{"id":1181,"date":"2014-03-14T19:49:01","date_gmt":"2014-03-14T17:49:01","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1181"},"modified":"2014-03-14T19:49:01","modified_gmt":"2014-03-14T17:49:01","slug":"kulttuurihistorian-opinnaytteet-2013","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/03\/14\/kulttuurihistorian-opinnaytteet-2013\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorian opinn\u00e4ytteet 2013"},"content":{"rendered":"

\"\"Vuosi 2013 oli tutkimuksellisesti poikkeuksellinen. Moni kulttuurihistorioitsija sai ty\u00f6ns\u00e4 valmiiksi, sill\u00e4 vuoden mittaan valmistui 28 pro gradu -tutkielmaa ja kuusi v\u00e4it\u00f6skirjaa. Tohtoriksi v\u00e4iteltiin aiheilla, jotka ulottuivat antiikin Etruriasta 1900-luvun autoiluun, ja yht\u00e4 laajalla aikaj\u00e4nteell\u00e4 liikkuivat graduntekij\u00e4t. Sara Hanhij\u00e4rven pro gradu -tutkielma k\u00e4sitteli sukupuolen h\u00e4ilyvyytt\u00e4 keisariajan Roomassa ja Saara Kallion tutkielma Mikael Psellosta ja bysanttilaista historiankirjoitusta. Uuden ajan alkuun liittyvist\u00e4 tutkimuksista voi mainita Laura Yli-Sepp\u00e4l\u00e4n hienon analyysin Henrik Flemingin ja Ebba B\u00e5\u00e5tin hautamuistomerkist\u00e4, joka l\u00f6ytyy Myn\u00e4m\u00e4en kirkosta.<\/p>\n

Kiinnostavia teemoja nousi esiin my\u00f6s 1800-luvulta. Merja Lampinen valotti ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n 1800-luvun puoliv\u00e4lin mets\u00e4keskustelua, josta avautuu n\u00e4k\u00f6ala suomalaiseen ymp\u00e4rist\u00f6historiaan. Aikalaiskeskusteluja valottavia tutkielmia valmistui my\u00f6s 1900-luvun aiheista, ja tutkimuksen kohteina olivat muun muassa aseistakielt\u00e4ytyminen, kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n modernisaatio, katutaide, videosensuuri ja tieteellinen debatti ihmisen henkisist\u00e4 ominaisuuksista. Julkinen keskustelu on paitsi neuvottelun paikka my\u00f6s uusia n\u00e4kemyksi\u00e4 tuottava areena, joka ei vain heijasta kulttuurisia k\u00e4sityksi\u00e4 vaan aktiivisesti tuottaa niit\u00e4. Antti Nyqvist teki pioneeriluontoista ty\u00f6t\u00e4 tutkielmassaan Is\u00e4nmaanrakkauden rajat. Asevelvollisuus ja aseistakielt\u00e4ytyminen Sana ja Miekka sek\u00e4 Rauhaa Kohti -lehdiss\u00e4 1924\u20131931<\/i>. Tutkielma avaa uuden n\u00e4k\u00f6kulman aseistakielt\u00e4ytymiseen hiljattain itsen\u00e4istyneess\u00e4 Suomessa. Uudempaa julkisen sanan analyysia edusti Timo Rinta-Per\u00e4l\u00e4n tutkimus Videohuumetta lapsille. Videoelokuvien sensuuriin ja levitykseen liittyv\u00e4t lastensuojeludiskurssit Suomessa 1986\u20132000<\/i>. Videosensuuriin kirvoittamaa keskustelua on aiemmassakin tutkimuksessa ruodittu, mutta ei n\u00e4in perusteellisesti. Rinta-Per\u00e4l\u00e4 seuraa sensuurin\u00e4k\u00f6kohtien muutosta vuosituhannen vaihteeseen asti, ja n\u00e4m\u00e4 keskustelut tuovat tuoreen perspektiivin 1900-luvun lopun kulttuurihistoriaan. Tutkielmassaan Perim\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6 ja sattuma. Pohdintoja ihmisen henkisten ominaisuuksien muodostumisesta Tieteess\u00e4 tapahtuu -lehden kirjoituksissa vuosina 1998\u20131999 ja 2004\u20132005<\/i> Annastiina M\u00e4kil\u00e4 tarkasteli vuosituhannen vaihteen kulttuuria tieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tieteess\u00e4 tapahtuu<\/i> -lehdess\u00e4 taitettiin peist\u00e4 henkisten ominaisuuksien periytyvyydest\u00e4 tavalla, joka kertoo olennaisesti ihmisk\u00e4sityksen kiistakysymyksist\u00e4 ja maailmankuvan j\u00e4nnitteist\u00e4 2000-luvun kynnyksell\u00e4.<\/p>\n

Itse asiassa, vaikka pro gradu -tutkielmia kirjoitettiin hyvin laajalta aikaj\u00e4nteelt\u00e4, vuoden 2013 opinn\u00e4ytteiss\u00e4 1900-luvun painotus oli poikkeuksellisen vahva. Vuoden sato oli erityinen my\u00f6s siksi, ett\u00e4 nykyhistoria, varsinkin 1980- ja 1990-lukujen kulttuuri, oli selke\u00e4sti esill\u00e4. Historioitsijat ovat perinteisesti suhtautuneet varauksellisesti ajallisesti liian l\u00e4hell\u00e4 sijaitseviin kohteisiin. On ilahduttavaa, ett\u00e4 nuoret tutkijat tarttuvat rohkeasti my\u00f6s nykyhistoriaan, jonka hahmottaminen on tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toinen silmiinpist\u00e4v\u00e4 piirre on kasvava kiinnostus henkil\u00f6kohtaiseen, yksil\u00f6lliseen ja biografiseen. Kulttuurihistorian tunnusmerkki on pyrkimys kontekstualisointiin ja laajoihin tulkintakehyksiin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ettei tutkimus voisi kohdistua yksil\u00f6\u00f6n ja niihin mahdollisuuksiin ja ehtoihin, joiden sis\u00e4ll\u00e4 menneisyyden ihminen eli ja muovasi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Suvi Karila analysoi tutkielmassaan yhdysvaltalaisen Ernestine L. Rosenin (1810\u20131892) ajattelua, erityisesti h\u00e4nen ateismiaan ja k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksista. Tiina Koski puolestaan nosti esiin usein unohdetun porilaissyntyisen, Turussa vaikuttaneen kirjailijan Betty Elfvingin (1837\u20131923), joka kirjoitti salanimell\u00e4 Aura. Sukupuolihistorian n\u00e4k\u00f6kulmaa vuoden 2013 opinn\u00e4ytteiss\u00e4 vahvistivat my\u00f6s Pauliina Heikkil\u00e4n tutkimus Elsa En\u00e4j\u00e4rvi-Haavion opintiest\u00e4 ja Elina Ker\u00e4sen tutkielma Salme Set\u00e4l\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\"\"Historiakuvan kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 eiv\u00e4t ole ainoastaan todelliset menneisyyden henkil\u00f6t: my\u00f6s fiktiivisill\u00e4 hahmoilla on pitk\u00e4 vaikutushistoria ja kulttuurinen aura. T\u00e4st\u00e4 erinomainen esimerkki on Elina Karvon tutkimus Mit\u00e4 salaper\u00e4isin veikko. Sherlock Holmesin mieskuvan rakentuminen Granadan tuottamissa TV-sarjoissa 1984\u20131994<\/i>. Granada-yhti\u00f6n Holmes-sarja oli kiinnostava historiallinen risteysasema, jossa kohtasivat viktoriaanisen ajan tulkintaperinne, Thatcherin aikakauden Iso-Britannian poliittinen ilmapiiri ja Jeremy Brettin eksentrinen t\u00e4hteys.<\/p>\n

Kaikki valmistuneet tutkielmat olivat kiintoisia, mutta tilanpuutteen vuoksi voin mainita en\u00e4\u00e4 vain muutaman esimerkin. Muistettu, eletty ja koettu historia on kulttuurihistorian keskeisi\u00e4 tutkimuskohteita. Sit\u00e4 k\u00e4sitteliv\u00e4t muun muassa Miia Raivikon Heideken-tutkimus, jossa legendaarisen synnytyssairaalan muisto el\u00e4\u00e4 yh\u00e4, ja Marja Tuohimaan tutkielma, jossa palattiin Uittamon tanssilavan tunnelmiin 1950- ja 1960-luvuille.<\/p>\n

Omaper\u00e4isist\u00e4 kysymyksenasetteluista voi lopuksi mainita Mia Haittoniemen pro gradun \u201dNiit\u00e4 saa nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s keinotekoisina\u201d. Synteettisten jalokivien merkityksen muodostuminen 1900-luvun Suomessa<\/i>. Jalokivet eiv\u00e4t ehk\u00e4 tule ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen Suomen historian taitekohtia pohdittaessa, mutta Haittoniemi osoittaa, ett\u00e4 synteettisten jalokivien ja niihin liitettyjen k\u00e4sitysten kautta rakentuu poikkeuksellinen n\u00e4k\u00f6kulma modernisaation historiaan, \u201dsynteettiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan\u201d, joka oli orastamassa my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

\"\"V\u00e4it\u00f6stilaisuuksia oli vuonna 2013 kuusi kappaletta, kolme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kolme syksyll\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarkastettiin Harri Kiiskisen tutkimus Production and Trade of Etrurian Terra Sigillata Pottery in Roman Etruria and beyond between c. 50 BCE and c. 150 CE<\/i>. Kiiskinen pohti talouden kulttuurisia ehtoja mutta samalla niit\u00e4 muuttuvia ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttivat kaupank\u00e4yntiin roomalaisajan Etruriassa. Tom Linkisen Stinking Deed, Deepest Love: Same-sex sexuality in later medieval English culture <\/i>kohdistui v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 haastavaan aiheeseen, samaa sukupuolta olevien rakkauteen my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Englannissa poikkeuksellisen monipuolisen l\u00e4hdeaineiston, kuvien ja tekstien, kautta. Heli Rantalan v\u00e4it\u00f6skirja Sivityksest\u00e4 sivilisaatioon. Kulttuurik\u00e4sitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa<\/i> puolestaan nosti kaikkien tunteman Snellmanin historialliselta jalustaltaan kriittisen analyysin kohteeksi ja toi esiin muun muassa kiinnostavia yhteyksi\u00e4 aikakauden ranskalaiseen kirjallisuuteen ja tutkimukseen.<\/p>\n

\"Kaarninen\"<\/a>Syksyn 2013 v\u00e4ittelij\u00f6ist\u00e4 ensimm\u00e4inen oli Pekka Kaarninen, jonka tutkimus Tukkij\u00e4tk\u00e4t ja moterni. Tukkilaisuus, mets\u00e4ty\u00f6 ja mets\u00e4teollisuus suomalaisissa n\u00e4ytelm\u00e4elokuvissa<\/i> analysoi \u2013 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa \u2013 kaikki mets\u00e4ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sitelleet fiktiiviset elokuvat. Marika R\u00e4s\u00e4sen v\u00e4it\u00f6skirja The Restless Corpse. Thomas Aquinas\u2019 remains as the centre of conflict and cult in late medieval southern Italy<\/i> pureutui dominikaani Tuomas Akvinolaisen reliikkien kulttiin ja ennen kaikkea kiistaan pyhimyksen maallisen tomumajan omistuksesta ja sijoituspaikasta. Vuoden 2013 viimeinen v\u00e4it\u00f6s k\u00e4sitteli autoilun varhaishistoriaa Suomessa. Teija F\u00f6rstin tutkimus Vauhtikausi. Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa<\/i> osoitti, miten moninaisin tavoin auto ja autoilu olivat sukupuolisuuden rakentamisen v\u00e4lineit\u00e4 ja kohteita.<\/p>\n