4\u00e4 riipu vain sen laadusta, vaan my\u00f6s siit\u00e4, kuinka hyvin se pystyt\u00e4\u00e4n markkinoimaan ja jakamaan digitaalisissa kanavissa (Martin 2021).<\/p>\n\n\n\n

Digitaalisuuden kulttuurisia vaikutuksia ja tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Digitaalisuus ei ole vaikuttanut vain elokuvataiteeseen, vaan my\u00f6s laajempiin kulttuurisiin ilmi\u00f6ihin ja virtauksiin. Se on luonut uusia mahdollisuuksia kulttuurien v\u00e4liseen vuoropuheluun ja monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseen elokuvassa. Erilaiset kulttuuriset kategoriat, kuten sukupuoli, etnisyys ja identiteetti, ovat saaneet n\u00e4kyvyytt\u00e4 digitaalisen elokuvan my\u00f6t\u00e4 (Lee 2019).<\/p>\n\n\n\n

Volumetrisen videokuvauksen ja muiden digitaalisten innovaatioiden hy\u00f6dynt\u00e4minen elokuvassa tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti jatkossa vain kasvamaan. Uudet teknologiat mahdollistavat entist\u00e4 immersiivisempi\u00e4 ja vuorovaikutteisempia elokuvakokemuksia, jotka rikkovat perinteisten elokuvan ja katsojan v\u00e4list\u00e4 rajaa (Taylor 2022).<\/p>\n\n\n\n

***<\/h3>\n\n\n\n

Digitaalisuus on tehnyt elokuvasta monipuolisemman ja saavutettavamman taiteenlajin, mutta samalla se on tuonut mukanaan uusia haasteita taiteellisten arvojen s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4. Volumetrinen videokuvaus edustaa yht\u00e4 lupaavimmista kehityssuunnista, joka voi mullistaa elokuvan visuaalisen ilmaisun. Tulevaisuudessa digitaalisuuden ja elokuvan v\u00e4linen suhde tulee varmasti syvenem\u00e4\u00e4n, ja on mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, millaisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita se tuo mukanaan (Robinson 2023).
Digitaalisten ty\u00f6kalujen ja jakelukanavien kehittyess\u00e4 elokuvantekij\u00e4t voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uusia teknologioita, kuten teko\u00e4ly\u00e4 ja virtuaalitodellisuutta, luodakseen entist\u00e4 immersiivisempi\u00e4 ja interaktiivisempia kokemuksia. T\u00e4m\u00e4 kehitys voi avata ovia t\u00e4ysin uudenlaisille tarinankerronnan muodoille ja tavoille, joilla yleis\u00f6 voi kokea elokuvan (Brown 2020).<\/p>\n\n\n\n

Esit\u00e4n lopuksi sinulle, hyv\u00e4 lukija, kysymyksen pohdittavaksesi: kuinka paljon omaa elokuvakokemustasi digitaalisuus hallitsee, katsottavasta elokuvasta teoksena sen katsomiseen ja mahdolliseen kommentointiin niin kavereille kuin laajemmin sosiaalisessa mediassa? Koska digitaalisuus on joka kohdassa jotenkin l\u00e4sn\u00e4, halusit tai et.<\/p>\n\n\n\n

Katja Jaskari<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 sek\u00e4 Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelman<\/a> maisteriopiskelija. Kirjoitus perustuu h\u00e4nen Elokuva ja digitaalisuus -kurssilla<\/a> tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 harjoitusty\u00f6h\u00f6n.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elokuvan teknologinen kehityskaari mykk\u00e4elokuvakaudelta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on ollut huikea. Alun perin elokuvia tehtiin analogisilla kameroilla ja filmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mutta digitaalisen teknologian kehittyminen on muuttanut elokuvan koko tuotantoprosessin. Digitaaliset kamerat, tietokonepohjainen editointi ja erikoistehosteet ovat tarjoilleet elokuvantekij\u00f6ille uusia mahdollisuuksia luoda visuaalisesti upeita ja teknisesti monimutkaisia elokuvia (Smith 2018). Digitaalisuus on tehnyt elokuvan tekemisest\u00e4 entist\u00e4 tasa-arvoisempaa. Pienet tuotantoyhti\u00f6t […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3178","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3178"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3186,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3178\/revisions\/3186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}