{"id":1098,"date":"2013-12-07T18:02:27","date_gmt":"2013-12-07T16:02:27","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1098"},"modified":"2013-12-07T18:02:27","modified_gmt":"2013-12-07T16:02:27","slug":"tuomaan-jaljilla-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/12\/07\/tuomaan-jaljilla-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Tuomaan j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"
\"Marika<\/a>

Marika R\u00e4s\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 lektiota. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

Harvoin on maallinen tomumaja niin kiinnostavan keskustelun kohteena kuin lauantaina 7. joulukuuta 2013, kun Marika R\u00e4s\u00e4sen v\u00e4it\u00f6skirja The Restless Corpse: Thomas Aquinas\u2019 Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy<\/em> tarkastettiin Tauno Nurmela -salissa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Constant Mews Monash-yliopistosta Australiasta. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Tuomas Akvinolainen (1224\/5\u20131274) sairastui matkallaan Napolista Ranskaan ja kuoli sisterssil\u00e4isluostarissa Fossanovassa 7. maaliskuuta 1274. Tuomaan tarina ei t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttynyt, sill\u00e4 h\u00e4nen ruumiistaan tuli merkitt\u00e4v\u00e4 kiistelyn ja palvonnan kohde, ja R\u00e4s\u00e4nen analysoi pyhyyden merkityksi\u00e4, pyhimyksen aistimellisuutta ja kouriintuntuvuutta Etel\u00e4-Italiassa sek\u00e4 kiistely\u00e4 Tuomaksen ruumiista. Tuomas oli dominikaani, ja kuolema sisterssil\u00e4isluostarissa oli ik\u00e4v\u00e4 yhteensattuma.<\/p>\n

\"R\u00e4s\u00e4nen<\/a>V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa k\u00e4ytiin eloisaa keskustelua niin Tuomaan ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 kuin h\u00e4nen maallisen tomumajansa k\u00e4sittelyst\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. Ajatuksia her\u00e4tti v\u00e4it\u00f6skirjan kansi, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Biblioteca Nazionale di Napolissa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n k\u00e4sikirjoituksen kuva Tuomaasta. Kanonisaatioprosessin yhteydess\u00e4 1320-luvulla todettiin, ett\u00e4 Tuomas oli ulkomuodoltaan suurikokoinen, ja tukevalta h\u00e4n kuvan perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 kiinnitti huomiota Tuomaan k\u00e4dess\u00e4 olevaan palmunlehv\u00e4\u00e4n, joka on yleens\u00e4 marttyyrikuoleman tunnus. V\u00e4ittelij\u00e4 totesikin, ett\u00e4 Tuomaan kuolemaan liitettiin murhaspekulaatioita, ja t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 lehv\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Constant Mews totesi humoristisesti, ett\u00e4 Tuomas oli todellakin \u201da man in many parts\u201d. Osiin, pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiksi, ruumis my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4tyikin. Sisterssil\u00e4isten sanotaan keitt\u00e4neen Tuomaan ruumiin, jotta p\u00e4\u00e4 voitaisiin erottaa muusta kehosta. (Tutkimuksessa on toisinaan v\u00e4itetty, ett\u00e4 keitt\u00e4minen olisi tapahtunut viiniss\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.) Keitt\u00e4mist\u00e4 keskiajalla k\u00e4ytettiin varsinkin silloin, kun ruumista piti siirt\u00e4\u00e4 matkojen takaa. V\u00e4ittelij\u00e4 mainitsi esimerkkin\u00e4 Birgitan ja Thomas de Cantilupen. Tuomaan kohdalla dominikaanit k\u00e4yttiv\u00e4t tarinaa keitt\u00e4misest\u00e4 omien pyrkimystens\u00e4 tukena.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuutta oli seuraamassa 72 henke\u00e4, ja arvostelulautakunnan j\u00e4senen kysymyksen j\u00e4lkeen kustos p\u00e4\u00e4tti tilaisuuden klo 14.15.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harvoin on maallinen tomumaja niin kiinnostavan keskustelun kohteena kuin lauantaina 7. joulukuuta 2013, kun Marika R\u00e4s\u00e4sen v\u00e4it\u00f6skirja The Restless Corpse: Thomas Aquinas\u2019 Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy tarkastettiin Tauno Nurmela -salissa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Constant Mews Monash-yliopistosta Australiasta. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Tuomas Akvinolainen (1224\/5\u20131274) sairastui matkallaan Napolista Ranskaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1098","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1098","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1098"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1098\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1098"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1098"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1098"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}