{"id":1065,"date":"2013-11-15T19:21:25","date_gmt":"2013-11-15T17:21:25","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1065"},"modified":"2013-11-15T19:21:25","modified_gmt":"2013-11-15T17:21:25","slug":"maanalaista-pohdintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/11\/15\/maanalaista-pohdintaa\/","title":{"rendered":"Maanalaista pohdintaa"},"content":{"rendered":"
\"kuva<\/a>

kuva Elina Ruohonen<\/p><\/div>\n

Viimeisimm\u00e4ll\u00e4 Lontoon matkallani annoin itselleni teht\u00e4v\u00e4ksi ajatella maanalaisella kulkiessani sek\u00e4 asemia ett\u00e4 junia paikkana. P\u00e4\u00e4dyin t\u00e4h\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ni ja tuntemusteni tarkkailuteht\u00e4v\u00e4\u00e4n oppiaineen Tilan ja aineellisen kulttuurin tutkimusryhm\u00e4n keskusteltua ep\u00e4paikoista.<\/p>\n

Viimeksi puhuimme ep\u00e4paikoista, kun keskustelimme Mirka Ahosen artikkelik\u00e4sikirjoituksesta, jossa aiheena oli naisten kaupunkikokemus ja Pariisin metro ranskalaisessa kirjallisuudessa. Tutustuimme Mirkan teksti\u00e4 lukiessamme antropologi ja teoreetikko Marc Aug\u00e9n ajatuksiin ep\u00e4paikoista (non-lieux<\/i>). Aug\u00e9 m\u00e4\u00e4rittelee ep\u00e4paikat v\u00e4liaikaisuuden, kauttakulun ja anonymiteetin tiloiksi. Ep\u00e4paikat ovat vailla identiteetti\u00e4, historiaa tai kulttuurista arvoa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi lentokent\u00e4t, moottoritiet tai tavaratalot. Ep\u00e4paikoista tai paikattomuudesta ovat kirjoittaneet muutkin, esimerkiksi kanadalainen Edward Relph. Muutenkin postmodernia kaupunkia kuvaavat tutkijat ovat usein viitanneet fragmentoituneeseen tilaan ja merkityst\u00e4\u00e4n menett\u00e4neihin paikkoihin.<\/p>\n

Suhtauduimme tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4paikan k\u00e4sitteeseen ep\u00e4illen eik\u00e4 identiteetit\u00f6n paikka ole saanut vastakaikua kaikkien muidenkaan tutkijoiden parissa. Ihmettelemme yhdess\u00e4, miten mink\u00e4\u00e4n paikan voi kategorisesti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ep\u00e4paikaksi; kokijat kun kohtaavat paikat aina eri tavoilla. Mirkan artikkelista saamme kaikki toivottavasti l\u00e4hiaikoina lukea enemm\u00e4n siit\u00e4, miten Pariisin metro oli ranskalaisessa kirjallisuudessa naisten kokemana paikka ja\/tai ep\u00e4paikka.<\/p>\n

Metro ei ole Aug\u00e9n luettelossa, kun h\u00e4n puhuu ep\u00e4paikoista. H\u00e4nen teoksessaan Un ethnologue dans le metr\u00f3 <\/i>(k\u00e4\u00e4nnetty nimell\u00e4 In the Metro<\/i>) maanalainen on kaikkea muuta kuin historiaton ja kulttuuriton. Kuitenkin maanalainen sopii Aug\u00e9n ep\u00e4paikan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan hyvin muiden ep\u00e4paikkojen joukkoon.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kysymys omassa maanalaisen havainnointiteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4ni on, voiko havaita tai todentaa ep\u00e4paikkaa (joka on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jotain, johon kokijalla ei ole merkityksellist\u00e4 suhdetta), jos l\u00e4htee sellainen mieless\u00e4\u00e4n tarkastelemaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Huomasin Lontoon maanalaisella kulkiessani, ett\u00e4 silloinkin, kun l\u00e4htee liikkeelle tuntemuksiaan tarkastellen, voi huomaamattaan liukua tiettyyn zombimaiseen transsiin, joka tuntuu mahdollistavan ep\u00e4paikan olemassaolon. Julkisissa tiloissa, etenkin julkisen liikenteen tiloissa liikkumisen ja olemisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat niin juurtuneet meist\u00e4 monien selk\u00e4ytimeen, ett\u00e4 miss\u00e4 tahansa metrossa, lentokent\u00e4ll\u00e4 tai ostoskeskuksessa koko elimist\u00f6 siirtyy ja on my\u00f6s helppo tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tietoisesti siirt\u00e4\u00e4 automaattiohjaukselle. Maanalaisen asema ja juna voivat siis helpostikin muuttua paikaksi, johon ei tarvitse olla erityist\u00e4 suhdetta.<\/p>\n

\"kuva<\/a>

kuva Elina Ruohonen<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen ajatukseni Lontoon maanalaiseen laskeutuessani oli kuitenkin \u201d…aaah, olen Lontoossa\u201d. T\u00e4m\u00e4 joukkoliikennev\u00e4line ei suinkaan vaikuttanut olevan vailla identiteetti\u00e4. Luonnollisesti maanalainen ei ole Lontoolle ominainen kaupungin piirre ja onkin vaikea sanoa, voiko Lontoon maanalaisessa (siis geneerisilt\u00e4 tuntuvissa liukuportaissa, laitureissa ja junissa) olla jotain, joka liittyy juuri Lontooseen. Vai onko reaktiossani kyse vain siit\u00e4, ett\u00e4 liukuportaat saivat lontoolaisen identiteettins\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesta Lontoo-historiastani? Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseksi t\u00e4ytyy tehd\u00e4 sama havainnointi- ja ajattelukoe muissakin kaupungeissa.<\/p>\n

Olin erityisesti kiinnostunut siit\u00e4, milt\u00e4 matka Upton Parkin asemalle West Ham Unitedin stadionille tuntui. Olin nimitt\u00e4in kulkemassa sinne aivan eri linjaa pitkin kuin t\u00e4h\u00e4n asti noin vuosikymmenen verran. Jokap\u00e4ivinen joukkoliikennev\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6 on useimmiten hyvin arkista ja toistuvaluonteista ja jopa vain kerran vuodessa tapahtuva matkaamiseni jalkapallo-otteluun Lontoossa on saanut samanlaisen luonteen. T\u00e4h\u00e4n toistuvuuteen on liittynyt muun muassa se, ett\u00e4 Milen Endin asemalta junaan astuneet joukkiot West Hamin kannattajia ovat saaneet minut rentoutumaan ja asettumaan pelitunnelmaan. T\u00e4ll\u00e4 kertaa \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d metrolinjaa k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4ni olin Mile Endiss\u00e4 toisella puolella ikkunaa ja astumassa muiden kannattajien kanssa puolityhj\u00e4\u00e4n junaan. T\u00e4ll\u00f6in ei voinut tuntea ep\u00e4paikan erillisyytt\u00e4. Itsest\u00e4\u00e4nkin selv\u00e4sti joukkoliikenteen merkitykset ja identiteetit ovat sidoksissa muihin matkustajiin. Joskus silloinkin kun on yksin ja erill\u00e4\u00e4n, kanssamatkustajat luovat yhteisen erityisyyden ja identiteetin.<\/p>\n

\"Liverpool<\/a>

Liverpool Streetin asemallakin on pelip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tungosta.<\/p><\/div>\n

Kiinnostava seikka \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4\u201d junassani oli se, ett\u00e4 vaunun penkit tuntuivat olevan v\u00e4\u00e4rin p\u00e4in. Tuntui aluksi hieman silt\u00e4 kuin olisin Tukholmassa tai San Franciscossa enk\u00e4 Lontoossa. Voiko metrovaunullakin olla identiteetti? Vai onko taas kyse ainoastaan kokijan omasta historiasta?<\/p>\n

Pelist\u00e4 tullessani havaitsin, ett\u00e4 tavallaan my\u00f6s ihmiset voivat muodostaa ep\u00e4paikan (eiv\u00e4tk\u00e4 vain olla tekem\u00e4ss\u00e4 merkityksett\u00f6m\u00e4st\u00e4 ep\u00e4paikasta merkityksellist\u00e4 paikkaa). Pelin j\u00e4lkeen kohti asemaa liikkuva ihmismassa pys\u00e4htyi, p\u00e4\u00e4katu oli onnettomuuden takia suljettu. Vaikka ymp\u00e4rist\u00f6 oli jossain m\u00e4\u00e4rin tuttu, pime\u00e4ss\u00e4 illassa oli suhteellisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 seurata massaa, joka suuntasi kulkunsa sivukaduille, eik\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 itse pohtia vaihtoehtoista reitti\u00e4. Laumassa liikkuessani tunsin itseni paikasta irralliseksi: pime\u00e4t kadut, surkea suuntavaisto, rento tunnelma ja ihmismassan keskell\u00e4 k\u00e4veleminen tekiv\u00e4t It\u00e4-Lontoosta Marc Aug\u00e9n kuvaileman v\u00e4liaikaisuuden, irrallisuuden, anonymiteetin ja kauttakulun tilan. Mik\u00e4li ymp\u00e4rist\u00f6 olisi ollut t\u00e4ysin vieras, ihmismassan muuttuminen ep\u00e4paikaksi ei varmasti olisi ollut mahdollista. Silloin olisi tarkemmin pit\u00e4nyt tarkkailla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ehk\u00e4 vieras paikka ei voikaan olla ep\u00e4paikka. Asemia, tavarataloja, moottoriteit\u00e4 ja liikennev\u00e4lineit\u00e4 leimaa my\u00f6s tuttuus, koska ne ovat kaikkialla samanlaisia. Vain niiden tuttuus tekee mahdolliseksi, ett\u00e4 ne v\u00e4lill\u00e4 muuttuvat vailla merkityst\u00e4 oleviksi, niin ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4 tulee vain se, mit\u00e4 h\u00e4n tekee (taas yksi Aug\u00e9n ilmaisu) ja siirt\u00e4\u00e4 h\u00e4net eristyneisyyden ja irrallisuuden tilaan.<\/p>\n

Mainitut teokset:<\/p>\n

Marc Aug\u00e9: Non-places : introduction to an anthropology of supermodernity<\/i>. Transl. by John Howe. Verso 1995 (1992).<\/p>\n

Marc Aug\u00e9: In the Metro<\/i>. Trans. by Tom Conley. University of Minnesota Press 2002 (1986).<\/p>\n

Edward Relph: Place and placelessness. Pion Limited 2008 (1976).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeisimm\u00e4ll\u00e4 Lontoon matkallani annoin itselleni teht\u00e4v\u00e4ksi ajatella maanalaisella kulkiessani sek\u00e4 asemia ett\u00e4 junia paikkana. P\u00e4\u00e4dyin t\u00e4h\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ni ja tuntemusteni tarkkailuteht\u00e4v\u00e4\u00e4n oppiaineen Tilan ja aineellisen kulttuurin tutkimusryhm\u00e4n keskusteltua ep\u00e4paikoista. Viimeksi puhuimme ep\u00e4paikoista, kun keskustelimme Mirka Ahosen artikkelik\u00e4sikirjoituksesta, jossa aiheena oli naisten kaupunkikokemus ja Pariisin metro ranskalaisessa kirjallisuudessa. Tutustuimme Mirkan teksti\u00e4 lukiessamme antropologi ja teoreetikko Marc Aug\u00e9n […]<\/p>\n","protected":false},"author":873,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5,7],"tags":[],"class_list":["post-1065","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-tutkimus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/873"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1065"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1065\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}