{"id":1074,"date":"2013-11-16T16:00:15","date_gmt":"2013-11-16T14:00:15","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1074"},"modified":"2013-11-16T16:00:15","modified_gmt":"2013-11-16T14:00:15","slug":"tukkilaisuus-ja-moterni-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/11\/16\/tukkilaisuus-ja-moterni-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"\u201dTukkilaisuus ja moterni\u201d – Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"

\"Kaarninen\"<\/a>Mets\u00e4t, \u201dvihre\u00e4 kulta\u201d, on liittynyt tiiviisti suomalaiseen kulttuuriin viimeisten vuosisatojen aikana: honkien humina, mets\u00e4t\u00f6iden kumu ja tukkilaisten laulu ovat muovanneet paitsi maisemaa my\u00f6s mielikuvia. Mets\u00e4ty\u00f6 oli yhteiskunnan selk\u00e4ranka, mutta mets\u00e4ty\u00f6n tekeminen on el\u00e4nyt vahvasti my\u00f6s kirjallisuuden ja elokuvan usein romanttisissa tulkinnoissa. Tukkilaisuudesta keskusteltiin Turun yliopistossa lauantaina 16. marraskuuta 2013, kun Pekka Kaarnisen v\u00e4it\u00f6skirja \u201dTukkij\u00e4tk\u00e4t ja moterni\u201d. Tukkilaisuus, mets\u00e4ty\u00f6 ja mets\u00e4teollisuus suomalaisissa n\u00e4ytelm\u00e4elokuvissa<\/i> (355 s.) tarkastettiin klo 12 Sirkkalan Janus-salissa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Jukka Kortti Helsingin yliopistosta. Kaarnisen tutkimus on j\u00e4rjestyksess\u00e4 43. kulttuurihistorian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Turun yliopistossa.<\/p>\n

\"Palo\"<\/a>Kaarnisen tutkimus analysoi 30 suomalaista n\u00e4ytelm\u00e4elokuvaa, joissa tukkilaisuus on tarinan ytimess\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti jo ensimm\u00e4isess\u00e4 suomalaisessa fiktioelokuvassa Salaviinanpolttajat<\/i> (1907) esiintyi tukkilaisen hahmo, mutta varsinaisesti mets\u00e4ty\u00f6 tuli valkokankaalle 1920-luvulla. Kaarnisen analyysi ulottuu Erkki Karun Koskenlaskijan morsiamesta<\/i> (1923) Markku P\u00f6l\u00f6sen Koirankynnen leikkaajaan<\/i> (2004). Kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 totesikin, v\u00e4it\u00f6skirja \u201dtukkii\u201d tutkimuksellisen aukon ja pyrkii luomaan kokonaiskuvaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityskulusta. Jukka Kortti toi kysymyksiss\u00e4\u00e4n esiin monta kiinnostavaa teemaa, kuten ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 tukkilaisuuteen ja tukinuitton liittyy my\u00f6s invention of tradition<\/em>, perinteiden keksiminen. Vaikka kirjallisuudessa saatettiin viitata siihen, ett\u00e4 jo \u201dammoisista ajoista l\u00e4htien\u201d on tukinuittoa n\u00e4ill\u00e4 raukoilla rajoilla harjoitettu, kyse on kuitenkin modernisaation sivuteemasta, mets\u00e4teollisuuden vaatimasta tukkipuun kuljettamisesta.<\/p>\n

Suomalaiset tukkilaiselokuvat tulivat erityisen itsetietoisiksi 1950-luvulla, jolloin valtaosa mets\u00e4ty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 elokuvista oli komedioita. Lasse P\u00f6ystin Kummituskievarissa<\/em> (1954) on jopa henkil\u00f6hahmo, joka kommentoi suomalaisten elokuvankatsojien kiinnostusta tukkilaisuutta kohtaa. Tarinan henkil\u00f6, elokuvaohjaaja Kulps (Martti Seilo) toteaa: \u201dAntakaa minulle seitsem\u00e4n j\u00e4tk\u00e4\u00e4 ja yksi kaunis Veera, niin min\u00e4 teen 10 miljoonaa.”<\/p>\n

Innostavaa keskustelua oli seuraamassa 33 henke\u00e4, ja v\u00e4it\u00f6stilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.00.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4t, \u201dvihre\u00e4 kulta\u201d, on liittynyt tiiviisti suomalaiseen kulttuuriin viimeisten vuosisatojen aikana: honkien humina, mets\u00e4t\u00f6iden kumu ja tukkilaisten laulu ovat muovanneet paitsi maisemaa my\u00f6s mielikuvia. Mets\u00e4ty\u00f6 oli yhteiskunnan selk\u00e4ranka, mutta mets\u00e4ty\u00f6n tekeminen on el\u00e4nyt vahvasti my\u00f6s kirjallisuuden ja elokuvan usein romanttisissa tulkinnoissa. Tukkilaisuudesta keskusteltiin Turun yliopistossa lauantaina 16. marraskuuta 2013, kun Pekka Kaarnisen v\u00e4it\u00f6skirja \u201dTukkij\u00e4tk\u00e4t ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1074","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1074","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1074"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1074\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1074"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1074"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1074"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}