{"id":1259,"date":"2014-08-11T23:48:06","date_gmt":"2014-08-11T20:48:06","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1259"},"modified":"2014-08-11T23:48:06","modified_gmt":"2014-08-11T20:48:06","slug":"postikortteja-taiteilijalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/08\/11\/postikortteja-taiteilijalta\/","title":{"rendered":"Postikortteja taiteilijalta"},"content":{"rendered":"

Tove Jansson on suomalaisen kirjallisuuden ja taiteen historian kontekstissa kokenut ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n runsaan ja monipuolisen 100-vuotisjuhlinnan. Lauantaina 9.8. oli Janssonin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja samaan aikaan muun muassa Katajanokalla avattiin Tove Janssonin mukaan nimetty puisto sek\u00e4 pidettiin laajaa kirjallisuusseminaaria ja lastenjuhlaa Porvoossa. Televisiossa ja radiossa on koko viikon esitetty vuosikymmenten varrelta erilaisia Janssonin taiteilijuuteen, kirjailijuuteen, ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 dokumentteja. Pitkin vuotta tapahtumia on tietenkin ollut paljon juhlaviikkoa enemm\u00e4n ja moni paikkakunta on halunnut ottaa osansa Tove-juhlinnasta (ks. esim. Otto Latvan artikkeli<\/a> samaisessa blogissa). Itsekin huomaan alkaneeni t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n kuluessa puhua taiteilijasta Tovena, vaikka en koskaan h\u00e4nt\u00e4 tavannut ja Toven kirjailijuus ja taiteilijuus on tullut itselleni l\u00e4heisemm\u00e4ksi vasta vanhemmiten.<\/p>\n

\"IMG_3145\"<\/a>Pellinki oli Toven toinen koti, ja olen saanut sattuman kautta viimeisen kymmenen vuoden ajan todistaa, kuinka t\u00e4rke\u00e4 taiteilija oli ennen muuta ihmisen\u00e4 n\u00e4ille Porvoon saariston ihmisille. Eidisvikeniin Toven vanhemmat ihastuivat jo 1920-luvulla vierailtuaan kes\u00e4isin l\u00e4heisill\u00e4 saarilla. Pellinkil\u00e4inen Albert Gustafsson oli Toven lapsuudenyst\u00e4v\u00e4, kun helsinkil\u00e4inen Janssonin perhe vietti kesi\u00e4\u00e4n samassa pihapiiriss\u00e4. Veneenrakentajaksi ryhtynyt Albert avioitui sittemmin l\u00e4hisaarelta kotoisin olevan Gretan kanssa. Tove ja my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4n puoliso Tuulikki Pietil\u00e4 olivat luonteva osa Gustafssonien perheen kes\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4. Taiteilijat saapuivat toukokuussa ja viipyiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n syksyyn. Heit\u00e4 autettiin matkaan saarelle, avustettiin hankinnoissa ja elettiin yhdess\u00e4 kes\u00e4isen saariston arkea ja juhlaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli sekin, ett\u00e4 taiteilijapariskunta osoitti esimerkill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4inkin voi el\u00e4\u00e4, luovaa ty\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 naisparina.<\/p>\n

Gustafssonien perheen vanhimmasta pojasta Caysta tuli sittemmin lasteni vaari, kun anoppini avioitui t\u00e4m\u00e4n pellinkil\u00e4isen luotsin kanssa. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4, satavuotisjuhlinnan kunniaksi, koko Gustafssonien perhe on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa avautunut henkil\u00f6kohtaisesta suhteestaan Tove Janssoniin, heit\u00e4 on haastateltu ja Eidisvikeniin on virrannut mediaa ja tavallisia ihmisi\u00e4 tutkimaan, millaiseen milj\u00f6\u00f6seen muumit tai vaikkapa rakastettu Sommarboken<\/em> pohjautuu. Klovharuniin<\/a>, jonne kokenut luotsi osaa rantautua v\u00e4h\u00e4n kovemmallakin merenk\u00e4ynnill\u00e4, on viety kymmeni\u00e4 uteliaita.<\/p>\n

\"IMG_3787\"

N\u00e4ytelm\u00e4n kirjoittaja ja ohjaaja Kim Gustafsson<\/p><\/div>\n

Sokerina pohjalla oli hein\u00e4kuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensi-iltansa saanut n\u00e4yttelij\u00e4-ohjaaja Kim Gustafssonin, Albertin pojanpojan, Pellinge Ungdomsf\u00f6rbundille<\/a> k\u00e4sikirjoittama ja ohjaama n\u00e4ytelm\u00e4 V\u00e4gen hem<\/em><\/a>. Siin\u00e4 ei p\u00e4\u00e4osaa n\u00e4yttele kuitenkaan Tove tai Tooti, vaan ennen muuta pellinkil\u00e4iset ja saaristomilj\u00f6\u00f6. N\u00e4ytelm\u00e4 rakentuu postikorteille, joita taiteilijapari l\u00e4hetti pellinkil\u00e4isille yst\u00e4villeen kuten Kim Gustafssonin isovanhemmille maailmanmatkoiltaan. Idea on nerokas. Varsinainen juhlinnan kohde on poissaoleva, ja p\u00e4\u00e4osassa ovat pellinkil\u00e4iset kuten veneenrakentajapariskunta tai S\u00f6derbybodenin kauppias, jotka lukevat kortteja ja osallistuvat omalla tavallaan Toven el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kortit ovat itsess\u00e4\u00e4n pieni\u00e4 taideteoksia, miniatyyrik\u00e4sialalla kirjoitettuja tunnelmia, maiseman kuvailuja ja tarinointia sattumuksista. Korttien saajat pohtivatkin, miten kukaan voi saada niin paljon asiaa mahtumaan tavalliseen maisemakorttiin.<\/p>\n

\"kuva-1\"

Kuva V\u00e4gen hem – esityksen ohjelmalehdest\u00e4<\/p><\/div>\n

Aina mukana on henkil\u00f6kohtaisia terveisi\u00e4 l\u00e4heisille Pellingiss\u00e4 ja l\u00e4sn\u00e4 on kaipuu saaristoon. N\u00e4ytelm\u00e4 kutoutuu siten muistoista, tarinoista, ik\u00e4v\u00e4st\u00e4, l\u00e4sn\u00e4olosta ja poissaolosta sek\u00e4 pellinkil\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmenosta, jossa naureskellaan niin kauppiaan myyntitaidoille kuin Toven muistoa jahtaaville fiineille kes\u00e4asukkaille.<\/p>\n

\"IMG_3764\"<\/a><\/p>\n

Milj\u00f6\u00f6n\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 toimii Eidisvikenin edelleen toiminnassa oleva venetelakka, jonka oviaukkoon on rakennettu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja katsomo. Taustalla kimmelt\u00e4\u00e4 meri ja l\u00e4hisaaret, joiden v\u00e4list\u00e4 Tove ja Tooti huruuttivat Viktoria-veneell\u00e4\u00e4n kauimmaiselle luodolle,omaan paratiisiinsa.<\/p>\n

\"IMG_3798\"<\/a>Pellink\u00e4isille n\u00e4ytelm\u00e4 on ennen muuta matka omiin muistoihin ja l\u00e4mp\u00f6 omaan kotiseutuun n\u00e4kyi niin n\u00e4yttelij\u00f6iden kuin katsojien kasvoilla. N\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysille katsomoille elokuun puoliv\u00e4liin asti. Paikalliset ovat toki pohtineet, mit\u00e4 Tove t\u00e4st\u00e4 kaikesta juhlatohinasta olisi mahtanut ajatella. Greta Gustafssonin mukaan h\u00e4n olisi kenties tehnyt kuuluisan nen\u00e4nnyrpistyksens\u00e4 ja ollut v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Toisaalta, n\u00e4hty\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n Greta oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4, Toven oman milj\u00f6\u00f6n ja h\u00e4nelle l\u00e4heisen saaristolaisel\u00e4m\u00e4n esiin nostaminen olisi lopulta ollut taiteilijallekin mieleen.<\/p>\n

Kuvat: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki 31.7.2014<\/p>\n

Ks. my\u00f6s By the Sea – el\u00e4m\u00e4\u00e4 saaristossa -blogi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tove Jansson on suomalaisen kirjallisuuden ja taiteen historian kontekstissa kokenut ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n runsaan ja monipuolisen 100-vuotisjuhlinnan. Lauantaina 9.8. oli Janssonin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja samaan aikaan muun muassa Katajanokalla avattiin Tove Janssonin mukaan nimetty puisto sek\u00e4 pidettiin laajaa kirjallisuusseminaaria ja lastenjuhlaa Porvoossa. Televisiossa ja radiossa on koko viikon esitetty vuosikymmenten varrelta erilaisia Janssonin taiteilijuuteen, kirjailijuuteen, ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[74,108,146,159],"class_list":["post-1259","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-kim-gustafsson","tag-pellinki","tag-tove-jansson","tag-vagen-hem","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1259"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}