{"id":1225,"date":"2014-04-30T12:05:28","date_gmt":"2014-04-30T09:05:28","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1225"},"modified":"2014-04-30T12:05:28","modified_gmt":"2014-04-30T09:05:28","slug":"kansan-hyvaksymaa-salakuljetusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/04\/30\/kansan-hyvaksymaa-salakuljetusta\/","title":{"rendered":"Kansan hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 salakuljetusta"},"content":{"rendered":"

Suomessa kieltolaki lopetettiin 5.4.1932 kolmentoista raivoisasti yritetyn vuoden j\u00e4lkeen. Hyv\u00e4st\u00e4, p\u00e4ihtymist\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4st\u00e4 tarkoituksesta huolimatta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n seurauksia olivat olleet kulutetun alkoholin m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja rikollisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen. 1930-luvun alussa yli puolet tuomioon johtaneista rikoksista oli alkoholiin liittyvi\u00e4. Toisin kuin lain tarkoitus oli Suomeenkin saatiin laittomuuksilla rikastunut ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n organisoitu rikollisv\u00e4est\u00f6, salakuljettajat. Tavallinen kansa ei kuitenkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4nyt viinan salakuljettajia rikollisina, mist\u00e4 todistavat my\u00f6s valtavavat salakuljetusm\u00e4\u00e4r\u00e4t: vuonna 1930 alkoholia takavarikoitiin yli miljoona litraa ja viel\u00e4 kieltolain p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeenkin useita vuosia takavarikoidut alkoholim\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat satojatuhansia litroja vuodessa (Raimo Pullatin mukaan salakuljetetusta viinasta saatiin kiinni ehk\u00e4 10 %, todelliset luvut saattavat siis olla jopa 10 miljoonaa litraa\/vuosi). Kaj Dahlin mukaan vuonna 1932, lain jo p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolet kulutetusta alkoholista saattoi olla edelleen laitonta.<\/p>\n

Toisaalta viel\u00e4 ensimm\u00e4isten uusien Alkojen avaamisen j\u00e4lkeen vuonna 1932 valtion virallista alkoholipolitiikka leimasi kielt\u00e4minen: alkoholin myyminen oli aluksi sallittua vain kaupungeissa ja kauppaloissa, ei maaseudulla, jossa enemmist\u00f6 suomalaisista asui. Alkoholiliikkeen tarkoitus olikin, ironista kyll\u00e4, ensisijassa hillit\u00e4 alkoholinkulutusta. Maaseudulla p\u00e4ihtyminen luultavasti onnistui edelleen helpoiten kotipolttoisella tai salakuljetetulla tuotteella. T\u00e4st\u00e4 her\u00e4\u00e4kin kysymys, millaisessa kuplassa Suomen hallinto eli: jos vuosittain takavarikoitiin jopa miljoona litraa alkoholia ja ihmiset p\u00e4ihtyiv\u00e4t yht\u00e4lailla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hallituksen s\u00e4\u00e4telytoimista eik\u00f6 ihmisen kuvittelisi havaitsevan, ett\u00e4 valittu poliittinen linja saattaisi olla hieman kenollaan. Alkoholipolitiikka tuntuu olleen viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kieltolain p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeenkin ensisijassa kansankasvatusta, teesin\u00e4\u00e4n juominen on pahasta ja sivistynyt ihminen ei sit\u00e4 tee. Liekk\u00f6 maaseudun alkoholin saanti siksi niin rajoitettua, ett\u00e4 maalaisten sivistystasoa (= j\u00e4rke\u00e4) ei pidetty riitt\u00e4v\u00e4n korkeana p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omasta p\u00e4ihdek\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n. Ja valitettavaa kyll\u00e4, my\u00f6s sivistyneist\u00f6 nautti alkoholista siin\u00e4 miss\u00e4 rahvaskin.<\/p>\n

Suomessa 1930-luvun taitetta voi pit\u00e4\u00e4, ainakin hieman leikillisesti, Yhdysvaltalaisen j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden pikkuveljen\u00e4. Voidaan puhua jopa pirtusodasta salakuljettajien, jopa pirtukuninkaiden kuten Algoth Niskan ja poliisin ja tullin, my\u00f6hemmin merivartioston v\u00e4lill\u00e4. Virkavallan ratsaustoimenpiteet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t jos ei nyt usein, niin ainakin joskus ammuskeluihin ja muihin v\u00e4kivallan tekoihin, joissa tuli my\u00f6s kuolonuhreja. T\u00e4m\u00e4, v\u00e4hemm\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti, v\u00e4hensi my\u00f6s virkavallan sympatiaa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 salakuljettajia kohtaan. Samaan aikaan Suomi s\u00e4\u00e4ti uusia lakeja ja solmi kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia salakuljetuksen hillitsemiseksi. Uusien sopimusten perusteella salakuljetuksesta ep\u00e4iltyj\u00e4 aluksia saattoi ottaa kiinni my\u00f6s avomerell\u00e4. Suur-salakuljettajat reagoivat n\u00e4ihin sopimuksiin siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laivojensa liput maihin, jotka eiv\u00e4t olleet liittyneet suomalaisten salakuljetuksen vastaisiin sopimuksiin, ja n\u00e4in ollen niiden pys\u00e4ytt\u00e4minen pysyi edelleen kiellettyn\u00e4. My\u00f6s 1931 perustettu merivartiolaitos lis\u00e4si salakuljettajien kiinnij\u00e4\u00e4misriski\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n

\"salakuljetus\"<\/a>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 salakuljetus tapahtui useissa etapeissa ja siihen liittyi monia portaita. Ensin suurempi laiva saattoi tuoda lastin pirtua Saksasta tai Virosta, joka Suomea l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 siirrettiin pienempiin yhdysveneisiin tai laivoihin, jotka kuljettivat sen rannikolle ja upottivat meren pohjaan tai muuhun turvapaikkaan odottamaan tai siirsiv\u00e4t sen suoraan mantereelle, josta alkoholi kuljetettiin mit\u00e4 vaihtelevimmilla v\u00e4lineill\u00e4 myyntiin. Kiinnostavimpia n\u00e4ist\u00e4 keinoista lienee Lapissa yleinen tapa kuljettaa viina \u201dkaravaanimiesten\u201d kyydiss\u00e4, jotka kantoivat kerralla yleens\u00e4 kaksi 10 litran tonkkaa rannikolta myyntiin, pitkienkin matkojen taakse. Lopulta viina jaettiin pienempiin myyntiannoksiin, jotka yleens\u00e4 kauppasi viel\u00e4 viimeinen v\u00e4lik\u00e4si. Merell\u00e4 kiinnij\u00e4\u00e4misriskin kasvaessa kehitettiin uusi systeemi alkoholin kuljetukseen, pirtukanisterit pakattiin \u201dtorpedoon\u201d, joka oli veneen per\u00e4ss\u00e4 pinnan alla kulkeva kehikko ja vaijerilla kiinni sit\u00e4 vet\u00e4v\u00e4ss\u00e4 laitteessa. Kiinnij\u00e4\u00e4misen uhatessa torpedo saatettiin upottaa hetkess\u00e4 ja mahdollisesti k\u00e4yd\u00e4 noutamassa parempana hetken\u00e4 tullimiesten poistuttua. Normaalisti torpedot vetiv\u00e4t l\u00e4hes 1000 litraa pirtua ja painoivat kokonaisuudessaan hieman yli 1000 kiloa. Salakuljetusviinaa oli niin paljon saatavilla, ett\u00e4 jo 1920-luvulla se syrj\u00e4ytti osassa Suomea (esimerkiksi Vaasan l\u00e4\u00e4niss\u00e4) viinankeiton alkoholin p\u00e4\u00e4asiallisena l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n

Kiinnostavan yhtym\u00e4kohdan kieltolain aikaiseen salakuljetukseen tarjoaa nykyinen tapa tuoda Virosta halpaa alkoholia \u201domaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d autolasteittain kerralla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n alkoholi usein v\u00e4litet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n omalle tuttavapiirille. T\u00e4h\u00e4n yhdistyy edelleen hyv\u00e4ksyminen kansan silmiss\u00e4 ja paheksunta virkavallan puolelta. Siis virolainen viina, ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s miedommat juomat, myyv\u00e4t edelleen. Naapurin rooli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin pysyneen muuten muuttuneessa maassa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n samana vuosikymmenien yli. Pirtukuninkaita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 taida olla.<\/p>\n

Blogin on kirjoittanut Lassi Ruutiainen osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia ty\u00f6pajassa 1930-luvun Suomi.<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Pullat, Raimo: It\u00e4meren rutto : pirtun salakuljetusta vuosina 1919-1939<\/em>. Kaleva, 1993.<\/p>\n

Dahl, Kaj: Saariston salakuljettajat<\/em>. Schidlts & S\u00f6derstr\u00f6m, 2003.<\/p>\n

Kuva on teoksesta<\/em>: Raimo Pullat, Risto Pullat: Viinameri – Salapiiritusevedu L\u00e4\u00e4nemerel kahe s\u00f5ja vahel. L\u00e4hde: http:\/\/www.kymensanomat.fi\/Kulttuuri—Kirjat\/2010\/11\/06\/Pirtun+salakuljetuksen+koko+kuva\/201039929643\/55<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa kieltolaki lopetettiin 5.4.1932 kolmentoista raivoisasti yritetyn vuoden j\u00e4lkeen. Hyv\u00e4st\u00e4, p\u00e4ihtymist\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4st\u00e4 tarkoituksesta huolimatta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n seurauksia olivat olleet kulutetun alkoholin m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja rikollisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen. 1930-luvun alussa yli puolet tuomioon johtaneista rikoksista oli alkoholiin liittyvi\u00e4. Toisin kuin lain tarkoitus oli Suomeenkin saatiin laittomuuksilla rikastunut ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n organisoitu rikollisv\u00e4est\u00f6, salakuljettajat. Tavallinen kansa ei kuitenkaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1225","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1225"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1225\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}