<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittaminen on historioitsijan arvokkain ty\u00f6v\u00e4line ja ammattitaito. Historia-aineissa onkin aina haluttu opettaa hyv\u00e4\u00e4 kirjoittamista. Aiemmin t\u00e4m\u00e4 tapahtui esseeseminaareissa, mutta jo pitk\u00e4\u00e4n kulttuurihistorian aineopinnoissa on ollut kirjoittamiseen keskittynyt kurssi. Siell\u00e4 on harjoiteltu paitsi tieteellisen kirjoittamisen saloja, my\u00f6s avattu erilaisia populaarin kirjoittamisen muotoja. T\u00e4ksi kev\u00e4\u00e4ksi kurssia uudistettiin.\u00a0 Halusimme keskitty\u00e4 ennen muuta yleisemp\u00e4\u00e4n tiedeviestint\u00e4\u00e4n ja tutkimuksen popularisointiin sek\u00e4 tarjota uusia opiskelumuotoja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omaehtoista ty\u00f6skentely\u00e4 yhdess\u00e4 toistensa kanssa. Siten my\u00f6s opiskelijoiden ammatilliset valmiudet voisivat kasvaa.<\/span><\/p>\n Helmikuun ajan aineopintojen alkuvaiheen opiskelijat kuuntelivat asiantuntijoiden luentoja tietokirjoittamisesta, tutkijahaastattelusta, tiedeviestinn\u00e4st\u00e4, verkkokirjoittamisesta ja audiodokumenttien tekemisest\u00e4. Sen j\u00e4lkeen on ollut oman ty\u00f6nteon aika! Opiskelijat jakaantuivat kolmeen ty\u00f6pajaan ja valitsivat keskuudestaan ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4n. Kurssin vastuuopettaja on jatkuvasti yhteydess\u00e4 opiskelijoiden kanssa ja on tarpeen mukaan l\u00e4sn\u00e4 ty\u00f6pajakokoontumisissa. Moodle tarjoaa hyvin foorumin k\u00e4yd\u00e4 ideoista ja aluilla olevista t\u00f6ist\u00e4 keskustelua. <\/span><\/p>\n Uutta kurssissa on siis itsen\u00e4inen ty\u00f6pajaty\u00f6skentely, jossa opiskelijat saavat hyvin omaehtoisesti valita miten ja koska tapaavat ja miten ty\u00f6ns\u00e4 rytmitt\u00e4v\u00e4t. Heill\u00e4 on vapautta ja vastuuta, ja se tuntuu toimivan hyvin!<\/span><\/p>\n Uutta on my\u00f6s kurssin temaattisuus. Jokainen ty\u00f6paja tekee erilaisia t\u00f6it\u00e4\u00e4n (haastatteluita, tiedeartikkeleita, blogeja, kirja-arvioita, radio-ohjelmia) valmiiden teemojen mukaan. Ensimm\u00e4inen ty\u00f6paja keskittyy Outoon Eurooppaan, ajallisesti 1500-1700-luvuilla tapahtuneeseen kulttuuriseen vaihtoon ja ennen muuta Euroopan ulkopuolisten n\u00e4kemyksiin Euroopasta ja eurooppalaisista. Toinen ty\u00f6paja tarttuu ajankohtaiseen Ensimm\u00e4isen maailmansodan historiaan kulttuurihistorian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kolmannen ryhm\u00e4n teemana on 1930-luvun Suomi, teema, joka n\u00e4kyy kulttuurihistorian opetuksessa t\u00e4n\u00e4 vuonna muutenkin esimerkiksi Espanjan sis\u00e4llissotaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 huhtikuisessa seminaarissa<\/a> ja syksyn laajassa Studia Generalia \u2013sarjassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kaupunginkirjaston kanssa.<\/span><\/p>\n T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kaikki opiskelijoiden ty\u00f6t julkaistaan. Tulette n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kev\u00e4\u00e4n mittaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kulttuurihistorian blogissa \u2013 muita julkaisupaikkoja ovat esimerkiksi oppiaineen kotisivut, Agricola-historiaverkko, Kritiikki-lehti ja mahdolliset muut foorumit, joita viel\u00e4 keksimme. Kaikki huipentuu seminaariin, miss\u00e4 ty\u00f6pajat esittelev\u00e4t tuloksiaan. Se tarjoaa mahdollisuuden palautekeskusteluun kurssista ja sen kehitt\u00e4misest\u00e4 tulevaisuudessa. <\/span><\/p>\n Tervetuloa seuraamaan kulttuurihistorian kirjoittajia! <\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaminen on historioitsijan arvokkain ty\u00f6v\u00e4line ja ammattitaito. Historia-aineissa onkin aina haluttu opettaa hyv\u00e4\u00e4 kirjoittamista. Aiemmin t\u00e4m\u00e4 tapahtui esseeseminaareissa, mutta jo pitk\u00e4\u00e4n kulttuurihistorian aineopinnoissa on ollut kirjoittamiseen keskittynyt kurssi. Siell\u00e4 on harjoiteltu paitsi tieteellisen kirjoittamisen saloja, my\u00f6s avattu erilaisia populaarin kirjoittamisen muotoja. T\u00e4ksi kev\u00e4\u00e4ksi kurssia uudistettiin.\u00a0 Halusimme keskitty\u00e4 ennen muuta yleisemp\u00e4\u00e4n tiedeviestint\u00e4\u00e4n ja tutkimuksen popularisointiin sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1163"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}