{"id":1082,"date":"2014-10-23T14:43:40","date_gmt":"2014-10-23T11:43:40","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1082"},"modified":"2014-10-23T14:43:40","modified_gmt":"2014-10-23T11:43:40","slug":"muistojen-valimeri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/10\/23\/muistojen-valimeri\/","title":{"rendered":"Muistojen V\u00e4limeri"},"content":{"rendered":"

Kes\u00e4ll\u00e4 1982 tein ensimm\u00e4isen lentomatkani. Kohteena oli silloinen Jugoslavia ja Splitiss\u00e4 tehdyn v\u00e4lilaskun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyin yhdess\u00e4 vanhempieni ja kummieni kanssa Dubrovnikin kaupunkiin. Muistikuvani lomamatkasta ovat hajanaisia ja pohjautunevat ainakin osin valokuviin, joita matkalla otettiin. Muistan kuitenkin, ett\u00e4 hotellissa oli uima-allas, mutta ett\u00e4 oikeassa meress\u00e4 uiminen oli ihanaa. Erityisen vaikuttava kokemus oli veneretki, jonka teimme pienell\u00e4 moottoriveneell\u00e4 paikallisen kuskin kanssa. Dubrovnikin vanhan kaupungin kapeat kadut ja niiden yll\u00e4 roikkuvat pyykkinarut j\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s vahvan mielikuvan suomalaislapsen mieleen.\u00a0\"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen lentomatka mieless\u00e4ni palasin samalle seudulle, joskin pohjoisemmaksi syyskuussa 2014, kun matkustin konferenssimatkalle Zadariin, nykyiseen Kroatiaan (konferenssista ja sen tunnelmista voivat kiinnostuneet lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Et\u00e4isyytt\u00e4 matkojeni v\u00e4lill\u00e4 oli runsaat 30 vuotta ja tuntui oudolta ajatella, ett\u00e4 10 vuotta ensimm\u00e4isen k\u00e4yntini j\u00e4lkeen Kroatiassa oli ollut k\u00e4ynniss\u00e4 sota, jossa esimerkiksi juuri Dubrovnikin kaupunki k\u00e4rsi raskaita menetyksi\u00e4. My\u00f6s Zadarin kaupunkia oli sodan aikana tulitettu tykein ja matkalla kaupunkiin n\u00e4imme muutamia sodan runtelemia rakennuksia. Itse kaupungissa sotaa, joka oli p\u00e4\u00e4ttynyt vajaat 20 vuotta aiemmin, oli mahdoton havaita. Dalmatian rannikko n\u00e4ytt\u00e4ytyi turistin tai konferenssimatkaajan silmiin varsin samanlaiselta kuin vaikkapa Etel\u00e4-Italia.<\/p>\n

\"\"<\/a>
\nZadarin kaupunki sijaitsee suurelta osin pienell\u00e4 niemell\u00e4 ja sen historia on varsin pitk\u00e4, sill\u00e4 seudulla on ollut asutusta kivikaudelta l\u00e4htien, joskin kaupungin itsens\u00e4 uskotaan olevan liburnialaisten perustama. Kaupunki sai nykyisen pohjakaavansa roomalaisella ajalla, kun kaupungista tuli roomalainen sotilaskolonia. My\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina niin Zadarin, kuin Dalmatian rannikon laajemminkin, kohtalona on ollut olla eri valtojen hallinnassa ja alaisuudessa. Alueella ovat valtaa pit\u00e4neet roomalaisten j\u00e4lkeen niin bysanttilaiset, frankit, unkarilaiset, venetsialaiset, napolilaiset, turkkilaiset, it\u00e4valtalaiset, ranskalaiset kuin italialaiset. Jugoslavian hajoamissodat eiv\u00e4t suinkaan olleet siis ensimm\u00e4inen kerta, kun alueella sodittiin ja esimerkiksi toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin rajusti.<\/p>\n

Ainakin konferenssimme toiselle p\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lle t\u00e4m\u00e4 historia oli vain osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikesta selvit\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa monet kroatialaiset kuitenkin valittavat nykytilaa ja kurjaa taloudellista tilannetta, mutta ainakaan satunnaiselle matkailijalle se ei n\u00e4kynyt. Pikemminkin kohtasin iloisia ja omasta maastaan ylpeit\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka puhuivat sujuvasti vieraita kieli\u00e4 ja tuntuivat suuntautuvan tulevaan. Suomalaiseen, joka matkan aikana sai kuulla oman hallituksensa positiivisesta kannasta uuteen ydinvoimalaan, tekiv\u00e4t vaikutuksen my\u00f6s moottoritiet\u00e4 reunustavat tuulivoimalat.\"\"<\/a>
\nPaluu Kroatian sai minut my\u00f6s ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lapsuuden kokemuksilla voi olla varsin kauaskantoisia vaikutuksia. Kun vuonna 1991 toisen vuoden opiskelijana osallistuin Villa Lantessa antiikin johdantokurssille ja matkustin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa etel\u00e4iseen Italiaan, ihastuin erityisesti Campanian seutuun. Ihmettelin tuolloin ajatusta kotiin tulemisesta ja tuttuudesta, mutta t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Zadarissa ja erityisesti palatessani bussilla rannikkoa pitkin Splitiin ymm\u00e4rsin tuolloin palanneeni lapsuuteni Jugoslaviaan ja ensimm\u00e4iseen kosketukseeni V\u00e4limereen. Ehk\u00e4p\u00e4 Mediterraneo<\/a> elokuvasta tutun lausahduksen \u201duna razza, una faccia\u201d voisi my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 muotoon \u201dun mare, una costiera\u201d.\u00a0
\n<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4ll\u00e4 1982 tein ensimm\u00e4isen lentomatkani. Kohteena oli silloinen Jugoslavia ja Splitiss\u00e4 tehdyn v\u00e4lilaskun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyin yhdess\u00e4 vanhempieni ja kummieni kanssa Dubrovnikin kaupunkiin. Muistikuvani lomamatkasta ovat hajanaisia ja pohjautunevat ainakin osin valokuviin, joita matkalla otettiin. Muistan kuitenkin, ett\u00e4 hotellissa oli uima-allas, mutta ett\u00e4 oikeassa meress\u00e4 uiminen oli ihanaa. Erityisen vaikuttava kokemus oli veneretki, jonka teimme pienell\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":507,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1082","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1082","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/507"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1082"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1082\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1082"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1082"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1082"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}