{"id":1029,"date":"2013-09-30T10:29:16","date_gmt":"2013-09-30T07:29:16","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1029"},"modified":"2013-09-30T10:29:16","modified_gmt":"2013-09-30T07:29:16","slug":"isch-kokoontui-istanbulissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/09\/30\/isch-kokoontui-istanbulissa\/","title":{"rendered":"ISCH kokoontui Istanbulissa"},"content":{"rendered":"
\"Medical<\/a>

Medical Humanities Centre. Kuva Hannu Salmi<\/p><\/div>\n

Kansainv\u00e4linen kulttuurihistorian seura kokoontui t\u00e4n\u00e4 vuonna Istanbulissa. Noin sata tutkijaa pohti nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan artefaktien, kulttuurin ja identiteetin v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Suomalaisia oli konferenssissa taas paljon, jopa normaalia enemm\u00e4n. Konferenssiohjelma kertoo turkulaisia olleen 20, Lapin yliopiston kulttuurihistorioitsijoita kahdeksan ja muiden yliopistojen edustajia kuusi.<\/p>\n

Konferenssi j\u00e4rjestettiin Istanbulin yliopistossa. P\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 toimi Medical Humanities Centre, joka on ennen ollut dervissiluostari. Aloitusp\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4sessiot olivat l\u00e4\u00e4ketieteen tiedekunnan p\u00e4\u00e4kampuksella, jossa viimeist\u00e4\u00e4n saimme huomata Istabulin olevan t\u00e4ynn\u00e4 kulkukissoja; yksi kunnioitti konferenssisaliakin l\u00e4sn\u00e4olollaan.<\/p>\n

\"Kuva<\/a>

Kuva Otto Latva<\/p><\/div>\n

\u00a0Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esitteliv\u00e4t Turun ja Mainzin yliopiston tutkijat yhteishankettaan Memory Boxes \u2013 Dynamics of Cultural Transfer in Europe 1500 – 2000<\/i>. Deutscher Akademischer Austauschdienstin ja Suomen Akatemian rahoittama hanke pyrkii kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmi\u00e4 pohjautuen Bernd Roeckin memory boxes -k\u00e4sitteeseen. Roeck pyrki k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuurien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita keskittym\u00e4ll\u00e4 siirrett\u00e4viin esineisiin, joiden voidaan ajatella kiteytyv\u00e4n ”muistilaatikoiksi”. Turkulaisten ja mainzilaisten hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n laajentamaan Roeckin k\u00e4sitteen alaa ja tutkitaan sek\u00e4 materiaalisia ett\u00e4 immateriaalisia ”muistilaatikoita”. Konferenssissa hankkeen turkulaisista tutkijoista puhui Heta Aali merovingiajan ranskalaisista kuningattarista ja Anna-Leena Per\u00e4m\u00e4ki juutalaisten naisten p\u00e4iv\u00e4kirjoista. Hankkeen tutkijat julkaisevat artikkelikokoelman vuonna 2014.<\/p>\n

\"Memory<\/a>

Memory Boxes esitt\u00e4ytyy.
Kuva Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki<\/p><\/div>\n

Kansainv\u00e4lisen kulttuurihistorian seuran konferensseille tyypillisesti Istanbulissakin esitelm\u00f6itiin ajallisesti, maantieteellisesti ja aihepiireilt\u00e4\u00e4n hyvin laajalta alueelta. Puhujiakin oli saapunut eri puolilta maailmaa. Saimme kuulla esitelmi\u00e4 mm. museoista, turismista ja kulttuuripolitiikasta, uskonnollisista esineist\u00e4, taiteista ja populaarikulttuurista, muistomerkeist\u00e4 ja muistamisesta, matkustamisesta ja rajoista, teksteist\u00e4 ja kirjoista sek\u00e4 turkkilaisesta kulttuurista.<\/p>\n

\"N\u00e4kym\u00e4<\/a>

Kuva Riitta Laitinen<\/p><\/div>\n

Turkkilaiseen kulttuuriin ja Istanbulin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n saimme tutustua my\u00f6s hotelliemme terassien tarjoamien maisemien, konferenssin sosiaalisen ohjelman ja pienten vapaahetkin\u00e4 tehtyjen turistipyr\u00e4hdysten aikana. Joukko suomalaisia tutkijoita esimerkiksi majaili Hali-hotellissa, jossa aamiaisen sai nauttia loistavaa maisemaan katsellen.<\/p>\n

\"Kuva<\/a>

Kuva Riitta Laitinen<\/p><\/div>\n

Konferenssipaikalle p\u00e4\u00e4si k\u00e4tev\u00e4sti pikaraitiovaunulla, mutta pariin otteeseen p\u00e4\u00e4simme my\u00f6s tutustumaan paikallisiin liikenneruuhkiin. Niiden arvaamattomuudesta ja mittakaavasta kertoo se, ett\u00e4 konferenssin ohjelmaan kuuluvalle Bosporin risteilyalukselle meit\u00e4 kuljettavista kahdesta bussista toinen k\u00e4ytti aikaan puoli ja toinen puolitoista tuntia. Kaikki p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kuitenkin lopulta perille ja saimme nauttia kaupungin vaikuttavista maisemista.<\/p>\n

Konferenssin yhteydess\u00e4 pidettiin my\u00f6s seuran vuosikokous, jossa hallitus sai useita uusia luottamushenkil\u00f6it\u00e4. Hannu Salmi luovutti puheenjohtajuuden Veronan yliopiston Alessando Arcangelille. Turun kulttuurihistorian panos seuran asioiden hoitamisessa s\u00e4ilyy kuitenkin voimakkaana, koska seuran sihteeriksi valittiin tutkija Heta Aali ja Hannu Salmi jatkaa hallituksen rivij\u00e4senen\u00e4. Kokouksessa sovittiin my\u00f6s, ett\u00e4 kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Bukarestissa. Ensi vuonna on Johannesburgin Monash University South African vuoro aiheella ”Cultures of Damaged Societies: from Post-Conflict Resolution to Intercultural Dialogue”. Esitelm\u00e4kutsu julkaistaan viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden puolella kulttuurihistorian seuran sivuilla http:\/\/www.culthist.org\/.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansainv\u00e4linen kulttuurihistorian seura kokoontui t\u00e4n\u00e4 vuonna Istanbulissa. Noin sata tutkijaa pohti nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan artefaktien, kulttuurin ja identiteetin v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Suomalaisia oli konferenssissa taas paljon, jopa normaalia enemm\u00e4n. Konferenssiohjelma kertoo turkulaisia olleen 20, Lapin yliopiston kulttuurihistorioitsijoita kahdeksan ja muiden yliopistojen edustajia kuusi. Konferenssi j\u00e4rjestettiin Istanbulin yliopistossa. P\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 toimi Medical Humanities Centre, joka on ennen ollut […]<\/p>\n","protected":false},"author":873,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[],"class_list":["post-1029","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/873"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1029"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1029"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1029"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1029"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}