{"id":1201,"date":"2014-04-08T23:27:59","date_gmt":"2014-04-08T20:27:59","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1201"},"modified":"2014-04-08T23:27:59","modified_gmt":"2014-04-08T20:27:59","slug":"eerik-knuut-ja-olavi-oppaina-menneeseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/04\/08\/eerik-knuut-ja-olavi-oppaina-menneeseen\/","title":{"rendered":"Eerik, Knuut ja Olavi oppaina menneeseen"},"content":{"rendered":"
\"Pyh\u00e4t<\/a>

Pyh\u00e4t Erik ja Henrik saapuvat k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisia<\/p><\/div>\n

Pyhimyskultit ja niist\u00e4 kertovat l\u00e4hteet ovat olleet jo useamman vuosikymmenen ajan keskiajan tutkijoiden keskeist\u00e4 tutkimusmateriaalia maailmalla ja my\u00f6s Suomessa. L\u00e4hteiden rikas sis\u00e4lt\u00f6 esimerkiksi pyhimyksen ja h\u00e4nt\u00e4 kunnioittavan yhteis\u00f6n kulttuuristen toimintatapojen tulkkina sek\u00e4 yhteis\u00f6jen identiteetin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on tunnustettu laajasti. Maantieteellisesti tutkimus on painottunut Keski- ja Etel\u00e4-Eurooppaan Pohjoismaiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 hieman syrj\u00e4\u00e4n. Erityisen silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 laajemmat katsaukset Pohjoismaisiin pyhimyskultteihin on julkaistu p\u00e4\u00e4asiassa 1900-luvun alkupuolella.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n ongelmaan on nyt tarttunut kaksikin pohjoismaista tutkimusprojektia. Ensimm\u00e4inen projekti, jota johtaa Thomas K. Heeb\u00f8ll-Holm (K\u00f6\u00f6penhaminan yliopisto) on nimelt\u00e4\u00e4n Danish Historical Writing before 1225 and its Intellectual Context in Medieval Europe<\/em>. Toista projektia, Symbols that Bind and Break Communities: Saints’ Cults as Stimuli and Expressions of Local, Regional, National and Universalist Identities<\/em>, johtaa Roman Hankeln (Norwegian University of Science and Technology). Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 projektit j\u00e4rjestiv\u00e4t symposiumin Ora Pro Nobis: Space, Place and the Practice of Saints\u2019 Cults in Medieval and Early-Modern Scandinavia<\/em>, K\u00f6\u00f6penhaminassa 3.-4.4.2014. Seminaarikutsussa tutkimusprojektit per\u00e4\u00e4nkuuluttivat uusimpien teoreettis-metodologisten tutkimussuuntausten juurruttamista Pohjoismaisten pyhimysten tutkimukseen.<\/p>\n

J\u00e4rjest\u00e4jien kutsuun oli vastannut huomattavasti suurempi joukko tutkijoita kuin kaksip\u00e4iv\u00e4seen tiiviiseenk\u00e4\u00e4n ohjelmaan oli mahdollista puheenvuoroja mahduttaa. Lopullinen osallistujakaarti oli tieteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvinkin v\u00e4rik\u00e4s ja keskustelu siten my\u00f6s eritt\u00e4in kiinnostavaa, kun historioitsijat, arkeologit, teologit, taidehistorioitsijat ja musiikintutkijat ottivat kantaa esitettyihin puheenvuoroihin oman erityisosaamisensa n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Seminaarissa keskusteltiin paljon esimerkiksi nationalismista, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u201dkansalliset pyhimykset\u201d kuten Norjan kuningas Pyh\u00e4 Olavi tai Suomen apostoli Henrik olivat paikallisia, alueellisia tai yhden kansan pyhimyksi\u00e4, jonkin ryhm\u00e4n identiteetin tukipilareita, ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten he olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 kulttialueensa ytimen ulkopuolella. Kiinnostavimmaksi keskustelunaiheeksi nousikin maantieteellisten tutkimusrajojen j\u00e4rkevyys pyhimyskultteja tarkasteltaessa. Jonathan Grove Cambridgen yliopistosta piti esimerkiksi erinomaisen esitelm\u00e4n pohjoisen marttyyrikuninkaiden, Knud IV pyh\u00e4n, Knud Lavardin ja Ruotsin Erikin kulttien saavuttamasta suosiosta Skandinavian ulkopuolella, erityisesti Pohjois-Saksassa. Oma esitelm\u00e4ni uhmasi my\u00f6s lokeroitumisen ajatusta, kun pohdin alun perin Italiassa el\u00e4neen Franciscus Assisilaisen kultin levi\u00e4mist\u00e4 ja sen saavuttamaa huomattavaa merkityst\u00e4 Turun hiippakunnassa. Ilahduttavaa kaiken kaikkiaan oli huomata, ett\u00e4 tutkijamaailmassa kansalliset rajat ovat jo kaatuneet; esimerkiksi \u201dPohjolan apostolista\u201d pyh\u00e4st\u00e4 Ansgarista piti esitelm\u00e4n Dimitri Tarat Negevin Ben Gurion yliopistosta Israelista. Skandinavian pyhimyskultit on kansainv\u00e4linen tutkimusteema ja vaikka seminaarin osallistujat olivat p\u00e4\u00e4osin pohjoismaalaisia, joukosta l\u00f6ytyi my\u00f6s tutkijoita Amerikasta, Ranskasta, Englannista ja Virosta.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan seminaarissa esitettiin avoimesti kokeilevia sek\u00e4 uusista n\u00e4k\u00f6kulmista vanhoja pyhimyksi\u00e4 ja pyhiinvaelluspaikkoja l\u00e4hestyvi\u00e4 tulkintoja. Kokonaisuutena k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 eri alojen asiantuntijoiden v\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suurennuslasin alle yh\u00e4 useampia l\u00e4hdetyyppej\u00e4, voidaan Pohjolan keskiajan historiaan kirjoittaa viel\u00e4 useita lukuja ihmisten arkip\u00e4iv\u00e4st\u00e4, tavoista, juhlahetkist\u00e4 ja uskomuksista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyhimyskultit ja niist\u00e4 kertovat l\u00e4hteet ovat olleet jo useamman vuosikymmenen ajan keskiajan tutkijoiden keskeist\u00e4 tutkimusmateriaalia maailmalla ja my\u00f6s Suomessa. L\u00e4hteiden rikas sis\u00e4lt\u00f6 esimerkiksi pyhimyksen ja h\u00e4nt\u00e4 kunnioittavan yhteis\u00f6n kulttuuristen toimintatapojen tulkkina sek\u00e4 yhteis\u00f6jen identiteetin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on tunnustettu laajasti. Maantieteellisesti tutkimus on painottunut Keski- ja Etel\u00e4-Eurooppaan Pohjoismaiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 hieman syrj\u00e4\u00e4n. Erityisen silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 laajemmat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[66,72,110,119,120,134],"class_list":["post-1201","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","tag-kansallinen-pyhimys","tag-keskiaika","tag-pohjoismaat","tag-pyhimys","tag-pyhimyskultti","tag-skandinavia","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1201"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1201\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}