![\"250px-Vasnetsov_Ioann_4\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/04\/250px-vasnetsov_ioann_4.jpg\")
<\/a>Iivanan toimet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t toisenlaisina, jos niit\u00e4 tarkastelee suhteessa muihin 1500-luvun hallitsijoihin. N\u00e4iden toimet olivat joissakin suhteissa aivan yht\u00e4 verisi\u00e4, joskin niiden julmuus kohdistui selke\u00e4sti aatelistoon, jonka valtaa haluttiin suitsia tai ne olivat osa uskonpuhdistuksen aikaansaamaa kuohuntaa. Vaikka muissa Euroopan valtioissa hallitsijoiden valta oli rajoitetumpaa kuin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, pystyiv\u00e4t kuninkaat suorittamaan hirmutekoja, kuten esimerkiksi Eerik XIV:n Sture murhat, Tukholman veril\u00f6yly, Pariisin p\u00e4rttyliny\u00f6n veril\u00f6yly sek\u00e4 kuningatar Elisabethin herttuamurhat osoittavat. Hallitsija pystyi joiltain osin katsomaan olevansa lakien yl\u00e4puolella. Eerik XIV on mielenkiintoinen vertailukohta, koska h\u00e4n hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4rsi mielisairaudesta. Saman syyn on ep\u00e4ilty olleen my\u00f6s Iivanan toimien takana. Iivanan k\u00e4skyst\u00e4 tai toimesta suoritetut hirmuty\u00f6t olivat usein luonteeltaan henkil\u00f6kohtaisen inhon aikaansaamia.<\/p>\nIivanan tavanneiden henkil\u00f6iden j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t kirjalliset arviot poikkeavat joiltain osin toisistaan melko paljonkin. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 koskee englantilaisia kauppakomppanian edustajia, jotka olivat avanneet uuden kauppayhteyden Ven\u00e4j\u00e4lle Vienanmeren kautta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen Juutinrauman tullia. Brittien havainnointia ja mielipiteit\u00e4 ohjasi melko pitk\u00e4lle ep\u00e4luulo muukalaisia kohtaan. Richard Chancellor oli briteist\u00e4 avarammin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 katsova ja kirjoitti Iivanasta vuonna 1553 seuraavasti: \u201cKaikkien muiden kunniaosoitusten ja vallan tunnusmerkkien lis\u00e4ksi my\u00f6s hallitsijan kasvoilla oli h\u00e4nen asemaansa vastaavaa majesteetillisuutta.\u201d T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Iivana ei ollut suorittanut suurimpia hirmut\u00f6it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Iivana pyrki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 hyvi\u00e4 suhteita Englantiin ja antoi englantilaisille etuja ja oikeuksia, jollaisia muilla ulkomaalaisilla kauppiailla ei ollut. Iivana tunsi my\u00f6s mielenkiintoa kuningatar Elisabethia kohtaan ja jopa pyysi t\u00e4lt\u00e4 turvapaikkaa mik\u00e4li h\u00e4n joutuisi pakenemaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja tarjosi vastavuoroisesti samaa etua Elisabethille. Kuningatar suhtautui t\u00e4h\u00e4n pyynt\u00f6\u00f6n varsin karsaasti, mutta pyrki kauppayhteyksien vuoksi ilmaisemaan mielipiteens\u00e4 kohteliaasti. Iivana jopa kosi kuningattaren serkkua, mutta Elisabeth sanoi lady Hastingsin olevan sairaalloinen ja rokonarpinen ja torjui kosinnan lopulta. Turvapaikan pyynt\u00f6 kertoo joko Iivanan pyynn\u00f6n aikaisesta mielialasta tai siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin tietoinen omista teoistaan ja niiden mahdollisista seuraamuksista.<\/p>\n
Er\u00e4s merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liittyvien mielikuvien v\u00e4littymistapana ovat olleet loikkarit, joista ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 oli Andrei Kurbski. Kurbski pakeni Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Liettuaan ja h\u00e4n ja Iivana olivat kirjeenvaihdossa v\u00e4itell\u00e4kseen tilanteesta. Kirjeit\u00e4 on s\u00e4ilynyt, joskaan tutkijat eiv\u00e4t ole niiden autenttisuudesta yksimielisi\u00e4. Kurbski oli kuulunut Iivanan uskottuihin miehiin ennen ep\u00e4suosioon joutumista ja h\u00e4nen pakonsa johdosta Kurbskin perhe vangittiin ja he kuolivat vankilassa. Kurbskia voi pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 loikkarina, jonka tunnetuin seuraaja on ollut Lev Trotski.<\/p>\n
Loikkarit ovat luoneet l\u00e4nness\u00e4 mielikuvia Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 maana, jossa ei ole ollut, eik\u00e4 ole, turvallista olla eri mielt\u00e4 valtaa pit\u00e4vien kanssa. Loikkauksien syyt ovat olleet poliittisia, henkil\u00f6kohtaisia ja taloudellisia. Vladimir Putinia on toisinaan sanottu tsaariksi mik\u00e4 ei ole tarkalleen ottaen oikein, mutta viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ja Krimin niemimaan haltuunotto ovat vahvistaneet t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n on sanottu tarvitsevan vahvaa johtajaa, mutta tuleeko asia joskus muuttumaan, kun nuoremmat sukupolvet, jotka ovat matkustaneet enemm\u00e4n muissa maissa, esimerkiksi Euroopassa, n\u00e4kev\u00e4t eron oman maansa autoritaarisen hallintotavan ja muiden maiden kansanvallan v\u00e4lill\u00e4. Alkavatko he vaatia my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle todellista demokraattista hallintomallia? T\u00e4t\u00e4 on jonkin verran ilmennyt, esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n edellisten presidentinvaalien j\u00e4lkeen, jolloin suurkaupunkien keskiluokka nousi vastustamaan tapaa, jolla Putin palasi presidentiksi.<\/p>\n
Blogin on kirjoittanut historian opiskelija Kerttu Rajaniemi osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia ty\u00f6pajassa, jonka teemana oli Outo Eurooppa 1500-1700.<\/em><\/p>\n L\u00e4hdelukemisto:<\/strong>
\nMadariaga, Isabella: Iivana Julma<\/em>. Ajatuskirjat Gummerus, 2005.
\nWarnes, David: Ven\u00e4j\u00e4n tsaarit. Kaikki Ven\u00e4j\u00e4n tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin<\/em>. Karisto, 1999.<\/p>\n