{"id":1221,"date":"2014-05-06T15:08:28","date_gmt":"2014-05-06T12:08:28","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1221"},"modified":"2014-05-06T15:08:28","modified_gmt":"2014-05-06T12:08:28","slug":"vaikuttava-kuvaus-suuresta-sodasta-la-grande-guerra-1959","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/05\/06\/vaikuttava-kuvaus-suuresta-sodasta-la-grande-guerra-1959\/","title":{"rendered":"Vaikuttava kuvaus Suuresta sodasta \u2013 La Grande Guerra (1959)"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/05\/grandeguerra.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-1237\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/05\/grandeguerra.jpg?w=208\" alt=\"GrandeGuerra\" width=\"208\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/05\/grandeguerra.jpg 420w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/05\/grandeguerra-209x300.jpg 209w\" sizes=\"auto, (max-width: 208px) 100vw, 208px\" \/><\/a>Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin yhten\u00e4 ryhm\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli toteuttaa blogikirjoitus, joka meid\u00e4n kohdallamme tarkoitti ensimm\u00e4inen maailmansota -teeman mukaista teksti\u00e4. Halusimme toteuttaa ryhm\u00e4teht\u00e4v\u00e4n katsomalla ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa k\u00e4sittelev\u00e4n elokuvan ja pohtia sen her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia kulttuurihistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valitsimme italialaisen Mario Monicellin ohjaaman elokuvan <em>La Grande Guerra<\/em> (suomeksi <em>Suuri Sota<\/em>) vuodelta 1959. Katsoimme elokuvan er\u00e4\u00e4n\u00e4 keskiviikkoaamuna Sirkkalan seminaarihuoneessa ja <em>kulttuurihistorian<\/em> opiskelijoina l\u00e4hestyimme elokuvaa analyyttisell\u00e4 otteella aiemmat opinnot mieless\u00e4. Elokuva oli vaikuttava ja kuvasi mielest\u00e4mme sotaa silottelematta. Teos her\u00e4ttikin paljon mielenkiintoista pohdintaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p><em>La Grande Guerra<\/em> -elokuvan tapahtumat sijoittuvat ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaiseen Italiaan. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat kaksi italialaista sotilaskaverusta, vapaaehtoisesti sotaan l\u00e4htenyt Oreste Jacovacci (Alberto Sordi) ja vankilasta v\u00e4rv\u00e4tty Giovanni Busacca (Vittorio Gassman). P\u00e4\u00e4henkil\u00f6kaksikko yst\u00e4vystyy sodan tiimellyksess\u00e4 pyrkiess\u00e4\u00e4n v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n sotatoimia kaikin keinoin, lopulta kohtalokkain seurauksin. Elokuva kuvaa n\u00e4iden kahden yst\u00e4vyksen kautta sodan mielett\u00f6myytt\u00e4 komiikan ja realismin keinoin.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4ss\u00e4 pohdimme ensin elokuvan valmistusajankohtaa ja vastaanottoa Italiassa. Elokuvassa sotaa ja italialaisia sotilaita on kuvattu hyvin realistisesti. Nostiko elokuva siis aikoinaan kotimaassaan samanlaista keskustelua ja n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 kuin Suomessa muutama vuosi aiemmin valmistunut <em>Tuntematon sotilas<\/em>? Molemmissa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 samanlaista sotilaan sankarimyytin purkamista, ja sota-ajan patrioottista nostatusta esitet\u00e4\u00e4n negatiivisessa valossa. <em>La Grande Guerra<\/em> olikin ensimm\u00e4inen italialainen elokuva, jossa \u201dsuuri sota\u201d n\u00e4ytettiin ilman fasistista tai toisen maailmansodan retoriikkaa. Elokuvan aiempaa myyttist\u00e4 sotakuvaa rikkova alkuasetelma her\u00e4tti n\u00e4in ollen reaktioita lehdist\u00f6ss\u00e4 jo tekovaiheessa ja valmistuttuaan se joutui sensuurin hampaisiin. Yleis\u00f6n ja arvostelijoiden suosio kuitenkin osoitti elokuvan olleen italialaisille tervetullut tapa k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sotaa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ilman patrioottista tai romantisoitua kuorrutusta.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/04\/grande-guerra-2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-1222\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/04\/grande-guerra-2.jpg?w=300\" alt=\"Grande Guerra 2\" width=\"300\" height=\"205\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/04\/grande-guerra-2.jpg 641w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/04\/grande-guerra-2-300x206.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Meille j\u00e4i elokuvasta p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieleen vallitsevana tunnelmana absurdius ja kaaoksen jatkuva l\u00e4sn\u00e4olo. Sotaa kuvattiin suurena j\u00e4rjett\u00f6myyden tilana, joka tuotiin esille muun muassa sotilaiden tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 vallitsevien olojen syist\u00e4. Ylempien k\u00e4skyt veiv\u00e4t joukkoja juoksuhaudoista toiseen, saavuttamatta p\u00e4\u00e4llisin puolin mit\u00e4\u00e4n muuta kuin k\u00e4rsimyst\u00e4. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 meille kaikille nousi mieleen kohtaus, jossa viestinviej\u00e4 kuolee tuodessaan viesti\u00e4 p\u00e4\u00e4majasta, jossa toivotetaan hyv\u00e4\u00e4 joulua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n jakamaan sotilaille suklaata ja grappaa. Kohtauksessa kiteytyy hyvin sodank\u00e4ynnin j\u00e4rjett\u00f6myys.<\/p>\n<p>J\u00e4rjett\u00f6myydest\u00e4 kertovat my\u00f6s elokuvan joukkolahtauskohtaukset, joissa sotilaat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t yhten\u00e4isen\u00e4 rintamana kohti avaraa taistelukentt\u00e4\u00e4. He saavat vastaansa modernien aseiden armottoman tulituksen, joka s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00e4 kaataa ihmisi\u00e4 lakoon kuin halla viljaa. N\u00e4iss\u00e4 kohdissa elokuva onnistuu kiteytt\u00e4m\u00e4\u00e4n juuri ensimm\u00e4iselle maailmansodalle tyypillisen teeman: perinteisen riviss\u00e4 etenemisen ja kehittyneiden aseiden kohtaamisen. Joukkokohtauksia katsoessa nousee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen yksil\u00f6iden kokemusten j\u00e4\u00e4minen et\u00e4\u00e4lle katsojasta, sill\u00e4 sotilaiden rooli esitet\u00e4\u00e4n sodassa tykinruoaksi joutuvina maalitauluina.<\/p>\n<p>Joukkolahtauskohtauksien lis\u00e4ksi elokuvassa on onneksi monia yksityiskohtia, jotka kuvaavat yksil\u00f6iden inhimillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 valtavan sotakoneiston keskell\u00e4. Sotilaita ei eristet\u00e4 koko elokuvan ajaksi sotakent\u00e4lle, vaan he viett\u00e4v\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 aikaa my\u00f6s juoksuhautojen ulkopuolella l\u00e4hikylien asukkaiden kanssa. Elokuvassa on esimerkiksi kohtaus, jossa sotilaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hetkeksi irtautumaan sodasta siviiliel\u00e4m\u00e4n pariin, tanssimaan ja liehittelem\u00e4\u00e4n kyl\u00e4n tytt\u00f6j\u00e4. Kontrasti rauhanajan el\u00e4m\u00e4\u00e4n nousee t\u00e4ss\u00e4 kohtauksessa vahvasti esille. T\u00e4ss\u00e4 tulee my\u00f6s n\u00e4kyviin elokuvan tapa esitt\u00e4\u00e4 Italian sota-ajan tilanne, jossa rintama oli sek\u00e4 oman maan sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 asutuksen keskell\u00e4. Mielest\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 eron moniin muihin, etenkin amerikkalaisiin ja brittil\u00e4isiin sotaelokuviin, joissa rintama sijoitetaan kauas sotilaan omasta asuinpaikasta.<\/p>\n<p>Kokonaisuudessaan elokuva kiteytt\u00e4\u00e4 hyvin sodan h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6myyden. Sota ei anna uutta tilaisuutta kenellek\u00e4\u00e4n vaan peli on kerrasta poikki. Elokuvassa kuvataankin hyvin se, miten sota l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina lopulta uhrinsa vaikka sit\u00e4 yritt\u00e4isi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja pakoilla. Alkukohtauksessa miehet tungeksivat jonoissa kuin kiirehtien sotaan, mutta kohtaavat pian sodan karun todellisuuden. Sotilaita kuolee jatkuvasti ja vanhat kasvot vaihtuvat uusiin jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4. Kuolla voi niin taistelussa kuin pakosalla, eik\u00e4 ihmishenki todellakaan merkitse paljoa.<\/p>\n<p>Elokuvakokemus oli siis monipuolinen. L\u00e4hdimme aluksi katsomaan elokuvaa analyyttisesti lehti\u00f6t k\u00e4dess\u00e4, mutta jo ensimm\u00e4isen puolen tunnin aikana el\u00e4ydyimme elokuvan eteemme marssittamaan maailmaan. Draamallisen elokuvan kautta koimme historiantutkimuksen er\u00e4\u00e4n ulottuvuuden problematiikan; miten suhtautua analyyttisesti menneisyyden tragedioihin. On vaikea suhtautua viile\u00e4sti historiaa mullistaviin tapahtumiin, eik\u00e4 niihin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse suhtautua edes niin. Elokuva kosketti meit\u00e4, mutta toisaalta kurssin aikana hankkimamme pohjatieto ensimm\u00e4isest\u00e4 maailmansodasta avasi meille monia ulottuvuuksia syvemmin, toisin kuin jos olisimme katsoneet sit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viihteellisen\u00e4 fiktiona. Elokuva avasi meille kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uuden ulottuvuuden ensimm\u00e4iseen maailmansotaan aiempaan pelkk\u00e4\u00e4n kirjalliseen materiaaliin verrattuna.<\/p>\n<p><em>Teksti on syntynyt osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia ty\u00f6pajassa Ensimm\u00e4inen maailmansota. Kirjoittajina Ida Vanhainen, Nana Sepp\u00e4nen, Taru Parikka, Jesse Myllylahti, Mari Agge, Minna Kantonen<\/em><\/p>\n<p><em>Kuval\u00e4hde: <a href=\"http:\/\/cinema.usc.edu\/events\/event.cfm?id=12491\">http:\/\/cinema.usc.edu\/events\/event.cfm?id=12491<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin yhten\u00e4 ryhm\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli toteuttaa blogikirjoitus, joka meid\u00e4n kohdallamme tarkoitti ensimm\u00e4inen maailmansota -teeman mukaista teksti\u00e4. Halusimme toteuttaa ryhm\u00e4teht\u00e4v\u00e4n katsomalla ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa k\u00e4sittelev\u00e4n elokuvan ja pohtia sen her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia kulttuurihistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valitsimme italialaisen Mario Monicellin ohjaaman elokuvan La Grande Guerra (suomeksi Suuri Sota) vuodelta 1959. Katsoimme elokuvan er\u00e4\u00e4n\u00e4 keskiviikkoaamuna Sirkkalan seminaarihuoneessa ja kulttuurihistorian opiskelijoina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1221","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1221"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1221\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}