{"id":3218,"date":"2026-05-13T09:27:10","date_gmt":"2026-05-13T07:27:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=3218"},"modified":"2026-05-13T09:27:10","modified_gmt":"2026-05-13T07:27:10","slug":"nakymaton-tyo-joka-tekee-tutkimuksen-mahdolliseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2026\/05\/13\/nakymaton-tyo-joka-tekee-tutkimuksen-mahdolliseksi\/","title":{"rendered":"N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ty\u00f6, joka tekee tutkimuksen mahdolliseksi"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_1-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3219\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_1-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_1-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_1-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_1-676x901.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_1.jpg 1500w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Digitoitu aineisto oli moninaista. Kartat ja muut kuvat vaativat tarkempaa resoluutiota skannaamisessa. Kuva: Nea Ylikahri.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Aloitin maaliskuussa tutkimusavustajan teht\u00e4v\u00e4n <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\">Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa<\/a>. Ty\u00f6teht\u00e4viini kuului l\u00e4hinn\u00e4 yliopistokeskuksella olevan arkiston skannaaminen ja muuttaminen digitaaliseen muotoon. Ty\u00f6 saattoi ensisilm\u00e4yksell\u00e4 vaikuttaa yksinkertaiselta: paperi skanneriin, tiedosto tallennettiin pilveen ja sitten jatkettiin seuraavan dokumentin pariin. Todellisuudessa kyse oli kuitenkin paljon muustakin. Suurin osa dokumenteista oli hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja helposti k\u00e4sitelt\u00e4viss\u00e4, mutta osa vaati k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 vaikean muodon tai kokonsa puolesta. Joidenkin teksti tai k\u00e4siala oli paikoin haalistunut, mik\u00e4 teki dokumentista vaikeasti tulkittavan, ja n\u00e4in ollen skannaus vaati tarkkaa s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4. T\u00e4llaisissa tilanteissa yksinkertainen ty\u00f6 muuttui hieman haastavammaksi, jolloin pienell\u00e4kin hienos\u00e4\u00e4t\u00e4misell\u00e4 oli merkitys skannauksen lopputulokseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka ty\u00f6 onkin suhteellisen yksinkertaista ja toistavaa, niin sill\u00e4 on kuitenkin vahva merkitys etenkin tutkimuspohjana: Nyky\u00e4\u00e4n digitoinnin avulla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fyysiset arkistot eiv\u00e4t ole tutkimuksen perustana. Fyysiset dokumentit ovat v\u00e4lill\u00e4 vaikeasti saavutettavissa, ja siihenkin liittyy aina omat riskins\u00e4, sill\u00e4 aineisto saattaa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vaurioitua. Suurin osa tutkimusl\u00e4hteist\u00e4 olisi eritt\u00e4in vaikeasti saavutettavissa ilman digitoimista, ja uskon siihen, ett\u00e4 joitakin asioita ei olisi edes tutkittu ilman pilveen tallennettuja tiedostoja. T\u00e4m\u00e4 on ty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s muiden ty\u00f6t. Digitoiminen taistelee my\u00f6s aikaa vastaan, sill\u00e4 paperi ei ole ikuista.<\/p>\n\n\n\n<p>Haluan my\u00f6s puhua omasta kokemuksestani t\u00e4m\u00e4nlaisen ty\u00f6n parissa, ja mit\u00e4 siit\u00e4 loppujen lopuksi j\u00e4i k\u00e4teen kokemuksena. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6 opetti k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Kun viimeinen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4ni oli ohi, niin halusin ihan vain uteliaisuudesta tarkistaa, kuinka monta dokumenttia sitten tuli digitoitua sen v\u00e4h\u00e4n yli kuukauden ty\u00f6jakson aikana: karkeasti noin viisi tuhatta kappaletta. T\u00e4m\u00e4n perusteella siis dokumentteja kyll\u00e4 tuli skannattua melkoisen paljon. V\u00e4lill\u00e4 tuntui, ett\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei loppuisi koskaan, mutta toisaalta se my\u00f6s l\u00e4mmitti syd\u00e4nt\u00e4, sill\u00e4 t\u00f6it\u00e4 onneksi riitti.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_2-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3220\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_2-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_2-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_2-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_2-676x901.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/05\/Nea_2.jpg 1500w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Digitoinnin aikana l\u00f6ysin paljon mielenkiintoisia kuvia vuosien takaa. T\u00e4ss\u00e4 Porissa sijaitsevaa <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hotelli_Otava\">Hotelli Otavaa <\/a>koskeneen hankkeen materiaalia. Kuva: Nea Ylikahri.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p><br>Toisena varmasti oli my\u00f6s aivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioita, kuten miten moderneja skannereita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ja miten resoluutio vaikuttaa skannaamiseen. Valokuvien ja dokumenttien kanssa piti k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 aivan eri tavalla. Hyv\u00e4 digitointi vaatii oikeat asetukset, suoristamisen, rajauksen ja laadun tarkistamisen. Pienetkin virheet n\u00e4kyv\u00e4t lopputuloksessa ja vaikuttavat sitten toimivaan k\u00e4ytt\u00e4miseen.<br>Tietenkin my\u00f6s, kun skannaa viisi tuhatta dokumenttia, niin tiedostot ovat t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia PDF-tiedostoja, jotka tarvitsevat sopivan j\u00e4rjestyksen. Digitoimisessa ei ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, jos aineistoa ei l\u00f6yd\u00e4. Kuukauden aikana oppi j\u00e4sentelem\u00e4\u00e4n aineistoja loogisesti, vaikka aluksi se tuntui hieman mahdottomalta suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa. Lopuksi tietenkin t\u00e4ss\u00e4 oppi my\u00f6s ongelmanratkaisua, sill\u00e4 osa dokumenteista oli vinoja, liian suuria skanneriin tai muuten vioittuneita. Tietenkin ty\u00f6ni ohella oli jatkuvasti joku auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin, mutta osan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 pystyi tekem\u00e4\u00e4n itse kriittisesti ajatellen.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Ty\u00f6 oli kuitenkin hyvin tarkkaan jaoteltu, ja tiesin heti alusta, mit\u00e4 ty\u00f6kuvani tulee pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen itsen\u00e4inen ty\u00f6projekti, mik\u00e4 tarkoittaa siis oikeastaan sit\u00e4, ett\u00e4 se oli kokonaan vain riippuvainen minusta. Sopeutuminen muutoksiin oli helppoa, sill\u00e4 vastasin kaikesta itse. Yleens\u00e4 ty\u00f6t ovat hyvinkin paljon ryhm\u00e4ty\u00f6t\u00e4 vaativia, mutta t\u00e4ss\u00e4 sai pit\u00e4\u00e4 ohjat kokonaan itsell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6skentely digitoimisen parissa tutkinto-ohjelmassamme oli eritt\u00e4in hyv\u00e4 kokemus, ja siit\u00e4 j\u00e4i todella positiivinen kuva. Siell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 jatkuva tutkimus on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja koin sen saavutuksena, kun sain olla osa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Nea Ylikahri<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\">Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkimusohjelman<\/a> maisteriopiskelija.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aloitin maaliskuussa tutkimusavustajan teht\u00e4v\u00e4n Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa. Ty\u00f6teht\u00e4viini kuului l\u00e4hinn\u00e4 yliopistokeskuksella olevan arkiston skannaaminen ja muuttaminen digitaaliseen muotoon. Ty\u00f6 saattoi ensisilm\u00e4yksell\u00e4 vaikuttaa yksinkertaiselta: paperi skanneriin, tiedosto tallennettiin pilveen ja sitten jatkettiin seuraavan dokumentin pariin. Todellisuudessa kyse oli kuitenkin paljon muustakin. Suurin osa dokumenteista oli hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja helposti k\u00e4sitelt\u00e4viss\u00e4, mutta osa vaati [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3218"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3221,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3218\/revisions\/3221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}