{"id":3246,"date":"2026-09-03T15:21:41","date_gmt":"2026-09-03T13:21:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=3246"},"modified":"2026-09-03T15:21:42","modified_gmt":"2026-09-03T13:21:42","slug":"nakymia-kulttuurisesti-kestavampaan-tulevaisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2026\/09\/03\/nakymia-kulttuurisesti-kestavampaan-tulevaisuuteen\/","title":{"rendered":"N\u00e4kymi\u00e4 kulttuurisesti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kulttuurisuunnittelu-tapaaminen (Cultural Planning Meeting) 11.\u201312. kes\u00e4kuuta 2026 Helsingiss\u00e4 Tieteiden talolla sek\u00e4 Zoomissa.<\/em><\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-1_Hybriditapaamisen-tunnelmaa-Tieteiden-talolla-Helsingissa_Kuva-Chenru-Xue-1-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3249\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-1_Hybriditapaamisen-tunnelmaa-Tieteiden-talolla-Helsingissa_Kuva-Chenru-Xue-1-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-1_Hybriditapaamisen-tunnelmaa-Tieteiden-talolla-Helsingissa_Kuva-Chenru-Xue-1-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-1_Hybriditapaamisen-tunnelmaa-Tieteiden-talolla-Helsingissa_Kuva-Chenru-Xue-1-768x576.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hybriditapaamisen tunnelmaa Tieteiden talolla Helsingiss\u00e4. Kuva: Chenru Xue.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valmistelu \u2013 \u201dsetting the stage\u201d<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kes\u00e4kuun alussa kokoontui Tieteiden talolle Helsinkiin sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 Zoomin \u00e4\u00e4reen joukko asiantuntijoita, opiskelijoita ja muita kulttuurisuunnittelusta kiinnostuneita keskustelemaan n\u00e4k\u00f6kulman mahdollisuuksista sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4vien kuntien suunnittelussa. T\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 seminaarissa edes Zoomin ruutujen takana ei suinkaan vaiettu, vaan mielenkiintoiseen keskusteluun osallistuttiin yht\u00e4 vilkkaasti kuin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Cedercreutz-salissa. Intoutunut ilmapiiri ei suinkaan ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaksip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 hybriditapahtumassa puhujien eri puolilta Eurooppaa tulevat tapausesimerkit valottivat kulttuurisuunnittelun hy\u00f6tyj\u00e4 sek\u00e4 haasteita. Seminaarin aihe koskettaa meit\u00e4 kaikkia, sill\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme tapahtuvat muutokset tai muuttumattomuudet vaikuttavat suoraan ymp\u00e4rist\u00f6kokemukseemme ja siten my\u00f6s hyvinvointiimme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pohdin t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa kulttuurisuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtia sek\u00e4 seminaarikeskustelujen keskeist\u00e4 antia. Sen ohella, ett\u00e4 kuuntelin kiinnostuneella korvalla esityksi\u00e4, olin tapahtumassa avustavassa roolissa et\u00e4moderaattorina. Helsingiss\u00e4 tapahtuman teknisest\u00e4 sujuvuudesta vastasi puolestaan syksyll\u00e4 2025 maisemantutkimuksen oppiaineessa v\u00e4itellyt tohtori <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/en\/people\/chenru-xue\">Chenru Xue<\/a>. Sujuvan yhteisty\u00f6mme ja teknisen tuen ansiosta \u2013 et\u00e4n\u00e4 ja l\u00e4sn\u00e4 \u2013 seminaarin puheenjohtajat <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ihmiset\/maunu-hayrynen\">Maunu H\u00e4yrynen<\/a> ja <a href=\"https:\/\/www.liaghilardi.com\/\">Lia Ghilardi<\/a> saattoivat keskitty\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n, eli johdattelemaan seminaarin kulkua ja keskustelua eteenp\u00e4in. Et\u00e4yhteyksist\u00e4 vastaavana varmistin, ett\u00e4 \u201dn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u201d oli valmis: et\u00e4osallistujat paikalla eri puolilta Eurooppaa, puhujien esitysmateriaalit ladattuna tietokoneeni ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle, yhteydet toimivat, varasuunnitelmat mietittyn\u00e4 \u2013 \u201dWelcome to the meeting everyone, the stage is yours\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seminaarin j\u00e4rjest\u00e4vin\u00e4 tahoina toimivat <a href=\"https:\/\/kyts.net\/\">Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen seura<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\/maisemantutkimus\">maisemantutkimuksen oppiaine<\/a> Turun yliopiston Porin kampukselta sek\u00e4 kansainv\u00e4linen <a href=\"https:\/\/insituculture.eu\/\">IN SITU Horizon Europe -hanke<\/a>. Loppuvaiheessa olevan IN SITU -hankkeen Eurajoelle ja Raumaan sijoittuvassa suomalaisessa osatutkimuksessa on ollut tiivisti mukana my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\">Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelman<\/a> (DMKT) tutkijoita. Heist\u00e4 professori Maunu H\u00e4yrynen ja tohtori <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ihmiset\/oleksandra-nenko\">Oleksandra Nenko<\/a> avasivat toukokuussa <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2026\/05\/28\/the-rural-cci-dilemma-between-hyperlocalism-and-the-springboard-effect\/\">t\u00e4ss\u00e4 blogissa julkaistussa kirjoituksessaan<\/a> osatutkimuksen antia ja heit\u00e4 kuultiin my\u00f6s seminaarissa. Avaan seuraavaksi n\u00e4kym\u00e4\u00e4 hybridiseminaarin tematiikkaan kokonaisuudessaan \u2013 let\u00b4s dive in!<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kulttuurisuunnittelun k\u00e4sitteellisi\u00e4 kiemuroita<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen seuran puheenjohtaja, tohtori <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ihmiset\/laura-puolamaki\">Laura Puolam\u00e4ki<\/a> sek\u00e4 maisemantutkimuksen professori H\u00e4yrynen johdattelivat aloituspuheenvuoroissaan kulttuurisuunnittelun k\u00e4sitteellisille juurille. Vaikka kulttuurisuunnittelua on hy\u00f6dynnetty kansainv\u00e4lisesti esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena jo l\u00e4hes 30 vuotta, ja Suomessakin 2010-luvulta l\u00e4htien, on se edelleen k\u00e4sitteen\u00e4 hieman hankalasti avautuva.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mit\u00e4 kulttuurisuunnittelulla siis oikeastaan tarkoitetaan? Nykymuotoinen kulttuurisuunnittelu (cultural planning) on alueiden kehitt\u00e4miseen nivoutuva n\u00e4k\u00f6kulma, jossa tavoitteena on esimerkiksi kaupunkisuunnittelun kontekstissa syvent\u00e4\u00e4 eri hallinnollisten sektoreiden sek\u00e4 asukkaiden v\u00e4list\u00e4 avointa ja tasa-arvoista keskusteluyhteytt\u00e4. Asukkaiden ja yhteis\u00f6jen osallistaminen onkin keskeist\u00e4 heti prosessin alusta l\u00e4htien. Suunnitteluprosessin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva paikan sosiaalisista ja kulttuurisista resursseista. Seminaarissa puhunut <a href=\"https:\/\/nilsson-mansson.se\/\">Erica M\u00e5nsson<\/a> (Ruotsi) kiteytt\u00e4\u00e4 kulttuurisuunnittelun tarkoituksen paikan sielun tavoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paikan sielua tai identiteetti\u00e4 kartoitetaan suunnitteluprosessia edelt\u00e4v\u00e4n vaiheen eli kulttuurikartoituksen (cultural mapping) avulla. Siin\u00e4 paikkaan sidonnaisia sosiokulttuurisia resursseja herkistell\u00e4\u00e4n esiin toisinaan taidel\u00e4ht\u00f6isinkin menetelmin. Keski\u00f6ss\u00e4 on siis tunnistaa ja nostaa valokeilaan kuntien paikalliskulttuurin erityispiirteit\u00e4 niiden strategisen kehitt\u00e4misen tueksi. Kartoituksen aikana paikkaan liitetyt tarinat, muistot ja tunnelmat tulevat n\u00e4kyv\u00e4ksi osaksi sit\u00e4 mosaiikkia, josta paikan sielu koostuu. Piste kartalla saa n\u00e4in syvyytt\u00e4 ja tila muovautuu merkitykselliseksi sosiomateriaalisena konstruktiona.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka kulttuurisuunnittelu nivoutuu osaksi aluekehitt\u00e4misen 2000-luvulle ajoittuvaa kulttuurista k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 voi l\u00e4hestymistavan alkujuuria n\u00e4hd\u00e4 versovan jo 1900-luvun alun kaupunkisosiologisessa tutkimuksessa (ks. Wallin &amp; Rosendahl 2017, 73\u201374). Monessa seminaariesityksess\u00e4 korostui erityisesti englantilaisen Colin Mercerin luoma nykymuotoinen katsanto ja rakenne kulttuurisuunnitteluun, jota h\u00e4n on juurruttanut Australiassa jo 2000-luvun alusta l\u00e4htien (ks. Hjort 2017; H\u00e4yrynen 2017). Mercer, joka toimi tuolloin kulttuuripolitiikan professorina, korostaa n\u00e4kemyksess\u00e4\u00e4n kulttuurin ja luovien alojen merkityst\u00e4 paikan kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 taloudellisen kasvun airuena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 kulttuuri ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kulttuurisuunnittelussa laajassa merkityksess\u00e4\u00e4n (ks. Kalliom\u00e4ki et al. 2017; Wallin &amp; Rosendahl 2017). N\u00e4in tarkasteltuna kulttuuri ei rajaudu yksinomaan taiteeksi tai luovaksi taloudeksi, vaan ottaa n\u00e4iden lis\u00e4ksi k\u00e4sitteellisen sateenvarjonsa alle esimerkiksi arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa. N\u00e4in kaupunkikulttuuri laajeneekin ihmisten kokemaksi kaupungiksi, eletyksi tilaksi ja dynaamiseksi prosessiksi. Tapaamisessa <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ihmiset\/hanna-mattila\">Hanna Mattila<\/a> ja <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ihmiset\/tiina-riitta-lappi\">Tiina-Riitta Lappi <\/a>Turun yliopistosta toivat esille omassa puheenvuorossaan, kuinka n\u00e4m\u00e4 kulttuurin kaksi k\u00e4sitteellist\u00e4 s\u00e4iett\u00e4 \u2013 taide sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa ja perinteet \u2013 ovat yhteenkietoutuneita kaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tapaamisessa Lia Ghilardi, joka on kulttuurisuunnittelun pioneereja Colin Mercerin, Franco Bianchinin ja Charles Landryn ohella (Hjort 2017, 29) pohti puheenvuorossaan kulttuurisuunnittelu-k\u00e4sitteen soveltuvuutta ja osittaista problemaattisuutta. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n viittaa siihen, miten kulttuurin k\u00e4site nivoutuu kuntien kehitt\u00e4misess\u00e4 usein osaksi ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in suuntautuvaa kulttuuripolitiikkaa edell\u00e4 mainitun kokonaisvaltaisen n\u00e4k\u00f6kulman sijaan. Ghilardi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse mieluummin vaihtoehtoisena ilmaisuna kulttuurikehitt\u00e4misen viitekehyst\u00e4 (cultural development frameworks). Voidaankin pohtia, miten selke\u00e4sti kulttuurisuunnittelu k\u00e4sitteen\u00e4 onnistuu viestim\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman keskeisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3250\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-1536x864.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-2048x1152.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-2_Lia-Ghilardi_Kuva-Chenru-Xue-676x380.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suunnittelutoimisto Noeman perustaja ja johtaja Lia Ghilardi on kulttuurisuunnittelun pioneereja. Kuva: Chenru Xue.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Keskusteluja ihmisist\u00e4, yhteis\u00f6ist\u00e4 ja ekosysteemeist\u00e4 \u2013 \u201ctalk of the town\u201d<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tapaamisessa puhujien mielenkiintoiset tutkimusesittelyt antoivat eturivin paikan hahmottaa, miten kulttuurisuunnittelu avautuu k\u00e4sitteellisist\u00e4 kiemuroista konkreettisiksi tapauksiksi ja tuloksiksi. Ruotsissa toimii <a href=\"https:\/\/www.culturalplanningsweden.org\/\">F\u00f6reningen f\u00f6r Cultural Planning i Sverige<\/a>, jonka perustajista seminaarissa oli puhumassa edell\u00e4 mainittu M\u00e5nsson. H\u00e4n esitteli esimerkin Norrk\u00f6pingist\u00e4, jossa poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien luottamus kulttuurisektorin ja luovan alan toimijoiden rooliin kaupungin br\u00e4ndiss\u00e4 ja kasvutekij\u00e4n\u00e4 oli heikentynyt. Luottamuspulaa korjaamaan laadittiin laajaan kulttuurikartoitukseen tukeutuva 10-vuotinen strategia kulttuurisen ekosysteemin m\u00e4\u00e4rittelemiseksi. Lopputuloksessa kaupungin l\u00e4pi virtaavaa Motalanvirtaa (Motala str\u00f6m) k\u00e4ytettiin vertauskuvana kulttuurin voimasta, joka tuo elinvoimaa koko maakunnalle pelk\u00e4n kaupungin sijaan \u2013 \u201dWhen the Stream Reaches All of Norrk\u00f6ping\u201c.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Simon-Roos-June-2026.pdf\">Simon Roos<\/a> Ruotsista esitteli Sk\u00e5nen maakunnan kulttuurisuunnitelmaa, jossa kulttuurin roolia paikkaa muovaavana voimana kehitettiin 3-vuotisen projektin aikana (2023\u20132026). Maakunnallisen hankkeen tukena oli Cultural Planning Laboratory -verkosto, jossa toimijat voivat oppia toisiltaan laaja-alaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Sk\u00e5nessa paikkojen n\u00e4kemist\u00e4 uusin silmin visioitiin yhteiskehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi taiteellisten kokeilujen avulla. Esimerkiksi Brunnsh\u00f6gin kunnassa olleessa MUR RUM -hankkeessa luotiin v\u00e4liaikainen kohtaamispaikka julkiseen kaupunkitilaan, jossa lapset saivat tutkia taiteen avulla saven potentiaalisia mahdollisuuksia tulevaisuuden kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennusmateriaalina.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-3_Tapaamisen-tunnelmaa-Helsingissa-koettuna-puhujana-Zoomissa-Simon-Roos_Kuva-Chenru-Xue-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3251\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-3_Tapaamisen-tunnelmaa-Helsingissa-koettuna-puhujana-Zoomissa-Simon-Roos_Kuva-Chenru-Xue-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-3_Tapaamisen-tunnelmaa-Helsingissa-koettuna-puhujana-Zoomissa-Simon-Roos_Kuva-Chenru-Xue-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2026\/09\/Kuva-3_Tapaamisen-tunnelmaa-Helsingissa-koettuna-puhujana-Zoomissa-Simon-Roos_Kuva-Chenru-Xue-768x576.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tapaamisen tunnelmaa Helsingiss\u00e4 koettuna, puhujana Zoomissa Simon Roos. Kuva: Chenru Xue.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taiteellisia interventiota otettiin avuksi my\u00f6s IN SITU Horizon Europe -hankkeessa (2022\u20132026). Yhteiseurooppalaisen hankkeen tutkimusfokus on kohdentunut kuudessa osatutkimuksessa (labs) kulttuurin, luovan talouden sek\u00e4 paikkal\u00e4ht\u00f6isten innovaatioiden merkitykseen kaupunkien ulkopuolisilla alueilla (non-urban areas). Keski\u00f6ss\u00e4 on nostaa valokeilaan n\u00e4iden alueiden paikalliseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n tukeutuvien tapahtumien ja toimijoiden muodostama kulttuurinen ekosysteemi. IN SITU -hankkeen johtaja, tohtori <a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Nancy-Duxbury-June-2026.pdf\">Nancy Duxbury<\/a>, University of Coimbra (Portugali), korosti puheenvuorossaan taiteen ja kulttuurin merkityst\u00e4 mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelun apuna.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tohtori <a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Oleksandra-Nenko-June-2026.pdf\">Oleksandra Nenko<\/a> (Turun yliopisto) avasi esityksess\u00e4\u00e4n keinoja hahmottaa paikan sosiologiaa IN SITU:n Suomen tapaustutkimusten avulla. Eurajoella ja Raumalla ker\u00e4ttiin kokemuksellista paikkatietoa monimenetelm\u00e4isesti esimerkiksi maisemak\u00e4velyjen, syv\u00e4kuuntelun (deep listening) sek\u00e4 paikkatietokarttojen avulla. Erilaiset menetelm\u00e4t ja ty\u00f6kalut ovatkin yleisi\u00e4 kokemustiedon esille saamisessa ja niiden omaehtoinen jatkok\u00e4ytt\u00f6 voi tukea ihmisten ja yhteis\u00f6jen aktiivista roolia kaupunkien yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4. Opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta on huojentavaa tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 DMKT:n kurssikattauksesta l\u00f6ytyy paikkatietomenetelmiin sek\u00e4 kulttuurisuunnitteluun liittyvi\u00e4 kursseja, joissa vastaavia menetelmi\u00e4 p\u00e4\u00e4see harjaannuttamaan jo opintojen aikana, usein jopa kent\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi syyskuussa Raili ja Reima Pietil\u00e4n suunnittelema ja nyky\u00e4\u00e4n tyhjilleen j\u00e4\u00e4nyt vanhainkoti Himmeli nostetaan valokeilaan <a href=\"https:\/\/opas.peppi.utu.fi\/fi\/opintojakso\/DMKT1231\/99476?period=2024-2027\">H\u00e4yrysen ja Nenkon kurssilla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paikkojen kulttuuristen resurssien kartallistaminen sek\u00e4 hahmottaminen ekosysteemein\u00e4 nousi keski\u00f6\u00f6n, kun <a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Patrick-Collins-June-2026.pdf\">Patrick Collins<\/a>, University of Galway (Irlanti), pohti IN SITU:n irlantilaisen laboratorion tuloksia. Mik\u00e4\u00e4n ei ole niin varmaa kuin muutos. Paikkojen identiteetitkin luonnollisesti muuttuvat aikojen my\u00f6t\u00e4, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 muutosta tutkita usein pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Keskusteluissa nousi my\u00f6s esiin, ett\u00e4 kulttuurisuunnitteluhankkeet kohdistuvat harvoin samoihin paikkoihin. Mit\u00e4 yhteis\u00f6ille ja paikoille tapahtuu projektien j\u00e4lkeen?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ghilardi nosti keskusteluun deep hanging out -l\u00e4hestymistavan, jossa pidempiaikainen, vapaamuotoinen, mutta valpas paikkojen ja ihmisten tarkkailu voisi nostaa pintaan sellaisiakin arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten arjen rytmisyytt\u00e4, liikkumisen ep\u00e4virallisia reittej\u00e4 yms., mit\u00e4 hankkeiden aikana ei aina huomaa. Toistuva tutkimus kuvaa toki kattavammin muutosta kertaluontoisen kartallistamisen sijaan, mutta edellytt\u00e4\u00e4 resursseja.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Polarisoivia aiheita ja vastakkainasettelun purkamista<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edell\u00e4 mainitut Mattila ja Lappi Turun toivat keskusteluun hankkeen, jossa he tutkivat liikkumisen solmukohtia oikeudenmukaisuuden ja kulttuuristen konfliktien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi Turun ratikkaan ja sen p\u00e4\u00e4teasemaan Varissuohon liittyv\u00e4 vastustus sidottiin tutkimuksessa keskusteluun vauraammilla alueilla asuvien ennakkoluuloihin ratikkaa ja joukkoliikennett\u00e4 kohtaan. Ratikan infrastruktuuri liitynt\u00e4parkkeineen muuttaa niin rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuin liikkumisen kulttuuria, ja muutosten vaikutukset koetaan kaupungin sis\u00e4isesti usein eri tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueisiin liitetyist\u00e4 kielikuvista, kuten ongelmal\u00e4hi\u00f6 tai syrj\u00e4seutu, juurtuu mielikuvia, mutta diskursiivisesti rakentunutta polarisaatiota voi my\u00f6s purkaa tai hidastaa esimerkiksi luomalla avoimia vuorovaikutuskanavia naapurustossa. <a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Anna-Maija-Halme-June-2026.pdf\">Anna-Maija Halme<\/a> Suomen Kotiseutuliitosta kertoi Masters and Apprentices in Participation -hankkeesta, jonka tavoitteena on luoda yhteis\u00f6l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 aktiviteettej\u00e4 eri ik\u00e4isten asukkaiden v\u00e4lille. Yhteinen tekeminen onkin yhteis\u00f6llisyyden rakennusainetta. Ydinideana on lis\u00e4ksi tunnistaa ihmisten l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksia ja tehd\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi yhdess\u00e4 tekemisen v\u00e4lityksell\u00e4. Jakamalla asuinpaikkaan liittyvi\u00e4 tarinoita ja kokemuksia tulee samalla luoneeksi merkityksellisyyden kerroksia arkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, n\u00e4in paikkaan voi kasvaa juuret.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/research.ulapland.fi\/fi\/persons\/monika-luthje\/\">Monika L\u00fcthje<\/a> (Lapin yliopisto) ja <a href=\"https:\/\/www.nwh.uhi.ac.uk\/en\/research\/research-staff-profiles\/kendra-turnbull\/\">Kendra Turnbull<\/a> (University of the Highlands and Islands, Scotland), jatkoivat tematiikkaa paikkojen narratiiveista sitoen ne matkailuun. Mit\u00e4 tulee mieleen ensimm\u00e4isen\u00e4, kun ajattelee Skotlantia \u2013 kanervaiset nummet, sir Walter Scott\u00b4in runous vai Jamie Fraser klaaninsa tartaanissa <em>Outlander<\/em>-sarjan kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuvastossa, ehk\u00e4p\u00e4 kaikki? Skotlannissa riitt\u00e4\u00e4 tarinoita ilman turismin linssi\u00e4kin, joka saattaa h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 paikan keskeisi\u00e4 kertomusperinteit\u00e4 ja rajata niist\u00e4 ulos arkip\u00e4iv\u00e4isyyden. L\u00fcthje ja Turnbull painottivatkin vastanarratiiveja niin paikan luomisessa (placemaking) kuin uudistavassa matkailussa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yliopistonlehtori <a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Simo-Hayrynen-June-2026.pdf\">Simo H\u00e4yrynen<\/a> It\u00e4-Suomen yliopistosta kertoi mielenkiintoisesta Suo 2.0 \u2013 kokonaiskest\u00e4vyydest\u00e4 elinvoimaa Ilomantsiin -hankkeesta. Polarisoitunut keskustelu suon merkityksist\u00e4 kulminoituu usein energiak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ty\u00f6llist\u00e4viin vaikutuksiin sek\u00e4 suojelukysymyksiin. Suon kulttuuriset merkitykset ovat syv\u00e4ll\u00e4 suomalaisessa kansanperinteess\u00e4, hankkeessa on nostettu sen sijaan esiin asukkaiden suohon liittyvi\u00e4 tarinoita ja muistoja tallentamalla niit\u00e4 esimerkiksi historiakortteihin. Materiaalin avulla paikallisten itseymm\u00e4rrys suon moninaisista merkityksist\u00e4 paikkakunnalle laajenee ja tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi lis\u00e4ten kulttuurista kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Liz-Gardiner-June-2026.pdf\">Liz Gardiner<\/a> (Fabelvision, Skotlanti) t\u00e4hdensi, kuinka kulttuurisuunnittelun idea vaikuttaa helpolta, mutta sen toteuttamiseen sis\u00e4ltyy my\u00f6s haasteita. Uusia \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia paikkaan voi luoda ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in ohjautuvaan keskusteluun taiteen avulla, kuten Gardinerin esittelem\u00e4ss\u00e4 Govanin ja Gdanskin telakoihin liittyv\u00e4ss\u00e4 Riverside solidarity -hankkeessa. Siin\u00e4 luovuus ja taidel\u00e4ht\u00f6iset menetelm\u00e4t olivat keski\u00f6ss\u00e4, kun paikalliselle yhteis\u00f6lle luotiin v\u00e4liaikainen tila kuvitella telakoiden toivottua tulevaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/kyts.net\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Erna-Gudrun-Kaaber-June-2026.pdf\">Erna Kaaber<\/a>, Bifr\u00f6st University (Islanti), kiteytti kulttuurisuunnittelun demokraattiseksi infrastruktuuriksi, jossa paikan yhteiskehitt\u00e4minen avaa uusia n\u00e4kymi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, kuten Kaaberkin t\u00e4hdensi, ett\u00e4 paikan merkitys ei ole valmiiksi annettua, vaan se tuotetaan aktiivisesti, eli se on prosessi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puhujien taustoissa ja esityksiss\u00e4 korostui se monitieteellinen ja -menetelm\u00e4llinen kirjo, jolla kulttuurisuunnittelua tehd\u00e4\u00e4n. Tapaamisen tultua p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen keskustelu kulttuurisuunnittelun merkityksest\u00e4 ei suinkaan lopu, vaan porina jatkuu niin kunnissa, hankkeissa ja tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa kuin turuilla ja toreilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Nina Sundell<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kirjoittaja on maisterivaiheen opiskelija <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/humanistinen-tiedekunta\/kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma\">Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinn\u00f6n tutkinto-ohjelmassa<\/a> Turun yliopistossa (Porin yliopistokeskus)<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kirjallisuus<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hjort, Christina 2017. \u201dKulttuurisuunnittelu paikallisidentiteetin luomisen ja paikallisen kehitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4.\u201d Teoksessa H\u00e4yrynen, Maunu &amp; Antti Wallin (toim.) 2017. <em>Kulttuurisuunnittelu: kaupunkikehitt\u00e4misen uusi n\u00e4k\u00f6kulma<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 29\u201341.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4yrynen, Maunu 2017. \u201dKulttuurisuunnittelu, kulttuurikehitt\u00e4minen ja suomalainen kaupunkikehitt\u00e4minen.\u201d Teoksessa H\u00e4yrynen, Maunu &amp; Antti Wallin (toim.) 2017. <em>Kulttuurisuunnittelu: kaupunkikehitt\u00e4misen uusi n\u00e4k\u00f6kulma<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 7\u201328.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4yrynen, Maunu &amp; Antti Wallin (toim.) 2017. <em>Kulttuurisuunnittelu: kaupunkikehitt\u00e4misen uusi n\u00e4k\u00f6kulma<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalliom\u00e4ki, Helka, Ira Ahokas &amp; Jukka Vahlo 2017. <em>Kansainv\u00e4lisi\u00e4 ja kotimaisia kokemuksia cultural planning -menetelm\u00e4st\u00e4\u202f: kulttuuril\u00e4ht\u00f6isen kaupunkikehitt\u00e4misen mahdollisuudet suomalaisilla kaupunkiseuduilla<\/em>. Turun yliopisto. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-6756-8.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Wallin, Antti &amp; Suvi Rosendahl 2017. \u201dKerrostalol\u00e4hi\u00f6n kulttuurisen muutoksen kartoitus.\u201d Teoksessa H\u00e4yrynen, Maunu &amp; Antti Wallin (toim.) 2017. <em>Kulttuurisuunnittelu: kaupunkikehitt\u00e4misen uusi n\u00e4k\u00f6kulma<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 71\u2013102.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurisuunnittelu-tapaaminen (Cultural Planning Meeting) 11.\u201312. kes\u00e4kuuta 2026 Helsingiss\u00e4 Tieteiden talolla sek\u00e4 Zoomissa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valmistelu \u2013 \u201dsetting the stage\u201d Kes\u00e4kuun alussa kokoontui Tieteiden talolle Helsinkiin sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 Zoomin \u00e4\u00e4reen joukko asiantuntijoita, opiskelijoita ja muita kulttuurisuunnittelusta kiinnostuneita keskustelemaan n\u00e4k\u00f6kulman mahdollisuuksista sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4vien kuntien suunnittelussa. T\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 seminaarissa edes Zoomin ruutujen takana ei suinkaan vaiettu, vaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3246","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3246","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3246"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3246\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3255,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3246\/revisions\/3255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3246"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3246"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3246"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}