{"id":1166,"date":"2014-03-12T17:15:04","date_gmt":"2014-03-12T15:15:04","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1166"},"modified":"2014-03-12T17:15:04","modified_gmt":"2014-03-12T15:15:04","slug":"pyhien-viisaiden-reliikkien-koln","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/03\/12\/pyhien-viisaiden-reliikkien-koln\/","title":{"rendered":"Pyhien, viisaiden, reliikkien K\u00f6ln"},"content":{"rendered":"
\"OLYMPUS<\/a>

K\u00f6lnil\u00e4inen kaupunkikirjahylly\u00a0<\/p><\/div>\n

K\u00f6lniss\u00e4 pyhyys ja viisaus ly\u00f6v\u00e4t harvinaisella tavalla k\u00e4tt\u00e4: kaupungista ovat l\u00f6yt\u00e4neet viimeisen lepopaikkansa kristityn maailman luultavasti kuuluisimmat pyh\u00e4t viisaat miehet Caspar, Melchior ja Balthasar. K\u00f6lniss\u00e4 sijaitsee my\u00f6s yksi Saksan suurimmista, vanhimmista \u00a0ja arvostetuimmista yliopistoista (Universit\u00e4t zu K\u00f6ln, perustettu 1388), jonka kasvattien joukossa on useita nobelisteja ja eri maiden presidenttej\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisess\u00e4 runsaudessa, monipuolisessa oppineisuudessa ja saavuttamassaan kunnioituksessa keskiajan viisaat ly\u00f6v\u00e4t kuitenkin helposti laudalta modernit virkaveljet tai \u2013siskot. K\u00f6lnil\u00e4isen pyh\u00e4n oppineisuuden, viisauden ja sivistyksen kulmakivi\u00e4 ovat kolmen tiet\u00e4j\u00e4n lis\u00e4ksi ennen kaikkea Albert Suuri, Duns Scotus ja pyh\u00e4 Ursula 11000 seuraajansa kanssa.<\/p>\n

\"Kolmen<\/a>

Kolmen viisaan miehen vierailu; maalaus 1440-50, Alte Pinakothek, M\u00fcnchen<\/p><\/div>\n

Raamatun mainitsemat it\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4j\u00e4t, jotka k\u00e4viv\u00e4t tervehtim\u00e4ss\u00e4 Jeesus-lasta, saivat my\u00f6hemmiss\u00e4 keskiaikaisissa pyhimyslegendoissa nimet Caspar, Melchior ja Balthasar, ja heid\u00e4n todetaan olleen my\u00f6s kuninkaita. Legendojen mukaan keisarinna Helena toi kolmen tiet\u00e4j\u00e4n ruumiit eli pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteet pyh\u00e4lt\u00e4 maalta Konstantinopoliin ja Konstantinus Suuri lahjoitti ne Milanoon vuonna 334. Fredrik Barbarossan puolestaan kerrotaan varastaneen ruumiit ja antaneen ne K\u00f6lnin arkkipiispalle vuonna 1164. T\u00e4st\u00e4 alkoi K\u00f6lnin suuri suosio kristittyjen pyhiinvaelluspaikkana. Pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteiden suojaksi ja niiden kunniaksi aloitettiin uuden tuomiokirkon rakentaminen vuonna 1248. Mahtava rakennus valmistui vasta 1880.<\/p>\n

\"Albert<\/a>

Albert K\u00f6lnin yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen edess\u00e4; http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/File:Albertus_Magnus-Denkmal.jpg<\/p><\/div>\n

K\u00f6lnin yliopisto ja kaupunkilaiset nime\u00e4v\u00e4t tavallisesti Albert Suuren (Albertus Magnus), 1200-luvulla el\u00e4neen dominikaaniveljen, kaupungin verrattoman intellektuaalisen el\u00e4m\u00e4n esi-is\u00e4ksi. Albert opetti useissa aikakauden kuuluisimmissa opinahjoissa, mutta K\u00f6lnin dominikaanien koulussa, studium generalessa, h\u00e4n teki merkitt\u00e4vimm\u00e4n el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4.\u00a0 Albert harrasti omalle ajalleen ep\u00e4tyypillisen laajasti luonnontieteit\u00e4 ja j\u00e4lkipolvet ovat toisinaan leimanneet h\u00e4net taikuriksi ja h\u00e4nen kirjoituksensa kerettil\u00e4isiksi. Albert kuoli 1280 ja h\u00e4nen reliikkej\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Adreaksen kirkossa K\u00f6lniss\u00e4.<\/p>\n

\"Tuomaasta<\/a>

Tuomaasta kertovaa hartauskirjallisuutta, Di\u00f6zesanbibliothek K\u00f6ln<\/p><\/div>\n

Albertin kuuluisin oppilas Pariisissa ja K\u00f6lniss\u00e4 oli Tuomas Akvinolainen (1224\/5\u20131274). Tuomaan j\u00e4lkimaine kaupungissa oli my\u00f6s syy omaan opintomatkaani ja kirjastovierailuun K\u00f6lniin. Keskiaikaiset pyhimyslegendat kertovat, ett\u00e4 Tuomas oli pohjoisessa opiskelijatovereittensa vieroksuma \u201dmykk\u00e4 h\u00e4rk\u00e4\u201d, isokokoinen ja vaitelias muiden nuorten miesten joukossa. Vaitonaisuudesta huolimatta Tuomaan \u00e4lykkyys ei j\u00e4\u00e4nyt opettajalta huomaamatta ja Albertista tulikin Tuomaan kuoleman j\u00e4lkeen yksi h\u00e4nen oppiensa vankin puolustaja. Muista t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa mainituista pyhimyksist\u00e4 ja heid\u00e4n pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteist\u00e4\u00e4n poiketen Tuomaan ruumis ei lep\u00e4\u00e4 K\u00f6lniss\u00e4 mutta h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olostaan kaupungissa on muistona h\u00e4nen omak\u00e4tisi\u00e4 kirjoituksiaan, nekin monille reliikkej\u00e4.<\/p>\n

Johannes Duns Scotus (1265\/6\u20131308) ei h\u00e4vi\u00e4 filosofina ja teologina Albertille tai Tuomaalle. H\u00e4nen yliopistouransa ohjautui Oxfordin ja Pariisin kautta K\u00f6lniin, kun h\u00e4net nimitettiin 1307\/8 K\u00f6lnin fransiskaanien studium generalen opettajaksi. Josef H\u00f6ntgesbergin vuonna 1958 toteuttaman hautasarkofagin riimittely osoittaa meille, kuinka t\u00e4rke\u00e4 Duns Scotuksen muisto ja pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteet ovat edelleen k\u00f6lnil\u00e4isille: \u201dSkotlanti synnytti minut \u2013 Englanti piti minua yll\u00e4 \u2013 Ranska koulutti minut \u2013 K\u00f6ln pit\u00e4\u00e4 minut (Scotia me genuit \u2013 Anglia me suscepit \u2013 Gallia me docuit \u2013 Colonia me tenet)”.<\/p>\n

Keskiaikaisten legendojen mukaan 300-luvulla Brittein saarilla el\u00e4nyt kristityn kuninkaan tyt\u00e4r Ursula oli luvattu puolisoksi Armorican kuvern\u00f6\u00f6rille, joka oli pakana. Ursula ilmoitti, ett\u00e4 ennen kuin h\u00e4n suostuisi naimisiin, h\u00e4n tekisi laajan pyhiinvaelluksen Euroopassa. Pyhiinvaelluksen mainitaan kest\u00e4neen kolme vuotta ja mukaansa Ursula sai 11000 hovineitoa. Matka p\u00e4\u00e4ttyi K\u00f6lniin, miss\u00e4 hunnit legendojen mukaan tappoivat koko valtavan naisjoukon vuoden 383 tiet\u00e4mill\u00e4. Ursulan ja h\u00e4nen kumppaneittensa er\u00e4\u00e4nlaisesta opintomatkasta ennen naimisiinmenoa tuli huomattavan suosittu tarina syd\u00e4nkeskiajalla. Angela Merici perusti vuonna 1535 Ursuliittaj\u00e4rjest\u00f6n, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli nuorten tytt\u00f6jen koulutuksen mahdollistaminen.<\/p>\n

\"K\u00f6lniss\u00e4<\/a>

K\u00f6lniss\u00e4 Pyh\u00e4n Ursulan kirkko kohoaa perim\u00e4tiedon mukaisella murhapaikalla ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla marttyyreiksi julistettujen neitsyiden muistoa.<\/p><\/div>\n

Katolisen kirkon virallisesta pyhimyskalenterista Ursulan ja 11000 neitsyen juhlap\u00e4iv\u00e4 poistettiin vuonna 1970 legendatiedon ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyyden vuoksi. K\u00f6lniss\u00e4 Ursulaa juhlitaan edelleen yhten\u00e4 kaupungin suojeluspyhimyksist\u00e4 vuosittain 21. lokakuuta.<\/p>\n

Pyh\u00e4t ja oppineet sek\u00e4 heid\u00e4n materiaalinen l\u00e4sn\u00e4olonsa reliikeiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 osa k\u00f6lnil\u00e4ist\u00e4 identiteetti\u00e4 ja historiaa. Pyhyys ja oppineisuuden maine houkuttavat K\u00f6lniin vierailulle edelleen massoittain pyhiinvaeltajia, matkaajia ja yliopistov\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00f6lniss\u00e4 pyhyys ja viisaus ly\u00f6v\u00e4t harvinaisella tavalla k\u00e4tt\u00e4: kaupungista ovat l\u00f6yt\u00e4neet viimeisen lepopaikkansa kristityn maailman luultavasti kuuluisimmat pyh\u00e4t viisaat miehet Caspar, Melchior ja Balthasar. K\u00f6lniss\u00e4 sijaitsee my\u00f6s yksi Saksan suurimmista, vanhimmista \u00a0ja arvostetuimmista yliopistoista (Universit\u00e4t zu K\u00f6ln, perustettu 1388), jonka kasvattien joukossa on useita nobelisteja ja eri maiden presidenttej\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisess\u00e4 runsaudessa, monipuolisessa oppineisuudessa ja saavuttamassaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[8,14,20,23,57,79,80,68,69,97,118,119,121,149],"class_list":["post-1166","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","tag-11000-neitsytta","tag-albert-suuri","tag-balthasar","tag-caspar","tag-johannes-duns-scotus","tag-kolme-kuningasta","tag-kolme-viisasta-miesta","tag-koln","tag-kolnin-yliopisto","tag-melchior","tag-pyha-ursula","tag-pyhimys","tag-reliikki","tag-tuomas-akvinolainen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1166"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1166\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}