{"id":1187,"date":"2014-04-02T18:36:08","date_gmt":"2014-04-02T15:36:08","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1187"},"modified":"2014-04-02T18:36:08","modified_gmt":"2014-04-02T15:36:08","slug":"puuvillaa-lancashiressa-kolme-museota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/04\/02\/puuvillaa-lancashiressa-kolme-museota\/","title":{"rendered":"Puuvillaa Lancashiress\u00e4 \u2013 kolme museota"},"content":{"rendered":"
\"Helmshoren<\/a>

Helmshoren tehtaan sis\u00e4piha ja kukkulalle rakennettu tehtaan piippu.<\/p><\/div>\n

Luoteis-Englannin Lancashire ja Manchesterin alue olivat 1700-luvun j\u00e4lkipuolelta l\u00e4htien Englannin ja maailman puuvillateollisuuden keskusaluetta. 1800-luvulla jopa 85% maailman puuvillasta jalostettiin tuotteiksi t\u00e4ll\u00e4 alueella. Tehtaita oli kaupunkien lis\u00e4ksi v\u00e4h\u00e4n joka niemess\u00e4 ja notkelmassa. Vierailin jokin aika sitten kolmessa hyvin erilaisessa museossa, jotka valaisivat t\u00e4m\u00e4n puuvilla-alueen historiaa.<\/p>\n

Harris Museum<\/strong><\/p>\n

Harris Museum Prestonin kaupungissa on n\u00e4yttelyilt\u00e4\u00e4n pieni, mutta kokoelmiltaan vaikuttava museo, jossa on n\u00e4yttelyt Prestonin kaupungin historiasta,keramiikka- ja kuvataiteesta sek\u00e4 vaihtuva n\u00e4yttely tekstiilialan historiasta. Paikallismuseolle sopivaan tapaan museon kaupunkihistorian n\u00e4yttelyss\u00e4 korostetaan Prestonin merkityst\u00e4 alueen ja Englannin historiassa. N\u00e4yttely kertoo esimerkiksi, ett\u00e4 Prestonista on l\u00f6ydetty Euroopan suurin viikinkien hopea-aarre, siell\u00e4 k\u00e4ytiin Englannin sis\u00e4llissodan suurin taistelu, Preston North Endin jalkapallojoukkue toi 1880-luvulla Skotlannista ensimm\u00e4iset ammattijalkapalloilijat Englantiin ja maailmansotien aikana vapaaehtoiset tarjoilivat 12 miljoonaa kuppia teet\u00e4 aseman l\u00e4pi kulkeneille sotilaille. Suuren huomion saa luonnollisesti Preston Guild<\/em>, joka on ainoa Englannissa katkeamattomana jatkunut kiltajuhla. Kuninkaan 1300-luvulla my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4 kaupungin kilta-oikeutta juhlistettiin joka 20. vuosi, kun killan j\u00e4senyyksi\u00e4 vahvistettiin. Kauppa ja k\u00e4sity\u00f6 vapautuivat jo 1700-luvun lopulla, mutta Preston jatkoi juhlan perinnett\u00e4. Seuraava festivaali j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuonna 2032.<\/p>\n

Prestonin merkitys Lancashiren ja Englannin puuvillateollisuudelle nousi luonnollisesti my\u00f6s esiin n\u00e4yttelyss\u00e4. Preston olikin merkitt\u00e4v\u00e4 kaupunki. Siell\u00e4 sijaitsi yksi Englannin t\u00e4rkeimmist\u00e4 puuvillatehtaista: Horrockses. Ensimm\u00e4inen Horrocks-suvun puuvillatehdas aloitti Prestonissa vuonna 1791 ja 1800-luvun puoleenv\u00e4liin menness\u00e4 80\u00a0% Prestonin asukkaista sai elantonsa puuvillasta.<\/p>\n

\"Horrocksien<\/a>

Horrocksien tehdas Prestonissa. Malli tehtiin vuonna 1913 kuninkaallista vierailua varten .
Kuva: The Discover Preston gallery, image courtesy of the Harris Museum & Art Gallery, Preston.<\/p><\/div>\n

Puuvillan alam\u00e4ki kuitenkin alkoi jo n\u00e4ihin aikoihin ja uusia tehtaita rakennettiin yh\u00e4 harvemmin. Horrockses vastasi puuvillan jalostamisen jatkuviin haasteisiin lanseeraamalla vuonna 1946 Horrockses Fashion -linjanja sen puuvillamekkoja halusivat ostaa kaikki, kuningatarta my\u00f6ten. Puuvillateollisuuden alam\u00e4ke\u00e4 ei kuitenkaan voinut est\u00e4\u00e4 ja Prestonissakin tehtaita purettiin 1950-luvulta l\u00e4htien kiihtyv\u00e4\u00e4 vauhtia. J\u00e4lkipolville muistoksi on j\u00e4tetty pystyyn vain muutama tehdasrakennus.<\/p>\n

\"Horrockses<\/a>

Horrockses Fashionin 1950-luvun puvut ovat nyky\u00e4\u00e4n suosittuja vintage-harrastajien parissa<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kiinnostavinta Harris-museossa ovat kuitenkin vaihtuvat n\u00e4yttelyt. T\u00e4ll\u00e4 kertaa k\u00e4vij\u00e4 sai tietoa siit\u00e4, millaisia tekstiilikokoelmia museossa on, miten niit\u00e4 huolletaan ja varastoidaan ja kuka niit\u00e4 tutkii. Museossa on kattavasti sek\u00e4 erilaisia kankaita ett\u00e4 my\u00f6s vaatteita ja muita k\u00e4sity\u00f6tuotteita.Toivottavasti tieni johtaa museoon my\u00f6hemminkin, sill\u00e4 syksyll\u00e4 2015 alkava n\u00e4yttely k\u00e4sittelee naisten muotia 1870-luvulta 1920-luvulle ja suunnitteilla on n\u00e4yttely lancashirel\u00e4isist\u00e4 ty\u00f6vaatteista, joita museo oli juuri saanut testamenttilahjoituksena.<\/p>\n

Helmshore Mills Textile Museum<\/strong><\/p>\n

Usea lancashirel\u00e4inen tehdas on p\u00e4\u00e4tynyt museoksi. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on Helmshoren pieni tehdas keskell\u00e4 vaikuttavaa l\u00e4ntisten Penniinien nummien aluetta. Tehdasmuseo sijaitsee pienen puron varrella ja sen kupeessa on pieni kyl\u00e4.<\/em> Tehtaaseen yleis\u00f6\u00e4 houkutellaan n\u00e4yt\u00f6ksill\u00e4, joissa tehtaan koneita k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n, jotta yleis\u00f6 n\u00e4kee, miten puuvillamassasta tehtiin puuvillalankaa. N\u00e4yt\u00f6s oli kiinnostava, vaikka koneita k\u00e4ynnistettiinkin vain yksi kerrallaan. Saimme n\u00e4hd\u00e4 ja ennen kaikkea kuulla, mit\u00e4 tehtaissa 1800-luvulla, vaikka ty\u00f6l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4 lyhent\u00e4nytt\u00e4 puuvillap\u00f6ly\u00e4 emme joutuneet kokemaan.<\/p>\n

\"Ensimm\u00e4inen<\/a>

Ensimm\u00e4inen karstauskoneista k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Museossa oli konen\u00e4yt\u00f6ksen lis\u00e4ksi my\u00f6s paljon muuta n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Kehruusalin lis\u00e4ksi n\u00e4imme tehdasta py\u00f6ritt\u00e4neen suuren vesirattaan, l\u00e4heiselle kukkulalle rakennetun tehtaan savupiipun sek\u00e4 alakerran Devil’s Holen<\/em>, jossa tehtaan saama tiivis puuvillalumppu k\u00e4siteltiin kevyeksi hahtuvaksi, jota sitten saattoi yl\u00e4kerran salissa ryhty\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Devil’s Hole<\/em> oli nimens\u00e4 arvoinen: siell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4n miehen odotettu elinik\u00e4 oli 27 vuotta. Kaikkialla puuvillateollisuudessa ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 vaivasi keuhkotauti, jonka kuluessa henkil\u00f6 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 tukehtui puuvillaan. Devil’s Hole<\/em>ssa opimme my\u00f6s tulipalon vaaroista. Puuvilla oli eritt\u00e4in tulenarkaa ja etenkin lumppupuuvillaan oli saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 metallin paloja, jotka jouduttuaan puuvillaa karstaavien telojen v\u00e4liin sytyttiv\u00e4t kipin\u00f6idess\u00e4\u00e4n helposti koko tehtaan. Sprinklerisammuttimet saapuivatkin Lancashiren tehtaisiin jo 1880-luvun alusta l\u00e4htien<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Tulipalon<\/a>

Tulipalon vaaroista varotettiin julisteilla.<\/p><\/div>\n

Tehtaan omien tilojen ja niiden historian lis\u00e4ksi Helmshoren museossa oli n\u00e4yttely, jossa k\u00e4ytiin l\u00e4pi puuvillateollisuuden historiaa sit\u00e4 edelt\u00e4neest\u00e4 villan kotiteollisuusajasta l\u00e4htien. N\u00e4yttely oli muista kahdesta museosta poiketen historioitsijaa miellytt\u00e4en kronologisesti helposti seurattava. Kokemuksen kruunasi kyl\u00e4n kahvila, jossa saattoi nauttia perinteisesti teet\u00e4 ja paahdettua teacake-leivonnaista.<\/p>\n

Manchester Museum of Science and Industry<\/strong><\/p>\n

Viimeisen\u00e4 kohteenani oli Manchesterin suuri tieteen ja teollisuuden museo, jonka aulassa ly\u00f6tiin tulijan k\u00e4teen v\u00e4rikoodattu kartta, jonka avulla oli tarkoitus suunnistaa nelj\u00e4ss\u00e4 eri rakennuksessa oleviin kohteisiin. L\u00f6ysin suhteellisen helposti puuvillan\u00e4yttelyyn, jossa oli alkamassa juuri opastus. Siell\u00e4 k\u00e4ytiin l\u00e4pi samat koneet kuin Helmshoressakin ja my\u00f6s samat koneet laitettiin hetkeksi p\u00e4\u00e4lle. Opas kertoi kuitenkin tarpeeksi erilaista taustatietoa niin, ett\u00e4 opastus ei ollut turhaa toistoa. Sek\u00e4 Manchesterissa ett\u00e4 Helmshoressa oppaat korostivat tehdasolojen ankeutta ja muistivat kertoa erityisesti lasten roolista tehtaiden vaarallisissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4. Tukahduttavan puuvillap\u00f6lyn, vaarallisten hihnojen ja lenkkien, tulipalovaaran ja pitkien ty\u00f6p\u00e4ivien korostuessa museoiden opastuksessa, Helmshoren museokaupasta ostamani kirjanen kertoi my\u00f6s positiivisista seikoista: siit\u00e4 kuinka tehtaiden naiset pukeutuivat jokap\u00e4iv\u00e4iseen ty\u00f6matkaansakin tyylitietoisesti olkihattuihin ja puukenkiin ja kuinka sunnuntait ja lomat toivat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia harrastuksia kuten rullaluistelua, jalkapalloa ja kriketti\u00e4.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan Manchesterin museon puuvillaosasto oli pettymys. Siit\u00e4 ei saanut kuvaa siit\u00e4, millainen alueen tai kaupungin puuvilla- tai muun teollisuuden kehitys oli ollut tai millaisia osatekij\u00f6it\u00e4 siihen kuului. N\u00e4yttelyosastoon oli siroteltu tietoa, esineist\u00f6\u00e4 ja kuvastoa puuvillateollisuuteen liittyvist\u00e4 asioista kuten satamakonttoreista, puuvillan v\u00e4rj\u00e4yksest\u00e4 ja arkkitehtonisesti n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 varastorakennuksista, mutta kokonaiskuvan luominen oli mahdotonta kronologisen tai muunkaan loogisen kerronnan puuttuessa.<\/p>\n

Muutenkin museon luoma kuva teollisuuden historiasta oli hajanainen. Osittain oli kyse museon koosta; kaikkea ei varmasti ollut edes tarkoitus omaksua yhdell\u00e4 k\u00e4yntikerralla. Kuitenkin kun vasta puolentoista tunnin kuluttua saapumisesta sai kuvan siit\u00e4, miss\u00e4 mikin n\u00e4yttely oli, mit\u00e4 sen oli tarkoitus kuvata ja mist\u00e4 sen alkuun p\u00e4\u00e4si, turhautuminen valtasi alaa. P\u00e4\u00e4dyin esimerkiksi Manchesterin historiaa l\u00e4pi k\u00e4yv\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyyn kesken 1800-luvun saapuessani yhteen n\u00e4yttelyrakennukseen sen p\u00e4\u00e4ovesta. Vasta toisessa huoneessa hahmotin, ett\u00e4 kyseisess\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 oli kyse Manchesterin historiasta; n\u00e4yttelyn nimi kartassa ei ollut paljastanut minulle n\u00e4yttelyn luonnetta.<\/p>\n

Ehk\u00e4 kun seuraavan kerran p\u00e4\u00e4dyn Manchesteriin, voin perehty\u00e4 paremmin Manchester-n\u00e4yttelyyn sek\u00e4 kaasun ja s\u00e4hk\u00f6n tarinoihin, joilla oli omat osastonsa. Lis\u00e4ksi museossa oli n\u00e4yttely viem\u00e4rien historiasta sek\u00e4 konehalli, johon olisin kaivannut hieman enemm\u00e4n teollisuuden historian tarinan kontekstia. Nyt hallissa tuli l\u00e4hinn\u00e4 nautittua kone\u00f6ljyn ja raudan tuoksuista, jotka kyll\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 loivat hyv\u00e4n pisteen Luoteis-Englannin teollisuuden historian tarkastelulleni.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luoteis-Englannin Lancashire ja Manchesterin alue olivat 1700-luvun j\u00e4lkipuolelta l\u00e4htien Englannin ja maailman puuvillateollisuuden keskusaluetta. 1800-luvulla jopa 85% maailman puuvillasta jalostettiin tuotteiksi t\u00e4ll\u00e4 alueella. Tehtaita oli kaupunkien lis\u00e4ksi v\u00e4h\u00e4n joka niemess\u00e4 ja notkelmassa. Vierailin jokin aika sitten kolmessa hyvin erilaisessa museossa, jotka valaisivat t\u00e4m\u00e4n puuvilla-alueen historiaa. Harris Museum Harris Museum Prestonin kaupungissa on n\u00e4yttelyilt\u00e4\u00e4n pieni, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":873,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1187","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/873"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1187"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}