{"id":1283,"date":"2014-09-09T11:54:12","date_gmt":"2014-09-09T08:54:12","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1283"},"modified":"2014-09-09T11:54:12","modified_gmt":"2014-09-09T08:54:12","slug":"karaiimeja-ja-vapauden-katuja-uzupiksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/09\/09\/karaiimeja-ja-vapauden-katuja-uzupiksessa\/","title":{"rendered":"Karaiimeja ja vapauden katuja U\u017eupiksessa"},"content":{"rendered":"
\"Vilna\"<\/a>

Vilnan pastelleja<\/p><\/div>\n

Olin 4.-8. syyskuuta Turun Historiallisen Yhdistyksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perinteisell\u00e4 syysmatkalla. Matka suuntautui t\u00e4ll\u00e4 kertaa Liettuaan. Vilnassa majoituimme perinteikk\u00e4\u00e4seen Astorija-hotelliin vanhassakaupungissa; t\u00e4\u00e4lt\u00e4 teimme pitk\u00e4t retket my\u00f6s Kaunasin kaupunkiin ja Trakain kyl\u00e4\u00e4n. Matka oli loistavasti j\u00e4rjestetty, meill\u00e4 oli fantastinen opas ja kaikki meni aivan nappiin kes\u00e4isi\u00e4 s\u00e4it\u00e4 my\u00f6ten.<\/p>\n

Kohokohtia oli paljon, enk\u00e4 voi niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikkia k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi, mutta erityisen h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli Vilnan kauneus, jonka vain kerran aiemmin, vuosia sitten, siell\u00e4 k\u00e4yneen\u00e4 olin miltei unohtanut. Tosin on huomattava, ett\u00e4 kaupunki on ehostanut kasvojaan viime vuosina niin paljon, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 alkoi jopa pelottaa, ett\u00e4 koko neuvostoajan Vilna (se r\u00e4hj\u00e4isempi ja ehk\u00e4 siten j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mpikin) katoaa innokkaassa puleerauksessa. Neuvostotasavallan aikaa ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n siell\u00e4 haluta kovasti muistaa \u2013 mielest\u00e4ni ne vuosikymmenet olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaupungissa n\u00e4kyviin, vaikka kipe\u00e4\u00e4 tekisikin.<\/p>\n

\"Trakai\"<\/a>

Trakain linna<\/p><\/div>\n

Trakain linna on jo Neuvostoliiton aikana restauroitu, upea ilmestys seistess\u00e4\u00e4n uljaana pienell\u00e4 saarella keskell\u00e4 j\u00e4rve\u00e4. Trakain kyl\u00e4n erikoisuuksiin kuuluu my\u00f6s keskiajalla linnaa suojelemaan (tarinan mukaan) Krimilt\u00e4 tuotetut karaiimit. Karaiimit ovat turkkilaisheimo tai pikemminkin ryhm\u00e4 perheit\u00e4, jotka ovat \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4neet, nippa nappa tosin, kielens\u00e4 ja kulttuurinsa ja ehk\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t jatkossakin, sill\u00e4 turismi suosii sit\u00e4.<\/p>\n

Mekin s\u00f6imme lounasta karaiimien pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ravintolassa – perinneruoka on kibin, suuri pasteijankaltainen piirakka. Tuntuu hurjalta, ett\u00e4 heid\u00e4n kielens\u00e4 puhujia on t\u00e4m\u00e4n hetkisen parhaan tietoni mukaan alle kuusikymment\u00e4, mutta karaiimeja sent\u00e4\u00e4n on t\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n. Toivotaan, ett\u00e4 kieli s\u00e4ilyy. Uskonto s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kielt\u00e4; karaiimien uskonto on juutalaisuuden haara, joka ei tunnusta Vanhan testamentin lis\u00e4ksi muita tekstej\u00e4.<\/p>\n

\"Tasavalta\"<\/a>Matkan toinen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 pienyhteis\u00f6 oli Vilnan kaupungissa U\u017eupiksen tasavalta, taiteilijayhteis\u00f6, joka on Vilnia-joten mutkaan j\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pieness\u00e4 kaupunginosassa kaikkinaisen vapauden ja luovuuden symboli. Taidetta on joka puolella ja matkailijan tuleekin muistaa katsoa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 paitsi eteens\u00e4, my\u00f6s yl\u00f6s ja alas. U\u017eupis on julistautunut itsen\u00e4iseksi ja sill\u00e4 onkin ehk\u00e4 maailman paras perustuslaki. Se on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksikin vuonna 2011, ja l\u00f6ytyy perustuslakisein\u00e4lt\u00e4 muiden k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja alkuper\u00e4isen kanssa. Parhaita kohtia 38-kohtaisessa perustuslaissa minun mielest\u00e4ni (t\u00e4n\u00e4\u00e4n) ovat:<\/p>\n

\"perustuslaki\"<\/a>

Perustuslakisein\u00e4<\/p><\/div>\n

3. Jokaisella on oikeus kuolla, mutta se ei ole velvollisuus. \"perustuslakisuomi\"<\/a>
5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.
9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai olla vain tekem\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.
10. Jokaisella on oikeus rakastaa ja hoitaa kissaa.
12. Koiralla on oikeus olla koira.
13. Kissan ei tarvitse rakastaa omistajaansa, mutta h\u00e4d\u00e4n tullen sen pit\u00e4\u00e4 auttaa t\u00e4t\u00e4.
14. Jokaisella on oikeus olla tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n velvollisuuksistaan.
18. Jokaisella on oikeus olla hiljaa.
24. Jokaisella on oikeus olla ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.
34. Jokaisella on oikeus olla v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretty.
38. Jokaisella on oikeus olla pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

\"taide2\"<\/a>

Taidetta ilmassa ja kaikkialla<\/p><\/div>\n

\"taide4\"<\/a> \"taide3\"<\/a> \"taide1\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin 4.-8. syyskuuta Turun Historiallisen Yhdistyksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perinteisell\u00e4 syysmatkalla. Matka suuntautui t\u00e4ll\u00e4 kertaa Liettuaan. Vilnassa majoituimme perinteikk\u00e4\u00e4seen Astorija-hotelliin vanhassakaupungissa; t\u00e4\u00e4lt\u00e4 teimme pitk\u00e4t retket my\u00f6s Kaunasin kaupunkiin ja Trakain kyl\u00e4\u00e4n. Matka oli loistavasti j\u00e4rjestetty, meill\u00e4 oli fantastinen opas ja kaikki meni aivan nappiin kes\u00e4isi\u00e4 s\u00e4it\u00e4 my\u00f6ten. Kohokohtia oli paljon, enk\u00e4 voi niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikkia k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi, […]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1283","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1283"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1283\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}