{"id":1134,"date":"2013-12-14T23:11:42","date_gmt":"2013-12-14T21:11:42","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1134"},"modified":"2013-12-14T23:11:42","modified_gmt":"2013-12-14T21:11:42","slug":"vauhtihimon-pauloissa-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/12\/14\/vauhtihimon-pauloissa-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Vauhtihimon pauloissa \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/vauhtikausi.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft  wp-image-1135\" alt=\"Vauhtikausi\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/vauhtikausi.jpg?w=105\" width=\"178\" height=\"255\" \/><\/a>\u201dVauhdinhimo voi tulla kuumeeksi ja sairaudeksi \u2013 t\u00e4st\u00e4 sairaudesta nauttivat nykyaikana monet nuoret miehet. Mies ja auto huristavat eteenp\u00e4in, he ovat yht\u00e4, he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t l\u00e4himm\u00e4ksi aikamme poljentoa.\u201d N\u00e4in kirjoitti Raoul af H\u00e4llstr\u00f6m vuonna 1929 Suomen Kuvalehden artikkelissa <em>Romanttinen auto.<\/em> Autoilu ja mieheys littyiv\u00e4t tiiviisti yhteen 1920-luvun mielikuvituksessa.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 sitaatilla alkoi kulttuurihistorian 45. v\u00e4it\u00f6stilaisuus 14. joulukuuta 2013 klo 12 Janus-salissa. Tarkastelun kohteena oli Teija F\u00f6rstin v\u00e4it\u00f6skirja <em>Vauhtikausi. Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa<\/em>. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Saara Tuomaala-Sarpong Helsingin yliopistosta. F\u00f6rstin tutkimus k\u00e4sittelee aikakautta, jolloin autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa kasvoi nopeasti, niin maalla kuin kaupungeissakin. Ensimm\u00e4inen maailmansota oli katkaissut autoistumisen vuonna 1914, mutta 20-luvulla automobiilit tulivat toden teolla osaksi suomalaista kulttuuria: autoilla ajettiin mutta niist\u00e4 my\u00f6s puhuttiin, niihin liitettiin mit\u00e4 moninaisimpia mielikuvia, ja samalla auto rakentui kulttuurisena konstruktiona. F\u00f6rstin tutkimus kohdistuu siihen, miten auto sukupuolittui 1920-luvun Suomessa, ja samalla se kytkeytyy laajempaan kysymykseen teknologian sukupuolittuineisuudesta.<\/p>\n<div id=\"attachment_1139\" style=\"width: 246px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/teijan-vc3a4itc3b6s.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1139\" class=\" wp-image-1139\" alt=\"teijan v\u00e4it\u00f6s\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/teijan-vc3a4itc3b6s.jpg?w=150\" width=\"236\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/teijan-vc3a4itc3b6s.jpg 862w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/teijan-vc3a4itc3b6s-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/12\/teijan-vc3a4itc3b6s-768x551.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 236px) 100vw, 236px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1139\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: Marjo Kaartinen<\/p><\/div>\n<p>F\u00f6rstin tutkimus perustuu monipuoliseen l\u00e4hdeaineistoon. Ty\u00f6ss\u00e4 on perehdytty arkistomateriaaliin, Helsingin maistraatin asiakirjoihin, Kansallisarkiston henkil\u00f6arkistoihin, Helsingin Poliisilaitoksen arkistoon ja Autoliiton arkistoon. Hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 osa l\u00e4hdeaineistosta koostuu julkisesta keskustelusta, ja mukana on niin autoilu- ja moottorialan lehdist\u00f6\u00e4 kuin laajemminkin aikakauslehdist\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi F\u00f6rsti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aikalaiskirjallisuutta, muistelmia ja elokuva-aineistoa. Sukupuolinen n\u00e4k\u00f6kulma nousee pintaan aikakauden klassisissa teksteiss\u00e4kin. Ajatellaanpa vaikka Olavi Paavolaisen salanimell\u00e4 Olavi Lauri kirjoittamaa runoa <em>Punainen Fiat<\/em>:<\/p>\n<p>\u201dHuimassa kaaressa putosimme<br \/>\nalas Pyreneitten lumisilta huipuilta<br \/>\nkeltaisille ja rauskuville maanteille.<br \/>\nAurinkoa, kive\u00e4, vauhdin henke\u00e4salpaava hurma!<br \/>\nMin\u00e4 muistan varsinkin matkan Zumarragasta<br \/>\nMiranda de Ebroon:<br \/>\nvalkea sauhu peitti kaiken,<br \/>\nkellot soivat h\u00e4t\u00e4l\u00e4ppin\u00e4 kyliss\u00e4,<br \/>\nvanha eukko kiroili tienvieress\u00e4 ristinmerkkej\u00e4 tehden.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 runossa \u201deukko\u201d on sivustakatsoja, joka siunailee modernin maailman muutosta. Hahmon vastakuvakin kytkee naisen tienpientareelle:<\/p>\n<p>\u201dAlam\u00e4ess\u00e4 tuli vastaan h\u00e4rk\u00e4taisteluista<br \/>\npalaava joukko,<br \/>\nnaisten posket paloivat, aasit s\u00e4ikkyi ja mylvi;<br \/>\nmuuan senorita heitti hiuksistaan meille<br \/>\npunaisen ruusun &#8211;<br \/>\np\u00f6lysuihkussa slngahti se takanamme ilmaan<br \/>\nkuin punainen lintu!\u201d<\/p>\n<p><em>Punainen Fiat <\/em>on vain yksi n\u00e4k\u00f6kulma 20-luvun autoiluun: v\u00e4it\u00f6skirja avaa paljon laajemman perspektiivin autoilun kulttuurisiin merkityksiin, sill\u00e4 pohdiskelun kohteena ovat sek\u00e4 sivustakatsojat ett\u00e4 auto itse, aineellisen kulttuurin tuotteena.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuutta oli kuulemassa 51 henke\u00e4, ja tilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.10.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dVauhdinhimo voi tulla kuumeeksi ja sairaudeksi \u2013 t\u00e4st\u00e4 sairaudesta nauttivat nykyaikana monet nuoret miehet. Mies ja auto huristavat eteenp\u00e4in, he ovat yht\u00e4, he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t l\u00e4himm\u00e4ksi aikamme poljentoa.\u201d N\u00e4in kirjoitti Raoul af H\u00e4llstr\u00f6m vuonna 1929 Suomen Kuvalehden artikkelissa Romanttinen auto. Autoilu ja mieheys littyiv\u00e4t tiiviisti yhteen 1920-luvun mielikuvituksessa. T\u00e4ll\u00e4 sitaatilla alkoi kulttuurihistorian 45. v\u00e4it\u00f6stilaisuus 14. joulukuuta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1134"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}