{"id":1241,"date":"2014-05-24T22:52:42","date_gmt":"2014-05-24T19:52:42","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1241"},"modified":"2014-05-24T22:52:42","modified_gmt":"2014-05-24T19:52:42","slug":"kertomukset-joita-kuuntelemme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/05\/24\/kertomukset-joita-kuuntelemme\/","title":{"rendered":"Kertomukset, joita kuuntelemme"},"content":{"rendered":"

\"IMG_2913\"<\/a>El\u00e4mme aikaa, jossa erityisesti yksil\u00f6n kokemus ja kertomukset yksil\u00f6ist\u00e4 kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota ja saavat tilaa julkisuudessa. Samaan aikaan kertomuksellisuuteen, omael\u00e4m\u00e4kerrallisuuteen ja el\u00e4m\u00e4kertaan kiinnittyv\u00e4 kansainv\u00e4linen life-writing -tutkimus on laaja-alaistunut ja muotoutunut entist\u00e4 tieteidenv\u00e4lisemm\u00e4ksi. Omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertominen, faktan ja fiktion v\u00e4lisen rajan sekoittuminen on entist\u00e4 useammin my\u00f6s erilaisten taideproduktioiden raaka-ainetta.<\/p>\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi toukokuussa G\u00f6teborgin yliopiston kirjallisuuden, aatehistorian ja uskonnon tutkimuksen laitoksen is\u00e4nn\u00f6im\u00e4ss\u00e4 Att skriva liv. Fakta, fiktion, feminism<\/em><\/a> -konferenssissa. L\u00e4hinn\u00e4 ruotsalaisista (ja yhdest\u00e4 suomalaisesta ja yhdest\u00e4 norjalaisesta) koostunut l\u00e4hes satap\u00e4inen osallistujajoukko avasi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertomisen tutkimusta ensisijassa ruotsalaisessa kontekstissa. Mukana oli ennen muuta kirjallisuustieteilij\u00f6it\u00e4 ja historioitsijoita, mutta my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, yhteiskuntatieteilij\u00f6it\u00e4 ja tanssin tutkijoita.<\/p>\n

\"IMG_2916\"

Annelie Br\u00e4nstr\u00f6m-\u00d6hman ja Lisbeth Larsson loppukeskustelussa<\/p><\/div>\n

Konferenssin lopuksi sen p\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4, kirjallisuustieteen professori Lisbeth Larsson huomautti, kuinka jokaisella humanistisella tutkimuskysymyksell\u00e4 on oltava my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnallinen ulottuvuutensa. Erityisen hyvin t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi koko konferenssin ohjelmassa, joka otti vahvasti kantaa tieteen paikkaan yhteiskunnassa ulottamalla tarkastelunsa my\u00f6s taiteen ja tieteen risteyskohtiin sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n maailmassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"IMG_2910\"

Fia Adler Sandbladin ”Se och h\u00f6r oss i en brottning med tystnaden” -n\u00e4ytelm\u00e4n avoin harjoitus<\/p><\/div>\n

Erityisen antoisaa oli tiiviiden sessioiden lomaan sijoitettu muu ohjelma, jossa \u00e4\u00e4nen saivat taiteilijat. Saimme kuulla miten n\u00e4yttelij\u00e4 ja tutkija Fia Adler Sandblad oli l\u00e4htenyt tutkimaan omaa vaikeaa adoptiomenneisyytt\u00e4\u00e4n teatterin keinoin \u2013 miten h\u00e4n kehollisuuden ja n\u00e4ytelm\u00e4llisyyden keinoin tarttui vaikeisiin muistoihin ja l\u00e4hti rakentamaan niist\u00e4 teatteria. Konferenssi-illallisella saimme n\u00e4hd\u00e4 avoimen harjoituksen n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, joka saa ensi-iltansa syksyll\u00e4.<\/p>\n

Kuulimme my\u00f6s Ruotsissa jo usean vuoden ajan suurta kohua her\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4, ohjaaja, taiteilija Anna Odellia, joka vuonna 2009 teki dokumentin lavastamastaan psykoosikohtauksesta Tukholman Liljeholmsbrolla her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen keskustelua psyykkisest\u00e4 hoidosta Ruotsissa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 elokuvassaan \u00c5tertr\u00e4ffen<\/em><\/a> (2013) l\u00e4ht\u00f6kohtana on Odellin oma koulukiusatun menneisyys ja tilanne, miss\u00e4 h\u00e4n ainoana luokaltaan ei saa kutsua luokkansa 20-vuotistapaamiseen. Palkitussa elokuvassaan Odell l\u00e4hti tutkimaan tilannetta ja kiusaamisen dynamiikkaa n\u00e4ytelm\u00e4dokumentin keinoin. Odell sekoittaa faktan ja fiktion rajaa, taiteilijan ja min\u00e4n veteenpiirretty\u00e4 rajaviivaa ja saa meid\u00e4t kohtaamaan ja tuntemaan kiusallisia tunteita.<\/p>\n

Ristiriitaisia ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t taiteelliset produktiot kertovat taiteen mahdollisuudesta tavoittaa sellaista, mihin tutkimus harvoin pystyy. Taiteilijan paljas l\u00e4sn\u00e4olo produktiossaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohtimaan tutkijan osallisuutta tutkimuksessa; tulkitsijana, toimijana, l\u00e4sn\u00e4olevana, joka ei voi pysytell\u00e4 irrallaan ja et\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkimuskohteesta. Me vaikutamme tutkimukseemme ja vaikutumme siit\u00e4, kertomuksista joita luemme. Ehk\u00e4 juuri t\u00e4ss\u00e4 voisi olla taiteen ja tieteen vuorovaikutuksen hedelm\u00e4llisyys \u2013 se havahduttaa meid\u00e4t kysymyksille, joista tiede on usein halunnut, tai kuvitellut voivansa olla irrallaan.<\/p>\n

Yksi t\u00e4llainen on kehollisuus, joka sai konferenssin helteisiss\u00e4 olosuhteissa konkreettisetkin seurauksensa. Lisbeth Larssonin mukaan tutkimuksessa elet\u00e4\u00e4n nyt mahdollisesti jonkinlaisen ruumiillisen tai kehollisen k\u00e4\u00e4nteen aikaa, mik\u00e4 liittyy my\u00f6s uusmaterialismin nousuun. Konferenssissa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi etenkin tanssintutkijoiden sessiossa, jossa tutkittiin kehoa el\u00e4m\u00e4kerrallisena tilana ja arkistona.<\/p>\n

Kirjallisuuden professori Annelie Br\u00e4nnstr\u00f6m-\u00d6hmanin loppukommentaari konferenssista vei ajatuksia inspiroivasti eteenp\u00e4in. H\u00e4n palautti mieleemme loistavan Wim Wendersin Berliin taivaan alla<\/em> -elokuvan (1987) ja sen enkelit. Muistatteko, miten enkelit kykeniv\u00e4t laskeutumaan tavallisen kuolevaisen olomuodossa maan p\u00e4\u00e4lle ja miten he vaelsivat Berliinin kaupunginkirjaston k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja kuuntelivat?<\/p>\n

\"4343\"<\/a>He kuuntelivat lukevien ihmisten ajatuksia, tarinoita heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, p\u00e4\u00e4nsis\u00e4ist\u00e4 maailmaa. Samalla tavalla me el\u00e4m\u00e4kertomusten tutkijat kuuntelemme kertomuksia, toisten el\u00e4mi\u00e4 ja pyrimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n on oltava hitaita ja k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4 ja oivaltavia kuullaksemme, sill\u00e4 emme ole enkeleit\u00e4. Ja kuunteleminen vaatii my\u00f6s tunnustelua siit\u00e4, milt\u00e4 kuunteleminen, lukeminen tuntuu, ja miten se meihin vaikuttaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvat: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki, paitsi kuva elokuvasta Berliinin taivaan alla<\/em> http:\/\/www.filmgoer.fi\/new\/dvd-blu-ray\/berliinin_taivaan_alla<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4mme aikaa, jossa erityisesti yksil\u00f6n kokemus ja kertomukset yksil\u00f6ist\u00e4 kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota ja saavat tilaa julkisuudessa. Samaan aikaan kertomuksellisuuteen, omael\u00e4m\u00e4kerrallisuuteen ja el\u00e4m\u00e4kertaan kiinnittyv\u00e4 kansainv\u00e4linen life-writing -tutkimus on laaja-alaistunut ja muotoutunut entist\u00e4 tieteidenv\u00e4lisemm\u00e4ksi. Omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertominen, faktan ja fiktion v\u00e4lisen rajan sekoittuminen on entist\u00e4 useammin my\u00f6s erilaisten taideproduktioiden raaka-ainetta. Kaikki t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi toukokuussa G\u00f6teborgin yliopiston kirjallisuuden, aatehistorian […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6],"tags":[],"class_list":["post-1241","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1241"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1241\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}