{"id":1106,"date":"2013-12-09T10:53:45","date_gmt":"2013-12-09T08:53:45","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1106"},"modified":"2013-12-09T10:53:45","modified_gmt":"2013-12-09T08:53:45","slug":"ajan-aarella-sirpa-kahkosen-litzen-luento","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/12\/09\/ajan-aarella-sirpa-kahkosen-litzen-luento\/","title":{"rendered":"Ajan \u00e4\u00e4rell\u00e4 – Sirpa K\u00e4hk\u00f6sen Litzen-luento"},"content":{"rendered":"

\"sirpa,<\/a>Kahdeskymmenesensimm\u00e4inen Litzen-luento alkoi pimenev\u00e4ss\u00e4 joulukuun illassa Sirkkalan kasarmilla Hannu Salmen johdattavilla sanoilla. Hannu nosti esiin kulttuurihistorian oppiaineen vuodenkiertoon olennaisesti liittyvien luentojen keskeisen merkityksen oppiaineen historiassa. Kulttuurihistorian ensimm\u00e4inen professori Veikko Litzen oli vahvasti l\u00e4sn\u00e4 luennolla, kun Hannu viittasi t\u00e4lle rakkaaseen Aila Meriluodon \u201dLasimaalaus\u201d -runoon. Litzenin mukaan t\u00e4ss\u00e4 runossa kuvastui t\u00e4ydellisesti kulttuurihistoriallisen tutkimuksen prosessi:<\/p>\n

\u201dMa sitten siveltimeen hienoon tartun,<\/p>\n

hopeav\u00e4riin viile\u00e4\u00e4n sen kastan<\/p>\n

ja rantein herkin kaiken yli maalaan<\/p>\n

ma verkon olevaisesta kietovan\u201d<\/p>\n

Hannu oli oikeammassa kuin kenties arvasikaan, kun h\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 sanoin esitteli illan luennoitsijan, kirjailija Sirpa K\u00e4hk\u00f6sen, hopeapensselill\u00e4 maalaajan. Luennon p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vakuutuimme siit\u00e4, ett\u00e4 kun taide, luovuus ja kulttuurihistoria yhdistyv\u00e4t voi parhaimmillaan synty\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4, inhimillist\u00e4 ja eettist\u00e4 historian kerrontaa.<\/p>\n

Sodan arkip\u00e4iv\u00e4n ja kuopiolaisen kotirintaman historiaa kuvaavilla romaaneillaan lukijoiden rakastamaksi kirjailijaksi tullut K\u00e4hk\u00f6nen johdatti meid\u00e4t varmasti, vakuuttavasti ja tunteellisesti 1920-30-lukujen historiaan, vapaiden intellektuellien ajatusmaailmaan, jonka 30-luvun totalitarismi tukehdutti. 1800-luvun alun romantiikan musiikin, Schubertin Winterreisen<\/i> johdattamana K\u00e4hk\u00f6nen l\u00e4hti avaamaan Walter Benjaminin historianfilosofian merkityst\u00e4, my\u00f6s omalla kirjalliselle ty\u00f6lleen.\u00a0Benjaminin poeettinen, ei-akateeminen kieli avautui K\u00e4hk\u00f6sen kauniissa ja el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa, jossa olennaiseksi nostettiin my\u00f6s juutalainen mystiikka ja varhaisromantiikan runoilija Novalis.<\/p>\n

Winterreisen<\/i> kuvaama muukalaisuus, ulkopuolisuus ja ep\u00e4toivo rinnastuivat K\u00e4hk\u00f6sen tulkinnassa 1900-luvun alun suurten ajattelijoiden, vasemmistointellektuellien ja utopiaa rakentaneiden kohtaloon 1930-luvun \u201dsynkk\u00e4n\u00e4 ja ep\u00e4rehellisen\u00e4 vuosikymmenen\u00e4\u201d, kuten K\u00e4hk\u00f6sen siteeraama Piers Brendon aikakautta on kuvannut. Sodista, joukkohaudoista, leireist\u00e4 ja vankisaattueista tuli 1900-luvun kronotooppeja, ajan ja tilan tiivistymi\u00e4.<\/p>\n

\"Sirpa<\/p>\n

Keskieurooppalaisten intellektuellien ja taiteilijoiden rinnalle K\u00e4hk\u00f6nen kutoi taitavasti my\u00f6s oman isois\u00e4ns\u00e4, kommunismista 20- ja 30 luvuilla kahdesti valtionpetossyytteen saaneen Lauri Tuomaisen ja etenkin t\u00e4m\u00e4n nuoruuden rakastetun Anni Kukkosen tarinan. K\u00e4hk\u00f6sen taituruus historiallisen fiktion ja tietokirjoittamisen saralla on ollut nimenomaan t\u00e4m\u00e4 yksityisten, omael\u00e4m\u00e4kerrallisten tarinoiden lomittaminen suuriin historiallisiin kehyksiin. N\u00e4in historian tragediat tulevat l\u00e4helle, k\u00e4sinkosketeltaviksi, sellaisiksi, joita emme voi paeta tai unohtaa. K\u00e4hk\u00f6nen on omissa teoksissaan tihent\u00e4nyt historiallisen ajan kuvaamisen \u00e4\u00e4rimmilleen; kahdessa h\u00e4nen teoksistaan kuvataan yhden p\u00e4iv\u00e4n tapahtumia. Marcel Proustia ihailevalle K\u00e4hk\u00f6selle kirjoittamisen filosofia merkityksellistyy juuri ajan k\u00e4sitteess\u00e4 \u2013 mit\u00e4 enemm\u00e4n aika tiivistyy, sit\u00e4 enemm\u00e4n siihen mahtuu ikuisuuksia.<\/p>\n

K\u00e4hk\u00f6sen kiihke\u00e4 ja polveileva luento mykisti sadan hengen kuulijajoukon, mutta sit\u00e4kin innostuneempi oli puheensorina luennon j\u00e4lkeisess\u00e4 tilaisuudessa kulttuurihistorian oppiaineen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja ty\u00f6huoneissa. Kulttuurihistorian ja poliittisen historian tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t yhtym\u00e4kohtia kirjailijan esiin nostamiin kysymyksiin ja aiheisiin, etenkin 30-luvun historiaan, joka on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s monen tutkijan kohteena. K\u00e4hk\u00f6sen luento osoitti konkreettisesti sen, kuinka l\u00e4hell\u00e4 toisiaan voivat parhaimmillaan taide ja tutkimus olla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahdeskymmenesensimm\u00e4inen Litzen-luento alkoi pimenev\u00e4ss\u00e4 joulukuun illassa Sirkkalan kasarmilla Hannu Salmen johdattavilla sanoilla. Hannu nosti esiin kulttuurihistorian oppiaineen vuodenkiertoon olennaisesti liittyvien luentojen keskeisen merkityksen oppiaineen historiassa. Kulttuurihistorian ensimm\u00e4inen professori Veikko Litzen oli vahvasti l\u00e4sn\u00e4 luennolla, kun Hannu viittasi t\u00e4lle rakkaaseen Aila Meriluodon \u201dLasimaalaus\u201d -runoon. Litzenin mukaan t\u00e4ss\u00e4 runossa kuvastui t\u00e4ydellisesti kulttuurihistoriallisen tutkimuksen prosessi: \u201dMa sitten siveltimeen […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-litzen-luennot","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1106"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1106\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}