{"id":1154,"date":"2014-03-02T18:55:39","date_gmt":"2014-03-02T16:55:39","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1154"},"modified":"2014-03-02T18:55:39","modified_gmt":"2014-03-02T16:55:39","slug":"tarttuvat-sanat-ja-kulttuurinen-epidemia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/03\/02\/tarttuvat-sanat-ja-kulttuurinen-epidemia\/","title":{"rendered":"Tarttuvat sanat ja kulttuurinen epidemia"},"content":{"rendered":"

\"\"Lauantaina 1. maaliskuuta 2014 MTV:n Putous<\/em>-sarjan <\/i>viides tuotantokausi p\u00e4\u00e4ttyi. Tammikuusta l\u00e4htien Suomessa on riehunut influenssan ohella huumorin epidemia. Putouksen<\/i> sketsihahmojen lent\u00e4v\u00e4t lauseet ovat tarttuneet niin nuoriin kuin vanhoihin. On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, miten herk\u00e4sti median toistamat sanat tarttuvat sek\u00e4 tv-ruudusta katsojiin ett\u00e4 katsojien kesken. Kansaa kaatuu nopeammin kuin influenssassa, sill\u00e4 infektio levi\u00e4\u00e4 suoran kontaktin lis\u00e4ksi sosiaalisen median kautta. Taudin kantajat levitt\u00e4v\u00e4t tartuntaa niihinkin, jotka eiv\u00e4t ole Putousta <\/i>katsoneet. Sotshin olympialaisissa selostajat m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t urheilua \u201dosimoilleen n\u00e4in\u201d, ja p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4iset pohtivat, miten \u201dyhteiskunta py\u00f6rii\u201d. Aikaisempien kev\u00e4iden epidemioista tied\u00e4mme, ett\u00e4 taudin huippu on jo ohitettu.<\/p>\n

\"hymyhuulet\"<\/a>Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Putous <\/i>tarjoaa raaka-ainetta tulevaisuuden historiantutkijoille. Sen huumoria on syyt\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4. Kulttuuria pit\u00e4\u00e4 katsoa my\u00f6s tahattomasti levi\u00e4vien tartuntojen ja odottamattomien vaikutusten virtana. Milt\u00e4 tv-huumorin historia n\u00e4ytt\u00e4isi, jos tulkitsemmekin sit\u00e4 epidemiana? Vuosina 1984\u201385 MTV:n \u00c4lywapaa palokunta<\/i> -viihdeohjelma levitti \u201dOnks\u2019 Viljoo n\u00e4kyny?\u201d -puheenpartta ja vuosina 1987\u201388 Yleisradion Hymyhuulet<\/i>-sarja laski liikkeelle \u201dliev\u00e4n mopon\u201d ja \u201djyrk\u00e4n styrangin\u201d kaltaisia viruksia. N\u00e4ihin taudinaiheuttajiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toisinaan viel\u00e4kin.<\/p>\n

Putouksen <\/i>tietoiset hokemat el\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, toiston kautta. Kielen ihmeellisyys on siin\u00e4, ett\u00e4 se kantaa my\u00f6s pitk\u00e4n aikav\u00e4lin historiallisia kerrostumia. Samaan aikaan kun sanat, joita k\u00e4yt\u00e4mme, el\u00e4v\u00e4t h\u00e4din tuskin sen hetken, jonka ne kaikuvat, kieli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kerrostumia satojen ja tuhansien vuosien takaa. Kieless\u00e4 ja kulttuurissa hidas ja nopea muutos ovat l\u00e4sn\u00e4 yht\u00e4 aikaa. Kulttuurihistorioitsija Peter Burke on 1970-luvulta l\u00e4htien painottanut kielen ja puheen historiallista tutkimusta. Miten eri aikakausina on puhuttu, millaisia kanavia on k\u00e4ytetty, miten tilanteet ovat vaikuttaneet puhumisen tapaan ja muotoihin? Toisaalta, historiantutkijat ovat aina pohtineet kielen merkityksi\u00e4 ja niiden muutoksia, mutta usein kielellisyys on n\u00e4kynyt k\u00e4ytettyjen l\u00e4hteiden tasolla, sill\u00e4 menneisyyden puhetilanteisiin on ollut vaikeampi p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi.<\/p>\n

\"\"Haasteellista on l\u00e4hihistoria, jonka ajankohtaiset kytk\u00f6kset ovat unohtuneet. Millaista oli se puhe, jota k\u00e4ytimme kymmenen tai kaksikymment\u00e4 vuotta sitten? Kiinnostavan n\u00e4k\u00f6kulman kadonneeseen puheeseen tarjoaa Mit\u00e4 miss\u00e4 milloin<\/i> -kirjasarjan Vuoden sanat -palsta, joka avaa n\u00e4k\u00f6alan l\u00e4hihistorian muotisanoihin. Vuoden sanat eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole niin voimakkaasti ja infektiivisesti levinneit\u00e4 kuin Putouksen <\/i>hokemat, ja siksi niiden ajoittaminen voi olla vaikea. Vuoden 1982 sanoja olivat holhousvaltio, kuutamourakointi, k\u00f6yhyysloukku, lattiataso, piraatti\u00e4\u00e4nite ja uutisankkuri. Vuonna 1983 kansaa puhuttivat puolestaan rautarouva, ryp\u00e4lepommi, teleneuvottelu ja veridoping. Paljon on my\u00f6s ilmaisuja, joiden konteksti on kadonnut muistista. Sanalistoissa on sellaisia aikalaisia puhuttaneita ilmi\u00f6it\u00e4 kuin avokummi, h\u00f6mel\u00f6inti, keskustelukone, laatupiiri, lumikinkku, paimentolaistyyli, piiskaraha ja rasvamatka.<\/p>\n

Hiljattain Yleisradio j\u00e4rjesti kilpailun, jossa valittiin vuoden 2013 sana. Voittajaksi nousi p\u00f6hin\u00e4<\/em>, sin\u00e4ns\u00e4 vanha sana, jonka juuret ovat vuosisatojen takana, ja kakkos- ja kolmossijat meniv\u00e4t natsitortulle<\/em> ja kest\u00e4vyysvajeelle<\/em>.<\/p>\n

Mutta millaisia sanoja kulttuurihistorian blogissa p\u00f6hisee? T\u00e4ss\u00e4 lopuksi pilvi viime kuukausien sanoista:<\/p>\n

\"kh<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantaina 1. maaliskuuta 2014 MTV:n Putous-sarjan viides tuotantokausi p\u00e4\u00e4ttyi. Tammikuusta l\u00e4htien Suomessa on riehunut influenssan ohella huumorin epidemia. Putouksen sketsihahmojen lent\u00e4v\u00e4t lauseet ovat tarttuneet niin nuoriin kuin vanhoihin. On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, miten herk\u00e4sti median toistamat sanat tarttuvat sek\u00e4 tv-ruudusta katsojiin ett\u00e4 katsojien kesken. Kansaa kaatuu nopeammin kuin influenssassa, sill\u00e4 infektio levi\u00e4\u00e4 suoran kontaktin lis\u00e4ksi sosiaalisen median […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1154","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1154","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1154"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1154\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1154"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1154"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1154"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}