{"id":1229,"date":"2014-04-30T12:06:36","date_gmt":"2014-04-30T09:06:36","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1229"},"modified":"2014-04-30T12:06:36","modified_gmt":"2014-04-30T09:06:36","slug":"sailonnalla-ja-saannostelylla-pula-aika-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/04\/30\/sailonnalla-ja-saannostelylla-pula-aika-suomessa\/","title":{"rendered":"S\u00e4il\u00f6nn\u00e4ll\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4 – pula-aika Suomessa"},"content":{"rendered":"

Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana koettujen n\u00e4lk\u00e4vuosien muisto sai suomalaiset varpailleen, kun maailmanlaajuinen lama toi tullessaan suurty\u00f6tt\u00f6myyden lis\u00e4ksi uuden pula-ajan. Vaikka 1930-luvun alussa Suomessakin oli nousussa uusi ja urbaani kulutuskulttuuri, jonka my\u00f6t\u00e4 radion, puhelimen ja levysoittimen kaltaiset kulutustavarat yleistyiv\u00e4t ihmisten arjessa, lupaava kehitys moderniksi yhteiskunnaksi katkesi kansainv\u00e4liseen talouskriisiin.<\/p>\n

Sotien v\u00e4linen lama ilmeni Suomessa p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4, ty\u00f6aikojen lyhentymisen\u00e4 ja vaatimattomampina palkkoina. Kuitenkin seurauksena syntynyt pula vaikutti niin asumiseen, vaatetukseen kuin ravintoonkin. Etenkin maaseudulla siirryttiin uudelleen kohti omavaraisuutta ruokavalion j\u00e4\u00e4dess\u00e4 elintarvikkeiden huonon saatavuuden vuoksi muuten liian yksipuoliseksi. T\u00e4rkeimpi\u00e4 ravinnonl\u00e4hteit\u00e4 olivat perunan ja suolakalan lis\u00e4ksi nauris, lanttu ja kaali. Ruoan s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n merkitys korostui ja erilaiset s\u00e4il\u00f6nt\u00e4tuotteet pergamiinista s\u00e4il\u00f6nt\u00e4tabletteihin ja umpiointit\u00f6lkkeih\"Kotiliesiin valtasivat markkinat. Etev\u00e4ll\u00e4 em\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 kellarin ja ruokakomeron hyllyt tursuivat juhlavissa jonoissa p\u00f6n\u00f6tt\u00e4vist\u00e4 s\u00e4ilykepurnukoista ja -purkeista. \u201dK\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 osa jokaisesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 s\u00e4ilykevarastonne kartuttamiseen\u201d, kehotettiin Karhula-Iittala -lasitehtaiden t\u00f6lkkimainoksessa. Kansaa kannustettiin my\u00f6s joukolla sieni- ja marjametsiin, jotta kes\u00e4n sato tulisi saatua mahdollisimman tehokkaasti talteen. Pula-ajan s\u00e4il\u00f6nn\u00e4ss\u00e4 ei sorsittu edes tavallisesti rikkaruohoina pidettyj\u00e4 kasveja, vaan esimerkiksi nokkospusikko alkoi nauttia uudenlaista arvostusta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vaikka lama j\u00e4i Suomessa kansainv\u00e4lisell\u00e4 mittapuulla verrattain lyhyeksi, v\u00e4est\u00f6 tuskin ehti heng\u00e4ht\u00e4\u00e4 pula-ajan kituuttamiseltaan, kun toinen maailmansota pakotti siirtym\u00e4\u00e4n entist\u00e4 tiukempaan elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyyn. Niin kutsuttu korttiaika alkoi Kansanhuoltoministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 syksyll\u00e4 1939. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kortille joutuivat bensiini ja kahvi, mutta sodan edetess\u00e4 niin ruuat kuin teollisuuden raaka-aineetkin siirtyiv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelynalaisiksi.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6 jaettiin arvioidun ravinnontarpeen mukaisesti viiteen ryhm\u00e4\u00e4n (A-E), joille korttiannokset takasivat ainakin teoriassa tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n elintarvikkeita vuorokautta tai kuukautta kohden. Ostokortti ei \u2013 nimest\u00e4\u00e4n huolimatta \u2013 ollut mik\u00e4\u00e4n tarjouskuponki, vaan my\u00f6nsi omistajalleen ainoastaan luvan lunastaa kortissa m\u00e4\u00e4ritelty tuote maksua vastaan. Varsinaisen korttikauden kulta-aikana ostoskierroksesta selviytyminen oli sek\u00e4 taito- ett\u00e4 tuurilaji elintar\"Itsekkyysvikkeiden kyseenalaisen saatavuuden ja tarvittavien korttien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi. Ajoittain korteillakaan ei ollut mahdollista saada kaipaamaansa tuotetta, mutta toisaalta tilanteen niin salliessa saatettiin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 jopa lis\u00e4annoksia. Korteilla saataviin annosm\u00e4\u00e4riin jouduttiinkin tekem\u00e4\u00e4n jatkuvasti muutoksia elintarviketilanteen vaihdellessa sodan aikana. Mik\u00e4li jokin elintarvike vapautui s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyst\u00e4 (tai uhkasi joutua sen alaiseksi), v\u00e4ki tyhjensi hyllyt tehokkaasti. Hamstraamiseen taipuvaisia suomalaisia yritettiin hillit\u00e4 ajoittain jopa propagandaksi yltyv\u00e4ll\u00e4 valistusmainonnalla, jossa korostettiin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4, ahkeruutta ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Pula-aika olikin omiaan muokkaamaan mielikuvaa suomalaisesta luonteenlaadusta.<\/p>\n

\"Kokkola-lehti\"<\/a>Vaikka ensimm\u00e4isest\u00e4 maailmansodasta viisastuneena ja armottoman tehokkaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 ansiosta Suomi ei joutunut kokemaan varsinaista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, pula-aika kummitteli lievemp\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 aina vuoteen 1954. Tuolloin sokerin ja kahvin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely viimein p\u00e4\u00e4ttyi ja leve\u00e4 el\u00e4m\u00e4 saattoi alkaa. Kuitenkin erityisesti vanhemman polven keskuuteen j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n tietty pula-ajan mentaliteetti, jossa korostuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn tuoma hamstrausharrastus ja tarkanmarkantalous.<\/p>\n

 <\/p>\n

Blogin on kirjoittanut Silja Keltto osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia ty\u00f6pajassa 1930-luvun Suomi.<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

www.historianhavinaa.net<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.uusisuomi.fi\/artikkelit\/saannostelyn-aikaan<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.ouka.fi\/oulu\/ppm\/pula-aika-1939-1954<\/a><\/p>\n

Sj\u00f6str\u00f6m, Elin (toim.): Sota-ajan keittokirja.<\/em> Kansanvalistusseura 1917.<\/p>\n

Kallioniemi, Jouni (toim.): 123 Sotavuosien ruokaohjetta.<\/em> Gummerus 2006.<\/p>\n

Arkistolaitos: digitaaliarkisto<\/p>\n

Kotiliesi<\/em>, vuosikerrat 1939-1945<\/p>\n

Kuval\u00e4hteet: Arkistolaitos, Kotiliesi<\/em> 1944, Kokkola<\/em>-lehti 21.12.1940<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana koettujen n\u00e4lk\u00e4vuosien muisto sai suomalaiset varpailleen, kun maailmanlaajuinen lama toi tullessaan suurty\u00f6tt\u00f6myyden lis\u00e4ksi uuden pula-ajan. Vaikka 1930-luvun alussa Suomessakin oli nousussa uusi ja urbaani kulutuskulttuuri, jonka my\u00f6t\u00e4 radion, puhelimen ja levysoittimen kaltaiset kulutustavarat yleistyiv\u00e4t ihmisten arjessa, lupaava kehitys moderniksi yhteiskunnaksi katkesi kansainv\u00e4liseen talouskriisiin. Sotien v\u00e4linen lama ilmeni Suomessa p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4, ty\u00f6aikojen lyhentymisen\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1229","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1229","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1229"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1229\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1229"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1229"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1229"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}