{"id":1280,"date":"2014-09-01T12:17:19","date_gmt":"2014-09-01T09:17:19","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1280"},"modified":"2014-09-01T12:17:19","modified_gmt":"2014-09-01T09:17:19","slug":"tutkiminen-on-hanen-tapansa-elaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/09\/01\/tutkiminen-on-hanen-tapansa-elaa\/","title":{"rendered":"\u201dTutkiminen on h\u00e4nen tapansa el\u00e4\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"

\"Marjo2.pienn\"<\/a>N\u00e4in totesi omassa puheenvuorossaan Marjo Kaartisen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4seminaarissa Keijo Virtanen, kulttuurihistorian professori emeritus ja Turun yliopiston entinen rehtori. Virtanen oli yksi kahdestatoista Marjon seminaarissa puhuneesta pitk\u00e4aikaisesta opettajasta, kollegasta, yst\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oppilaasta. Juhlaesitelm\u00e4t keskittyiv\u00e4t uuden ajan alkuun, ajanjaksoon, joka oli Marjon ensimm\u00e4isten tieteellisten opinn\u00e4ytteiden ja tutkimusten kohde kulttuurihistorian oppiaineessa Turun yliopistossa.<\/p>\n

Marjon py\u00f6re\u00e4 merkkip\u00e4iv\u00e4 oli hein\u00e4kuussa, mutta kuten Hannu Salmi seminaarin avauspuheenvuorossaan totesi: \u201dhein\u00e4kuussa yliopisto nukkuu\u201d. Juhlallisuudet, joilla haluttiin kiitt\u00e4\u00e4 kulttuurihistorian oppiaineessa lukuisissa eri teht\u00e4viss\u00e4 aktiivisesti vaikuttanutta ty\u00f6toveria ja opettajaa, j\u00e4rjestettiin lukukauden alettua torstaina 28.8.2014. Marjon tiest\u00e4 kulttuurihistorioitsijaksi paljastui eri puheenvuoroissa muun muassa se, ett\u00e4 englannin kielt\u00e4 opiskelemaan tulleen ja arkeologiksi halunneen Marjon houkuttivat kulttuurihistoriaan Hannu Laaksosen luennot ja syksyiset h\u00e4t\u00e4kaivaukset M\u00e4t\u00e4j\u00e4rven alueella \u2013 kuraisessa kuopassa seisominen ei lopulta ollutkaan sit\u00e4, mist\u00e4 Marjo oli haaveillut.<\/p>\n

\"Sanna-Kaisa<\/a>

Sanna-Kaisa Tanskanen kuvailee Marjon uraa arkeologina<\/p><\/div>\n

\u00a0<\/p>\n

\"Deborah<\/a>

Deborah Simonton ja Reima V\u00e4lim\u00e4ki kahvikeskustelussa<\/p><\/div>\n

Avajaispuheenvuorossaan Hannu Salmi kuvasi seminaaria lahjapaketiksi, jota jokainen esiintyj\u00e4 avasi. Lahjasta muodostuikin kiinnostavia puheenvuoroja otsikon \u201dSukupuoli, tila ja kirjoittaminen uuden ajan alussa\u201d alla. Useiden puhujien esityksiss\u00e4 yhdistyi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi otsikon teemoista. Esimerkiksi Sanna-Kaisa Tanskanen syventyi esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n sukupuoleen, naisten mahdollisuuksiin kirjoittaa ja vastaanottaa kirjeit\u00e4 uuden ajan alun Englannissa, ja Deborah Simonton pohti sukupuolen ja tilan suhdetta 1700-luvun kaupungissa. Raija Vainio puolestaan opasti yleis\u00f6\u00e4 Erasmus Rotterdamilaisen avulla kirjoittamaan oikeanlaisia ja humanistiseen tyylin mukaisia kirjeit\u00e4.<\/p>\n

Tilan ja ajan suhdetta pohtivat esityksiss\u00e4\u00e4n niin Janne Tunturi kuin Jukka Sarjala, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen j\u00e4tti yleis\u00f6n arvuuttelemaan, mik\u00e4 esitelm\u00e4n erityinen linkki Marjoon oli: \u201dMarjo itse tiet\u00e4\u00e4 sen kyll\u00e4\u201d, Jukka totesi. Kaupunkitilaa, yksityisen ja julkisen v\u00e4list\u00e4 dikotomiaa pohti puolestaan Riitta Laitinen Marjon vuonna 2002 julkaiseman artikkelin innoittamana. Samoin Matti Peikola palasi omassa esityksess\u00e4\u00e4n Marjon v\u00e4it\u00f6skirjassa esitettyyn ajatukseen jatkuvuudesta muutoksen sijaan reformaatioajan Englantia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 puhuessaan niist\u00e4 keinoista, joita reformaatioajan kirjapainajat k\u00e4yttiv\u00e4t.<\/p>\n

\"Riitta<\/a>

Riitta Laitinen<\/p><\/div>\n

Marjon roolia opettajana valottivat Tom Linkinen, Eva Johanna Holmberg ja Liisa Lagerstam omissa puheenvuoroissaan. Tom palautti Marjolle aikanaan saamansa alkuper\u00e4isl\u00e4hdevinkin ja Eva Johanna muisteli matkoja, joille Marjo oli h\u00e4net johdattanut. Liisa puolestaan kertoi, kuinka Marjo oli h\u00e4nt\u00e4 ohjannut v\u00e4it\u00f6skirjan kirjoittamisessa ja varoittanut kadottamasta ihmist\u00e4. Punakyn\u00e4 oli kirjoittanut marginaaliin: \u201dLiisa, miss\u00e4 ovat ihmiset, miss\u00e4 on el\u00e4m\u00e4?\u201d<\/p>\n

\"Tom<\/a>

Tom Linkinen<\/p><\/div>\n

Esitelm\u00f6itsij\u00e4t toivat poikkeuksetta esille Marjon tutkijanroolin uteliaana, avomielisen\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4, inspiraation l\u00e4hteen\u00e4, luotettavana ohjaajana ja lukemattomien aiheiden asiantuntijana. Seminaarin viimeisen\u00e4 puhujana oli itseoikeutetusti Marjon pitk\u00e4aikainen yst\u00e4v\u00e4 ja kollega Anu Korhonen, joka palasi heid\u00e4n yhteisen teoksensa Historian kirjoittamisesta teemoihin p\u00e4iv\u00e4lleen yhdeks\u00e4n vuotta kirjan julkaisun j\u00e4lkeen. Teos oli omistettu Keijo Virtaselle t\u00e4m\u00e4n 60-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja Marjon ehdotuksesta yleis\u00f6 lauloi yhdess\u00e4 torstain todelliselle syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4sankarille Keijolle Happy Birthday to You.<\/p>\n

\"Yst\u00e4vykset<\/a>

Yst\u00e4vykset ja kollegat Sanna-Kaisa Tanskanen, Marjo Kaartinen, Anu Korhonen ja Riitta Laitinen<\/p><\/div>\n

Kirjoittajat Meri Heinonen ja Marika R\u00e4s\u00e4nen
Kuvat Teemu Immonen ja Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4in totesi omassa puheenvuorossaan Marjo Kaartisen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4seminaarissa Keijo Virtanen, kulttuurihistorian professori emeritus ja Turun yliopiston entinen rehtori. Virtanen oli yksi kahdestatoista Marjon seminaarissa puhuneesta pitk\u00e4aikaisesta opettajasta, kollegasta, yst\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oppilaasta. Juhlaesitelm\u00e4t keskittyiv\u00e4t uuden ajan alkuun, ajanjaksoon, joka oli Marjon ensimm\u00e4isten tieteellisten opinn\u00e4ytteiden ja tutkimusten kohde kulttuurihistorian oppiaineessa Turun yliopistossa. Marjon py\u00f6re\u00e4 merkkip\u00e4iv\u00e4 oli hein\u00e4kuussa, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1280","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1280","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1280"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1280\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1280"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1280"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1280"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}