{"id":1205,"date":"2014-04-22T14:31:59","date_gmt":"2014-04-22T11:31:59","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1205"},"modified":"2014-04-22T14:31:59","modified_gmt":"2014-04-22T11:31:59","slug":"tove-janssonin-maalaama-alttaritaulu-ja-hanen-vaiheensa-teuvalla-vuonna-1953","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/04\/22\/tove-janssonin-maalaama-alttaritaulu-ja-hanen-vaiheensa-teuvalla-vuonna-1953\/","title":{"rendered":"Tove Janssonin maalaama alttaritaulu ja h\u00e4nen vaiheensa Teuvalla vuonna 1953"},"content":{"rendered":"
\"Tove_Jansson_1956\"<\/a>

Taiteilija ja kirjailija Tove Jansson vuonna 1956. Kuva: Reino Loppinen — L\u00e4hde: http:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Tove_Jansson_1956.jpg<\/p><\/div>\n

Suomalaisen taiteilijan Tove Janssonin (1914\u20132001) syntym\u00e4st\u00e4 tulee 9. elokuuta kuluneeksi 100 vuotta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi esimerkiksi Ateneumissa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Tove Jansson -aiheinen n\u00e4yttely syyskuuhun saakka. Juhlavuoden ajankohtaa ajatellen julkaistiin my\u00f6s taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kirjoittama uutuusel\u00e4m\u00e4kerta Janssonista nimelt\u00e4\u00e4n Tee ty\u00f6t\u00e4 ja rakasta<\/em> (2013). Sek\u00e4 Ateneumin n\u00e4yttelyss\u00e4 ett\u00e4 Karjalaisen teoksessa tuodaan esille hyvin se, ett\u00e4 Jansson ei ansioitunut ainoastaan muumien luojana. Jansson oli monilahjakkuus, joka lasten- ja nuortenkirjallisuuden lis\u00e4ksi kirjoitti my\u00f6s aikuisille suunnattuja romaaneja, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s monivaiheinen ura kuvataiteilijana: h\u00e4n opiskeli kuvataiteita esimerkiksi Tukholmassa, Helsingiss\u00e4 ja Pariisissa. Karjalainen onkin todennut, ett\u00e4 Jansson tahtoi olla ennen kaikkea kuvataiteilija ja maalari jo hyvin nuoresta l\u00e4htien ja t\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen intohimonsa vuosikymmenien ajan. Kuvataiteilijana h\u00e4n oli my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4 erityinen, ett\u00e4 perinteisten taulujen lis\u00e4ksi h\u00e4n teki freskoja moniin julkisiin tiloihin.<\/p>\n

Helsingin sanomat<\/em> julkaisi t\u00e4n\u00e4 vuonna 30. maaliskuuta lehtiartikkelin Janssonin tekemist\u00e4 monumentaalit\u00f6ist\u00e4, joita h\u00e4n kulki tekem\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4ri Suomea 1940- ja 50-luvuilla. N\u00e4it\u00e4 olivat esimerkiksi Str\u00f6mbergin Pit\u00e4j\u00e4m\u00e4en tehtaan ruokalan sein\u00e4lle vuonna 1945 tehdyt sein\u00e4maalaukset, Helsingin kaupungintalon ravintolaan vuonna 1947 tilatut kaksi suurta freskoa, Kotkalaiseen lastentarhaan (nyk. lastenkulttuurikeskus) vuonna 1949 tehdyt satupanoraamat ja Kotkan Kotekon (nyk. Etel\u00e4-Kymen ammattiopisto) meriaiheiset sein\u00e4maalaukset vuonna 1952. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen monumentaalit\u00f6it\u00e4\u00e4n tuolta ajalta ovat my\u00f6s Haminan seurahuoneen kaksi paikkakunnan historiaan liittyv\u00e4\u00e4 sein\u00e4maalausta vuodelta 1952, Karjaan yhteiskoulun sein\u00e4maalaus vuodelta 1954 ja vuosien 1953\u201354 vaihteessa Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevaan Teuvan kirkkoon valmistunut alttaritaulu nimelt\u00e4\u00e4n Kymmenen neitsytt\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Minulle Janssonin sein\u00e4maalauksista on tutuin syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4ni Teuvan kirkossa sijaitseva alttarimaalaus. Muistan sen lapsuudestani, kun joskus satuimme k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Teuvan kirkossa esimerkiksi hautajaisissa. Muistan my\u00f6s, ett\u00e4 sein\u00e4maalauksen ensivaikutelma minulle oli lapsena se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli tavanomainen maalaus, joka tuntui sopivan hyvin kirkon sisustukseen, eli se ei erottunut mielest\u00e4ni yht\u00e4\u00e4n muista taide-elementeist\u00e4. Jossain vaiheessa sain kuitenkin kuulla, ett\u00e4 maalaus oli Tove Janssonin tekem\u00e4. T\u00e4m\u00e4 aiheutti j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n reaktion pikkulapsessa, joka oli yhdist\u00e4nyt siihen menness\u00e4 Janssonin ainoastaan muumeihin. Maalauksen olemus muuttui ja se irtautui mieless\u00e4ni heti kirkollisesta kontekstista.\u00a0 Mieleen nousi kysymyksi\u00e4 siit\u00e4 miten iki-ihanat muumit luonut kirjailija oli eksynyt Teuvalle maalaamaan alttaritaulua. Oli vaikea hahmottaa h\u00e4net jotain muuta kuin muumiaihetta ty\u00f6st\u00e4v\u00e4n\u00e4 taiteilijana. T\u00e4m\u00e4 opetti minulle ennen kaikkea sen, ett\u00e4 Jansson oli todella paljon muutakin kuin vain loistava kirjailija. Vaikka tajusinkin hiljalleen Janssonin uran moninaisuuden, niin mielest\u00e4ni eiv\u00e4t kuitenkaan koskaan h\u00e4ipyneet kysymykset siit\u00e4, millaisen ajanjakson h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n pienell\u00e4 synnyinpaikkakunnallani vietetty aika muodosti ? \u2013 Miss\u00e4 h\u00e4n oli asunut? Mit\u00e4 katuja pitkin h\u00e4n oli k\u00e4vellyt? Mit\u00e4 h\u00e4n yleens\u00e4 ottaen ajatteli ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n? 100 vuotis \u2013juhlavuoden kunniaksi p\u00e4\u00e4tin uhrata osan Teuvalle suuntautuneen p\u00e4\u00e4si\u00e4slomamatkan ajasta n\u00e4ihin kysymyksiin syventyen.<\/p>\n

Tove Janssonin vaiheita Teuvalla oli yll\u00e4tyksekseni selvitetty jo paljon. Niist\u00e4 on mainintoja niin Boel Westin Jansson-el\u00e4m\u00e4kerrassa Tove Jansson. Sanat, kuvat ja el\u00e4m\u00e4 <\/em>(2008) kuin Tuula Karjalaisenkin teoksessa. Lis\u00e4ksi paikalliset tahot Teuvalla olivat toteuttaneet vuosien 2009\u20132010 v\u00e4lisen\u00e4 aikana\u00a0\u00a0 \u201dTove Teuvalla 1953\u201d-hankkeen, jonka yhteydess\u00e4 oli ker\u00e4tty arvokasta muistitietoaineistoa aikalaisilta liittyen Tove Janssonin Teuvalla viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaan. N\u00e4m\u00e4 toimivat erinomaisina l\u00e4htein\u00e4 t\u00e4lle pienelle kirjoitukselleni, jonka kautta pyrin tavoittamaan yht\u00e4 lyhytt\u00e4 ajanjaksoa suuren suomalaisen taiteilijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"IMG_1930_muok\"<\/a>

Vuonna 1950 palaneen kirkon rauniot t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuva: Otto Latva<\/p><\/div>\n

Se miten Tove Jansson p\u00e4\u00e4tyi Teuvan kirkon alttarimaalauksen tekij\u00e4ksi, oli loppuen lopuksi monien yhteensattumien summa. Teuvan vanha kirkko, jonka merkkin\u00e4 on viel\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 palosta s\u00e4\u00e4stynyt p\u00e4\u00e4ty kirkonkyl\u00e4ss\u00e4, syttyi palamaan Tammikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1950. T\u00e4m\u00e4n tilalle l\u00e4hdettiin nopeasti suunnittelemaan uutta kirkkoa, joka p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa kuitenkin eri paikkaan kuin edellinen. Uuden kirkon suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Elsi Borg, p\u00e4\u00e4arkkitehtin\u00e4\u00e4n Elsi Naemi Borg (1893\u20131958). Apulaisarkkitehtin\u00e4 toimineen Kaisa Harjanteen esityksest\u00e4 kirkon alttarimaalauksen tekij\u00e4ksi valittiin taiteilija Tove Jansson. Teuvan uudesta kirkosta muodostui siis ulkoasunsa lis\u00e4ksi moderni siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 sen suunnitteluty\u00f6st\u00e4 olivat vastuussa miltei yksinomaan naiset, mik\u00e4 tuon ajan mittapuulla ei ollut niink\u00e4\u00e4n yleist\u00e4.<\/p>\n

\"IMG_1942\"<\/a>

Nykyinen Teuvan kirkko, jossa my\u00f6s Tove Janssonin tekem\u00e4 alttarimaalaus sijaitsee. Kuva: Otto Latva<\/p><\/div>\n

Kirkon rakennusty\u00f6t aloitettiin kes\u00e4ll\u00e4 vuonna 1952 ja kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo 29. marraskuussa 1953. T\u00e4st\u00e4 huolimatta alttarimaalauksen valmistumisajankohdaksi mainitaan usein vuosi 1954. T\u00e4m\u00e4 on siin\u00e4 mieless\u00e4 outoa, ett\u00e4 maalauksen alareunaankin on merkitty vuosi 1953. Toisaalta voi olla, ett\u00e4 maalausta viimeisteltiin viel\u00e4 kirkon vihki\u00e4isten j\u00e4lkeen. Lopputuloksena Teuvan kirkon sein\u00e4lle syntyi kuitenkin taideteos, joka erosi tavanomaisista alttarimaalauksista jo siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se oli tehty vaakatasoon. Useimmat tuon ajan alttaritaulut olivat nimitt\u00e4in pystysuuntaan tehtyj\u00e4. Maalaus toteutettiin niin sanotulla al secco \u2013tekniikalla eli kalkkiv\u00e4reill\u00e4 suoraan sein\u00e4\u00e4n. Alttarimaalauksesta tehtiin Helsingin sanomien<\/em> 15. Tammikuuta 2014 julkaiseman lehtiartikkelin mukaan kaiken kaikkiaan kolme luonnosta, joista yksi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s Ateneumin n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n

\"Alttaritaulu<\/a>

L\u00e4hikuva alttarimaalauksesta nimelt\u00e4\u00e4n Kymmenen Neitsytt\u00e4<\/i>. Kuva Tanja Nisula-Koivisto — L\u00e4hde: Foto-Nisulan kokoelmat.<\/p><\/div>\n

Siit\u00e4 mist\u00e4 Jansson sai idean alttaritaulun aiheeseen, voidaan esitt\u00e4\u00e4 erilaisia teorioita.\u00a0 Monissa teksteiss\u00e4 on mainittu viittaus FST:n dokumenttiin V\u00e4gen till Mumindalen<\/em>, jossa on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti esitetty ajatus, ett\u00e4 Jansson olisi saanut aiheen alttaritauluun t\u00e4tins\u00e4 miehelt\u00e4, joka oli pappi. H\u00e4n oli dokumentin mukaan pyyt\u00e4nyt Tove Janssonia jo 1930-luvulla tekem\u00e4\u00e4n taulun kymmenen neitsyeen vertauksesta, mihin Jansson ei ollut suostunut. P\u00e4\u00e4dytty\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin alttaritaulun tekij\u00e4ksi olisi t\u00e4m\u00e4 ajatus saattanut kuitenkin antaa idean ty\u00f6n aiheeksi.<\/p>\n

Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Tove Jansson suunnitteli alttarimaalausta jo alkukev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1953. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n oli my\u00f6s k\u00e4ynyt ensimm\u00e4isen kerran paikkakunnalla katsomassa rakenteilla olevaa kirkkoa. Lopullisesti h\u00e4n saapui paikkakunnalle toukokuun lopulla vuonna 1953. Tove Janssonin maalamisty\u00f6 kesti muistitiedon mukaan viikkoja tai l\u00e4hes kuukausia. Monien kertojien mielest\u00e4 maalaaminen olisi ajoittunut syksyyn, mit\u00e4 tukee my\u00f6s se, ett\u00e4 he muistelevat tuolloin olleen kylm\u00e4. Yksi yksityiskohta muisteluissa on my\u00f6s se, ett\u00e4 Janssonin kerrottiin pit\u00e4neen yll\u00e4\u00e4n turkkia ilman viileyden takia. Kirkossa ei ollut nimitt\u00e4in viel\u00e4 tuossa rakennusvaiheessa ollenkaan ikkunoita, mik\u00e4 tulee esille my\u00f6s Janssonin omissa teksteiss\u00e4. Boel West on kirjoittanut, ett\u00e4 \u201d[U]uteen kirkkoon ei ole viel\u00e4 asennettu ikkunoita, tuuli puhaltaa vapaasti sis\u00e4\u00e4n ja huopatossuissaan ja paksu kaulaliina p\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rille kiedotuna Tove yritt\u00e4\u00e4 pyydyst\u00e4\u00e4 telineiden yli leijailevia lehtikultahippuja.\u201d Jansson on itse kirjoittanut, ett\u00e4 lehtikulta piti saada liimattua sein\u00e4lle pumpulin kanssa, mutta tuulen puhaltaessa ne piti l\u00e4nt\u00e4t\u00e4 siihen mihin osuivat. West siteerasi teoksessaan my\u00f6s Janssonin kirjett\u00e4, joissa h\u00e4n kertoo tuulen aiheuttaneen lautakasojen ja masoniitin kaatumisen itsens\u00e4 ja maalauksen p\u00e4\u00e4lle: \u201dKoko kalkkeeraus on nyt maalitahroissa. Olin niin vihainen, ett\u00e4 ne lupasivat soittaa naapurikauppalan rohkeammalle lasimestarille.\u201d Maalausty\u00f6n tekeminen noissa olosuhteissa ei siis kuulostanut lainkaan helppoa.<\/p>\n

Maalausty\u00f6n ohessa my\u00f6s paloi paljon tupakkaa. T\u00e4m\u00e4 oli yksi asioista, jonka aikalaiset muistavat erityisen hyvin. Janssonilla muisteltiin olleen alituiseen savuke suupieless\u00e4\u00e4n. Toinen mielenkiintoinen muisto h\u00e4nest\u00e4 oli se, ett\u00e4 h\u00e4nen lounasev\u00e4\u00e4ns\u00e4 koostuivat keltaisesta jaffasta ja \u201dranskan pullasta\u201d. Karjalainen kirjoittaa kirjassaan, ett\u00e4 Janssonin ajatukset liisiv\u00e4t ruokataukojen aikana Pariisiin ja siell\u00e4 sijaitsevaan La Coupolen ravintolaan, jossa h\u00e4n kuvitteli yst\u00e4viens\u00e4 Sam ja Maya Vannin viett\u00e4v\u00e4n aikaa. Nyt h\u00e4n oli kuitenkin Teuvalla ja Pariisi sai odottaa.<\/p>\n

\"vanha_pappila\"<\/a>

Teuvan vanha pappila, jonne Tove Jansson asettui asumaan tultuaan paikkakunnalle. Nyky\u00e4\u00e4n rakennus on jo purettu. T\u00e4m\u00e4n kuvan on arvioitu sijoittuvan suurinpiirtein noin 1930- tai 40-luvuille. — L\u00e4hde: Teuva-Seuran arkisto<\/p><\/div>\n

Teuvalle tullessaan Tove Jansson asui aluksi vanhassa pappilassa, joka nyky\u00e4\u00e4n on jo purettu. Samaisella paikalla sijaitsee nyky\u00e4\u00e4n Teuvan aikuiskoulutuskeskus TEAK. Teuvan pappina toimi tuolloin Jussi Annala, joka puolisonsa kanssa sai lahjaksi vieraanvaraisuudestaan alttaritaulun luonnoksen. Jossain vaiheessa Jansson muutti pappilasta kuitenkin Korhosen matkustajakotiin, joka sijaitsi Teuvan rautatieasemaa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Asematien varressa vain noin sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirkosta. Muistitiedon mukaan h\u00e4nen huoneensa oli nro. 2.<\/p>\n

\"IMG_1952_muok\"<\/a>

Entisen Korhosen matkustajakodin rakennus t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuvassa oikealla kauempana n\u00e4kyvien havupuiden taakse j\u00e4\u00e4 piiloon Teuvan kirkko. Tove Janssonin ty\u00f6matka ei siis ollut kovinkaan pitk\u00e4. Kuva: Otto Latva<\/p><\/div>\n

Tove Janssonista kirjoitetuissa el\u00e4m\u00e4kerroissa kerrotaan hyvin selke\u00e4sti, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli monesti useita t\u00f6it\u00e4 ty\u00f6n alla yht\u00e4aikaisesti. T\u00e4llainen ty\u00f6tahti h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s Teuvalla. Alttaritaulun parissa vietettyjen ty\u00f6tuntien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 h\u00e4n palasi matkustajakodin huoneeseensa ja aloitti muut ty\u00f6t. H\u00e4n piirsi iltaisin Pohjoismaiden yhdyspankin sein\u00e4maalauksen luonnosta sek\u00e4 kirjoitti uutta muumikirjaansa Vaarallinen Juhannus<\/em>, joka julkaistiin ensikerran ruotsiksi jo vuonna 1954. N\u00e4iden t\u00f6iden ohella h\u00e4nen iltansa kuluivat Davidin psalmien lukemiseen sek\u00e4 vilkkaseen kirjeenvaihtoon suomalaisen teatteriohjaajan ja -johtajan Vivica Bandlerin kanssa. Kirjeiss\u00e4\u00e4n he k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi Bandlerin muumikirjaan ehdottamia korjauksia sek\u00e4 psalmien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. West kirjoittaa kirjassaan, ett\u00e4 psalmit j\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s j\u00e4lkens\u00e4 muumikirjaan, jossa Pikku Myy kelluvassa ompelukorissa on kuin Mooses, kelluva teatteri kuin arkki ja vedenpaisumus tietysti raamatullinen vedenpaisumus. Se j\u00e4ttik\u00f6 teuvalainen ymp\u00e4rist\u00f6 j\u00e4lki\u00e4 kirjaan on tulkintakysymys, jonka selvitt\u00e4minen vaatisi tarkempaa tutkimusta.<\/p>\n

L\u00e4hdeaineistojen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 Teuva oli vain yksi v\u00e4liaikainen etappi Janssonille. Se ei ollut h\u00e4nelle mit\u00e4\u00e4n kodinomaista vaan paikka, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli \u2013 toisin sanoen h\u00e4n teki Teuvalla \u201dty\u00f6keikan\u201d. Paikalliset muistavat h\u00e4net nimenomaan tekem\u00e4ss\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kirkossa tai k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 t\u00f6ihin matkustajakodista. Kuten my\u00f6s l\u00e4hteet mainitsevat, h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4rytmiins\u00e4 ei varmasti olisikaan mahtunut edes mit\u00e4\u00e4n muuta. Silti yhdess\u00e4 \u201dTove Teuvalla 1953\u201d \u2013projektin haastattelussa mainitaan, ett\u00e4 Tove Jansson k\u00e4vi vierailulla h\u00e4nt\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n auttaneen paikallisen betonimyll\u00e4rin Svante L\u00e4hdeksen luona. Kahvittelu johti kertomuksen mukaan lopulta my\u00f6s vodkapaukkujen maisteluun. T\u00e4m\u00e4 kertomus on kuitenkin ainoa laatuaan. Muuten Jansson kulutti aikansa Teuvalla todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4ysin t\u00f6ihins\u00e4 uppoutuneena.<\/p>\n

Vaikka Tove Jansson oleskelikin Teuvalla vain hetken, h\u00e4n j\u00e4tti l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen paikkakunnan historiaan. H\u00e4n teki paikkakunnalle sein\u00e4maalauksen, joita on koko Suomen mittakaavassa verrattain v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi Teuvalle tehty monumentaalimaalaus on aiheeltaan my\u00f6s uskonnollinen, mik\u00e4 tekee maalauksesta entist\u00e4kin harvinaislaatuisemman. Jansson teki uransa aikana nimitt\u00e4in vain muutamia uskonnollisia t\u00f6it\u00e4, kuten piirroksia joululehdille 1930- ja 40-luvuilla. Janssonin vaiheet Teuvalla olivat ty\u00f6nt\u00e4yteiset ja niit\u00e4 s\u00e4vytti kaipuu suureen maailmaan. Jansson ei kierrellyt ymp\u00e4ri paikkakuntaa vaan keskittyi t\u00f6ihins\u00e4. Alttarimaalaus ei ollut h\u00e4nelle kuitenkaan mik\u00e4 tahansa ty\u00f6, vaan kuten West on kirjoittanut, Jansson kertoi olleensa vilpitt\u00f6m\u00e4n liikuttunut ensimm\u00e4isest\u00e4 kirkollisesta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n my\u00f6s kertoi, ett\u00e4 kirkon vihki\u00e4iset olivat jotain mit\u00e4 h\u00e4n ei koskaan unohda. Etel\u00e4pohjalainen maisema oli h\u00e4nelle yht\u00e4 lailla el\u00e4mys, sill\u00e4 Ilkka –<\/em>lehdess\u00e4 14. Hein\u00e4kuuta 2001 julkaistun artikkelin mukaan h\u00e4n kuvaili sit\u00e4 yhdess\u00e4 kirjeist\u00e4\u00e4n n\u00e4in: \u201d Kaikki horisontaalista, rauhallista, loputonta\u201d. Jansson ei siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n antanut jotain Teuvalle vaan h\u00e4n my\u00f6s vastavuoroisesti sai sielt\u00e4 uusia el\u00e4myksi\u00e4.<\/p>\n

Ps. Mik\u00e4li Tove Janssonin vaiheet Teuvalla kiinnostavat, niin paikallisen juhlaviikon Elolystien (28.7\u20133.8.) aikaan Teuvalla on tarjolla monenlaista Tove Jansson aiheista ohjelmaa.<\/p>\n

Kirjoittaja: Otto Latva<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n

\u201dTove Teuvalla 1953\u201d -hankkeen nettisivut \u2013 http:\/\/www.toveteuvalla.fi\/<\/p>\n

Karjalainen, Tuula: Tee ty\u00f6t\u00e4 ja rakasta<\/em>. Tammi, Helsinki 2013.<\/p>\n

West, Boel: Tove Jansson. Sanat, kuvat, el\u00e4m\u00e4<\/em>. Schildts, Helsinki 2008.<\/p>\n

Helsingin Sanomat <\/em>2014<\/p>\n

Ilkka <\/em>2001<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisen taiteilijan Tove Janssonin (1914\u20132001) syntym\u00e4st\u00e4 tulee 9. elokuuta kuluneeksi 100 vuotta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi esimerkiksi Ateneumissa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Tove Jansson -aiheinen n\u00e4yttely syyskuuhun saakka. Juhlavuoden ajankohtaa ajatellen julkaistiin my\u00f6s taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kirjoittama uutuusel\u00e4m\u00e4kerta Janssonista nimelt\u00e4\u00e4n Tee ty\u00f6t\u00e4 ja rakasta (2013). Sek\u00e4 Ateneumin n\u00e4yttelyss\u00e4 ett\u00e4 Karjalaisen teoksessa tuodaan esille hyvin se, ett\u00e4 Jansson ei ansioitunut […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1205","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1205","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1205"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1205\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1205"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1205"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}