{"id":3451,"date":"2022-04-01T09:32:46","date_gmt":"2022-04-01T09:32:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?page_id=3451"},"modified":"2022-08-20T11:06:42","modified_gmt":"2022-08-20T11:06:42","slug":"studia-generalia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/studia-generalia\/","title":{"rendered":"Studia Generalia"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Kulttuurihistoriaa Turun linnassa<\/strong> <strong>\u2013<\/strong> <strong>Studia generalia, syksy 2022<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Bryggman-sali, Turun linna<\/p>\n\n\n\n<p>Turun linna on aina ollut paikallisen ja kansainv\u00e4lisen kohtauspaikka. Luentosarja kutsuu keskustelemaan kulttuurihistorian teemoista t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Kulttuurissa kohtaavat arki ja juhla, korkea ja matala, j\u00e4rki ja tunteet, taide ja viihde, perhe ja kansakunta, ihminen ja luonto, mennyt ja nykyp\u00e4iv\u00e4. Jokaisella luennolla esiintyy kaksi kulttuurihistorian tutkijaa, jotka valottavat p\u00e4iv\u00e4n teemaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Studia generalia on osa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlavuotta.<\/p>\n\n\n\n<p>Studia generalian j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 kulttuurihistorian oppiaine ja Turun museokeskus.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"154\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3-300x154.jpg\" alt=\"\" data-id=\"3461\" data-full-url=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3.jpg\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?attachment_id=3461\" class=\"wp-image-3461\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3-300x154.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3-1024x525.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3-768x394.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3-676x346.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/Turku-Museo-300ppi-black-RGB-png-3.jpg 1370w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"280\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/kulttuurihistorian-oppiaine-50v-3-300x280.png\" alt=\"\" data-id=\"3460\" data-full-url=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/kulttuurihistorian-oppiaine-50v-3.png\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?attachment_id=3460\" class=\"wp-image-3460\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/kulttuurihistorian-oppiaine-50v-3-300x280.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/kulttuurihistorian-oppiaine-50v-3-768x717.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/kulttuurihistorian-oppiaine-50v-3-676x631.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2022\/04\/kulttuurihistorian-oppiaine-50v-3.png 802w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>La 17.9. klo 13\u201315: Ihmeit\u00e4 ja salatiedett\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Marika R\u00e4s\u00e4nen: <em>Oudot ihmeet ja my\u00f6h\u00e4iskeskiajan arki<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4 keskiajan ihminen k\u00e4\u00e4ntyi pyhimysten puoleen. Pyhimykset v\u00e4littiv\u00e4t jumalallista voimaa ja saivat aikaan ihmeit\u00e4: paransivat kuumetaudeista, pelastivat hukkumiselta ja auttoivat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kadonneita tavaroita. Toisinaan ramman luut saattoivat ihmeellisesti suoristua ja liikuntakyky palautua, tai myk\u00e4n suuhun kasvaa kieli niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sai puhekykyns\u00e4 takaisin. Jopa p\u00e4iv\u00e4kausia kuolleena maanneen aasin kerrottiin her\u00e4nneen henkiin Toulousessa pyh\u00e4n Tuomas Akvinolaisen voimasta. Keskiaikaiset ihmekertomukset auttavat meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n syv\u00e4lle aikakauden ihmisten arkeen ja elettyyn uskoon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki: <em>Keskusteluja henkimaailman kanssa &#8211; salatiedett\u00e4 ja okkultteja ilmi\u00f6it\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Luennolla tarkastellaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun modernisoituvaa Eurooppaa uudenlaisten henkisten liikkeiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Uudenlainen henkisyys ja salatun, viisan tiedon etsint\u00e4 innosti erityisesti taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita. Yht\u00e4lailla mystisi\u00e4 elementtej\u00e4 omaavat populaarit ilmi\u00f6t tavoittivat suuria yleis\u00f6j\u00e4 spiritistisiss\u00e4 istunnoissa ja meedioiden seansseissa. Usko tuonpuoleiseen, henkien l\u00e4sn\u00e4oloon ja viisaiden henkioppaiden varjelukseen kiehtoi mieli\u00e4. T\u00e4t\u00e4 innostusta salatieteisiin ja okkultismiin tarkastellaan luennolla muutamien suomalaisten taiteilijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ke 21.9. klo 15\u201317<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Paavo Oinonen: <em>Hilma ja Akseli \u2013 turkulaisviihdett\u00e4 radiossa ja televisiossa <\/em>&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Hilma ja Akseli oli Yleisradion Turun toimituksen omatuotantoinen radiosarja, jonka ensil\u00e4hetys oli vuonna 1956. P\u00e4\u00e4osissa olivat Turun kaupunginteatterin n\u00e4yttelij\u00e4t Hemmo Airamo ja Senni Nieminen. Vanhemman turkulaisen avioparin arjesta kertoneen sarjan suosio ylitti kaikki odotukset, ja se siirtyikin televisioon. Luento esittelee t\u00e4t\u00e4 ep\u00e4tyypillist\u00e4 mediamenestyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kimi K\u00e4rki: <em>\u201cVanhan linnan puistossa\u201d \u2013 turkulainen populaarimusiikki<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>\u200b\u200bLuennolla tarkastellaan turkulaisen populaarimusiikin historiaa erityisesti ensimm\u00e4isen Ruisrock-festivaalin j\u00e4lkeisell\u00e4 ajalla. Osansa saavat erityisesti niin pop, rock, elektroninen musiikki, alakulttuurit kuin erilaiset tapahtumat. Luento pohjaa osittain K\u00e4rjen ja Pertti Gr\u00f6nholmin toimittamaan teokseen Toisen soinnun etsij\u00e4t. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970\u20132017 (THY 2017).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>La 1.10. klo 13\u201315: Matkantekoa 1500-luvulta 1800-luvulle<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Reima V\u00e4lim\u00e4ki: <em>Turusta T\u00fcbingeniin &#8211; miksi ja miten 1500-luvulla matkustettiin<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Matkailu ei ollut aivan yksinkertaista 500 vuotta sitten. Kun Thomas Laurentii Turusta l\u00e4hti oppiskelemaan Saksan T\u00fcbingeniin, matkalle tarvittiin suositus- ja suojelukirje itselt\u00e4\u00e4n Ruotsin kuninkaalla. Matkailijat kuljettivat kirjeit\u00e4 ja v\u00e4littiv\u00e4t mennen tullen tietoa kaukaisista maista. Thomas kertoi Saksassa ollessa tarinoita Turusta &#8211; ja taisi laittaa joukkoon v\u00e4h\u00e4n omiaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Heli Rantala: <em>Pikisaaresta Pariisiin &#8211; 1800-luvun matkailua<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Miten Turusta matkustettiin Pariisiin tai Roomaan 200 vuotta sitten? Kuinka tulivuorille kiipe\u00e4minen onnistui suomalaismatkaajilta ja kuka olikaan Rosaria?<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ke 5.10. klo 15\u201317<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Juhana Saarelainen: <em>Elias L\u00f6nnrot ja Turun Akatemia<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kalevalan kokoaja ja suomen kirjakielen toiseksi perustajaksi kutsuttu Elias L\u00f6nnrot kirjautui Turun Akatemiaan tasan kaksi vuosisataa sitten vuonna 1822. Opintonsa filosofisessa tiedekunnassa h\u00e4n sai valmiiksi&nbsp;vuonna 1827 &#8211; vain pari kuukautta ennen Turun paloa, jonka my\u00f6t\u00e4 katosi savuna ilmaan my\u00f6s h\u00e4nen lopputy\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lkipuoliskon k\u00e4sikirjoitus. T\u00e4m\u00e4 luento keskittyy L\u00f6nnrotin opiskelija-aikaan Turussa tarkastellen mit\u00e4 L\u00f6nnrot oppi, mihin aatteisiin h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si ja millaisen perinn\u00f6n aika Akatemiassa h\u00e4nelle j\u00e4tti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Liisa Lalu: <em>Turkulaista opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Student as pioneer citizen! 1960-luvun kuluessa opiskelijat siirtyiv\u00e4t vahvasti yhteiskunnnan etujoukkoihin ja turkulaistenkin opiskelijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuli uudella tavalla kansainv\u00e4lisyytt\u00e4, politiikkaa ja radikalismiakin: Turkuun saapui interreilaajia eri puolilta Eurooppaa, vappuna 1968 Liljan patsas v\u00e4rj\u00e4ttiin punaiseksi ja seuraava vuonna Tylkk\u00e4reit\u00e4 poltetiin kauppatorilla. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t koskeneet kuitenkaan suurinta osaa opiskelijoista. Luennolla kurkistetaan 1960-70- lukujen turkulaisopiskelijoiden muistoihin murrosten ja poliittisten jakolinjojen vuosikymmenilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>La 15.10. klo 13\u201315: Hirvi\u00f6iden historiaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Asko Nivala: <em>Frankenstein ja Vampyyri \u2013 1800-luvun romantiikan hirvi\u00f6t<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1816 Euroopassa koettiin kes\u00e4t\u00f6n vuosi. Lordi Byron, Mary Shelley ja Percy Shelley viettiv\u00e4t yst\u00e4vineen sateista kes\u00e4\u00e4 Genevenj\u00e4rven rannalla. Seurue kokoontui takkatulen \u00e4\u00e4reen keksim\u00e4\u00e4n kauhutarinoita. Luennolla kerrotaan, kuinka saivat alkunsa kaksi l\u00e4nsimaisen populaarikulttuurin ikonista hirvi\u00f6t\u00e4: Frankensteinin hirvi\u00f6 sek\u00e4 vampyyri.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Otto Latva:<em> Merihirvi\u00f6t ennen ja nyt<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Luennolla kerrotaan, millaisia hirvi\u00f6it\u00e4 maapallon meriin on aikojen saatossa kuviteltu ja mink\u00e4 takia. Lis\u00e4ksi pohditaan miten erilaiset merelliset hirvi\u00f6m\u00e4isyydet on ymm\u00e4rretty eri aikoina ja kumpi lopulta on ollut suurempi uhka, merihirvi\u00f6t ihmiselle vai ihminen merelle<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ke 19.10. klo 15\u201317<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Miira Vuoksenranta: <em>\u201dOma rakas yst\u00e4v\u00e4ni!\u201d \u2013 sivistyneist\u00f6naisten yst\u00e4vyytt\u00e4 1800-luvun lopulla<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Esitelm\u00e4 tarjoaa sukelluksen suomalaisen naisten v\u00e4lisen yst\u00e4vyyden kulttuurihistoriaan. Erityinen huomio on ruotsinkielisten sivistyneist\u00f6naisten toisilleen 1860- ja 1870-luvuilla kirjoittamissa yst\u00e4vyyskirjeiss\u00e4 ja niiden sis\u00e4lt\u00e4miss\u00e4 kiintymyksen ilmaisun ja l\u00e4heisyyden muodostuksen tavoissa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hanne Koivisto: <em>Vasemmisto\u00e4lymyst\u00f6n yst\u00e4vyyssuhteiden monenlaiset tunteet ja merkitykset 1930\u20131940-luvuilla<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Esitelm\u00e4 pohjautuu kirjeisiin, joissa suomalaiseen vasemmisto\u00e4lymyst\u00f6\u00f6n kuuluneet kirjoittavat toisilleen koko tunteidensa kirjon ja pohtivat yst\u00e4vyyden suurta merkityst\u00e4 etenkin el\u00e4m\u00e4n taitekohdissa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>La 29.10. klo 13\u201315: Matkailua valtamerill\u00e4 ja y\u00f6n pimeydess\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Reetta Sippola: <em>Arktinen matka \u2013 selviytyminen pitk\u00e4st\u00e4 matkasta 1770-luvulla<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kapteeni James Cookin kolmannella matkalla kartoitettiin Pohjois-Amerikan rantaviivaa ja tutustuttiin arktisiin oloihin. T\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan tapoja, joiden avulla pitk\u00e4 merimatka oli uuden ajan alussa mahdollinen. Haasteita purjelaivalla riitti: ikiroudasta ei saatu ruokaa eik\u00e4 polttopuita, ilmasto oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen ja v\u00e4ylien j\u00e4\u00e4tymist\u00e4 oli seurattava tarkasti. Retkikunnan tuli p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 omillaan, koska tuohon aikaan reitin varrella ei ollut laivaa ja miehist\u00f6\u00e4 huoltavia kauppa-asemia kuten my\u00f6hemmin. Tavarat korjattiin ja k\u00e4ytettiin loppuun asti \u2013 ja senkin j\u00e4lkeen niiden materiaalista muokattiin jotain muuta. Millaisia ratkaisuja selviytymiseen keksittiin?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Susanna Lahtinen: <em>Matkantekoa pime\u00e4ss\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4, kuun loisteessa ja t\u00e4ysin pilkkopime\u00e4ss\u00e4, on matkustettu, niin maalla kuin merell\u00e4. Millaista oli tehd\u00e4 matkaa \u00f6iseen aikaan? Miten kohteet n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t illan varjoissa? Oliko pimeydest\u00e4 jotain hy\u00f6ty\u00e4 sen keskell\u00e4 liikkujille vai pelottiko ihmisi\u00e4 y\u00f6ll\u00e4? Luennolla kerrotaan pimeydess\u00e4 matkustamisen kokemisesta eri aikoina.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ke 2.11. klo 15\u201317<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Maija M\u00e4kikalli: <em>Boman \u2013 huonekaluja Turun linnan naapurista<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Bomanin huonekalutehtaan (1871\u20131967) huonekaluja n\u00e4htiin yksityisiss\u00e4 kodeissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 n\u00e4yttelyiss\u00e4. Vuosikymmenten mittaan niit\u00e4 valmistettiin eri materiaaaleista, erilaisin menetelmin, eri tyylisin\u00e4 ja erilaisille asiakkaille. Miten huonekalut kertovat menneisyydest\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Harri Kiiskinen: <em>Esine ja identiteetti roomalaisessa kulttuurissa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Keramiikka-astiat, henkil\u00f6todistukset ja keisarien muotokuvat ovat esinein\u00e4 erilaisia, mutta kunkin k\u00e4ytt\u00e4minen oli roomalaiselle tapa rakentaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n identiteetti\u00e4. N\u00e4iden kolmen, kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisen esinetyyppin kautta esittelen julkisen ja yksityisen identiteetin rakentumista roomalaisessa kulttuurissa. Miten esineiden avulla rakennettiin roomalaisuutta sinne miss\u00e4 sit\u00e4 ei entuudestaan ollut?<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>La 12.11.\u00a0 klo 13\u201315: Lapsuuden historiaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Teemu Immonen:<em> Prinsessan el\u00e4m\u00e4\u00e4 tuhat vuotta sitten<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Luennolla pohditaan, millaista prinsessojen el\u00e4m\u00e4 oli Euroopan linnoissa tuhat vuotta sitten. Millaista koulua he k\u00e4viv\u00e4t, millaista oli el\u00e4m\u00e4 hoviv\u00e4en ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4? Millaisiksi he halusivat tulla isoina?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Heidi Hakkarainen:<em> Topeliuksen Turun linnan tonttu-ukko (1849) ja lastenkirjallisuus 1800-luvun alkupuolella<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n satujen historiaa. Millaisia kirjoja lapsille kirjoitettiin 1800-luvun alkupuolella ja mit\u00e4 lapsista ajateltiin tuolloin? Tarkastelun kohteena on etenkin Zachris Topeliuksen kertomus Turun linnan tonttu-ukkosta ja se, miten menneisyytt\u00e4 k\u00e4siteltiin sadussa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ke 16.11. klo 15\u201317<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Hannu Salmi: <em>Rauniosta monumentiksi \u2013 Turun linna Finlandia-katsauksissa 1943\u20131964<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Turun linna oli sodan ja j\u00e4lleenrakennuksen symboli. Linna esiintyi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti suomalaisissa uutiskatsauksissa jatkosodan loppuvaiheesta 1960-luvulle asti. Luento sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti filmin\u00e4ytteit\u00e4 ja kuvaa linnan muodonmuutosta pommitusten raunioittamasta rakennuksesta kansalliseksi monumentiksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Maiju Kannisto:<em> \u201cKahta en vaihda\u2026\u201d \u2013 Turkulaiset klassikot televisiomainoksissa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Turussa on valmistettu monia arkip\u00e4iv\u00e4n tuotteita, jotka ovat br\u00e4nd\u00e4tty kaikkien tutuiksi klassikoiksi. Miksi turkulaisista tuotteista tuli tunnettuja ja miten Turku on n\u00e4kynyt televisiomainoksissa vuosikymmenten aikana?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurihistoriaa Turun linnassa \u2013 Studia generalia, syksy 2022 Bryggman-sali, Turun linna Turun linna on aina ollut paikallisen ja kansainv\u00e4lisen kohtauspaikka. Luentosarja kutsuu keskustelemaan kulttuurihistorian teemoista t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Kulttuurissa kohtaavat arki ja juhla, korkea ja matala, j\u00e4rki ja tunteet, taide ja viihde, perhe ja kansakunta, ihminen ja luonto, mennyt ja nykyp\u00e4iv\u00e4. Jokaisella luennolla esiintyy kaksi kulttuurihistorian tutkijaa, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":10118,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3451","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10118"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3451"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3624,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3451\/revisions\/3624"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}