{"id":1148,"date":"2014-02-06T14:40:33","date_gmt":"2014-02-06T12:40:33","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1148"},"modified":"2014-02-06T14:40:33","modified_gmt":"2014-02-06T12:40:33","slug":"yksilon-houkutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/02\/06\/yksilon-houkutus\/","title":{"rendered":"Yksil\u00f6n houkutus"},"content":{"rendered":"

\"katajanokka\"<\/a>Tammikuun viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestettiin jo perinteeksi muodostuneet 1800-luvun tutkimuksen verkoston<\/a> p\u00e4iv\u00e4t ”Yksil\u00f6, kertomus, historia”<\/a>. Teema oli valittu jo edellisess\u00e4 seminaarissa vuosi aiemmin Turussa, ja p\u00e4\u00e4sin silloin mukaan j\u00e4rjestelytoimikuntaan. Sen vuosittain vaihtuviin j\u00e4seniin kuuluu verkoston tutkijoita eri yliopistoista sek\u00e4 tietysti \u00a0verkoston koordinaattorit. Halusimme tarttua teemaan, joka on selv\u00e4sti monen historiantutkijan kiinnostuksen kohteena juuri nyt, vaikka taustalla onkin jo etenkin mikrohistorian ja naishistorian valokeilaan nostama historiallinen yksil\u00f6. Tavoitteena oli edist\u00e4\u00e4 ennen muuta metodologista ja teoreettista keskustelua yksil\u00f6n ja historian v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta, biografiasta ja omael\u00e4m\u00e4kerrallisista aineistoista.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4t avasi kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjalan inspiroiva esitelm\u00e4. Kyseenalaistamalla ihmisen ainutlaatuisuuden Sarjala etsi ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 biografia vaivaavasta tukaluudesta. Katseen siirt\u00e4minen materiaalisuuteen ja yksil\u00f6n muokkautuvuuteen, muuntuvuuteen ja p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6myyteen voisi mahdollistaa ihmeenkaltaisuuden upottamisen el\u00e4m\u00e4n kerrontaan.<\/p>\n

\"11_Robet<\/a>Sarjalan luentoon kuultiin yhdenlainen vastaus ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi, kun dramaturgi ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Seppo Parkkinen kertoi siit\u00e4, miten teatteritaide voi l\u00e4hesty\u00e4 historiallista yksil\u00f6\u00e4. Parkkinen avasi hienossa taiteilijan puheenvuorossaan omaa prosessiaan Elizabet ja Friedrich Nietzschen el\u00e4m\u00e4ntarinoiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Turkulaisen teatteriryhm\u00e4 Kolmannen tilan<\/a> viimesyksyinen esitys Berg heil!<\/em><\/a> (josta my\u00f6s n\u00e4htiin lyhyt taltiointi seminaarissa, ohessa kuva teoksesta) kykeni moniaistisuudellaan, ruumiillisuudellaan ja liikkeell\u00e4\u00e4n kurkottamaan sinne, mik\u00e4 tieteen tekij\u00e4lt\u00e4 j\u00e4\u00e4 tavoittamattomiin.<\/p>\n

P\u00e4ivien muut p\u00e4\u00e4luennot avasivat Parkkisen tavoin tutkimusprosesseja eri vaiheissaan. Tiina Kinnunen pohti vertailevan el\u00e4m\u00e4kerran haasteita oman Ellen Keyhin ja Alexandra Gripenbergiin liittyv\u00e4n hankkeensa kautta. Ruotsalainen Christina Carlsson-Wetterberg taas reflektoi jo p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 biografiahankettaan dramaturgi-kirjailija-naisasianainen Frida St\u00e9enhoffista ja kysyi, miten kirjoittaa el\u00e4m\u00e4kerta, jossa sukupuolen merkitys voisi olla avoin eik\u00e4 lukkoonly\u00f6ty stereotypia. Virolainen Leena Kurvet-K\u00e4osaar avasi virolaisen omael\u00e4m\u00e4kertatutkimuksen kentt\u00e4\u00e4 ja life writing -tutkimuksen laaja-alaisuutta.<\/p>\n

Kuten arvata saattaa, seminaarin aihe kiinnosti monia tutkijoita. Yhteens\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4toista sessiossa saatiin kuulla runsaan viidenkymmenen tutkijan esittelev\u00e4n tutkimustaan seminaarin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aiheet liikkuivat ihmisen el\u00e4insuhteista 1900-luvun alun teosofeihin ja ryhm\u00e4biografioista kriittisten tieteellisten editioiden biografisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Kokonaisuudessaan p\u00e4iv\u00e4t kiinnostivat noin sataa tutkijaa eri puolilta Suomea.<\/p>\n

Ensi vuonna 1800-luvun tutkijat kokoontuvat Tampereelle ja vuoden teemasta kuulemme varmasti pian lis\u00e4\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tammikuun viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestettiin jo perinteeksi muodostuneet 1800-luvun tutkimuksen verkoston p\u00e4iv\u00e4t ”Yksil\u00f6, kertomus, historia”. Teema oli valittu jo edellisess\u00e4 seminaarissa vuosi aiemmin Turussa, ja p\u00e4\u00e4sin silloin mukaan j\u00e4rjestelytoimikuntaan. Sen vuosittain vaihtuviin j\u00e4seniin kuuluu verkoston tutkijoita eri yliopistoista sek\u00e4 tietysti \u00a0verkoston koordinaattorit. Halusimme tarttua teemaan, joka on selv\u00e4sti monen historiantutkijan kiinnostuksen kohteena juuri nyt, vaikka […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[9,21,172],"class_list":["post-1148","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-1800-luku","tag-biografia","tag-yksilo","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1148"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1148\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}