{"id":1308,"date":"2014-09-11T13:02:31","date_gmt":"2014-09-11T10:02:31","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1308"},"modified":"2014-09-11T13:02:31","modified_gmt":"2014-09-11T10:02:31","slug":"this-is-popular","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/09\/11\/this-is-popular\/","title":{"rendered":"This is Popular!"},"content":{"rendered":"<p>Tiistaina 9. syyskuuta j\u00e4rjestettiin Turun yliopistolla This is Popular! -seminaari, joka avasi uuden populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyv\u00e4n opintopolun historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Monitieteinen englanninkielinen <a href=\"http:\/\/popstudies.utu.fi\/\">Popular Culture Studies Master\u2019s Degree Pathway<\/a> on mediatutkimuksen, kulttuurihistorian ja musiikkitieteen oppiaineiden j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 maisterintutkintoon valmistava opintopolku, joka kest\u00e4\u00e4 kaksi vuotta ja tarjoaa valmiuksia populaarikulttuurin eri muotojen teoreettiseen ja historialliseen tarkastelemiseen.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3.jpg?w=300\" alt=\"Popular Culture Studies_3\" width=\"300\" height=\"204\" class=\"alignright size-medium wp-image-1319\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3.jpg 1583w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3-300x204.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3-1024x697.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3-768x523.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3-1536x1045.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/popular-culture-studies_3-1568x1067.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><br \/>\nThis is Popular! -seminaari juhlisti opintopolun k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 ja toimi samalla sen avauksena. Seminaarin j\u00e4rjestiv\u00e4t partnerioppiaineet yhteisty\u00f6ss\u00e4 <a href=\"http:\/\/iipcblog.wordpress.com\/\">International Institute for Popular Culture (IIPC)<\/a> -tutkimuskeskuksen kanssa. <\/p>\n<p>Mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen avasi seminaarin. Toivottaessaan uudet opiskelijat tervetulleiksi h\u00e4n toi my\u00f6s esiin sen, miten populaarikulttuurin tutkimuksella on harvinaisen vankka perinne Turun yliopistossa.  Vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt oppiaineiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 sai entist\u00e4 vahvemmat puitteet vuonna 2006 kun Turun yliopiston yhteyteen perustettiin kansainv\u00e4linen IIPC -tutkimuskeskus. Tieteidenv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi vahvuutena ovat olleet laajat kansainv\u00e4liset verkostot ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuskeskuksiin, joista my\u00f6s tiistain This is Popular! -seminaarin kansainv\u00e4liset huippupuhujat tulivat.<\/p>\n<p>Kukin oppiaine oli kutsunut avajaisseminaariin kansainv\u00e4lisen key note -puhujan, joista jokainen tarkasteli populaarikulttuuria eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4m\u00e4n kautta avautui hyvin monitieteinen n\u00e4k\u00f6kulma populaarikulttuurin tutkimuksen mahdollisuuksiin ja laajuuteen, joka kattaa erilaisia tutkimuskohteita ja tarkastelutapoja. This is Popular! -seminaari toi nimens\u00e4 mukaisesti esiin sen, ett\u00e4 populaarikulttuuri on joka puolella ymp\u00e4rill\u00e4mme, ei vain eri mediakulttuurin tuotteina kuten elokuvina tai sarjakuvina vaan osana arkea materiaalisena kulttuurina ja mielikuvina, vaikuttaen siihen, miten hahmotamme ja j\u00e4rjest\u00e4mme jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. N\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asettaa n\u00e4enn\u00e4isesti triviaali tai tavallinen kriittisen tarkastelun alle. <\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/alien1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/alien1.jpg?w=300\" alt=\"Ellen Ripley laulamassa alienille\" width=\"300\" height=\"225\" class=\"alignleft size-medium wp-image-1313\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/alien1.jpg 1046w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/alien1-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/alien1-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/alien1-768x576.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Musiikkitieteen kutsuma ensimm\u00e4inen puhujavieras oli elokuvatutkimuksen professori Claudia Gorbman (University of Washington Tacoma), jonka kirja <em>Unheard Melodies: Narrative Film Music<\/em> (1987) on uraauurtava elokuvamusiikkia k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus. Professori Gorbmanin luento \u201cMovie Songs\u201d k\u00e4sitteli populaarien laulujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja merkityst\u00e4 elokuvissa. H\u00e4nen mukaansa 1980-luvulta l\u00e4htien laulut ovat mullistaneet elokuvien kerrontaa. Ohjaajat kuten Quentin Tarantino, David Lynch, Wong Kar-wai tai Coenin veljekset ovat luoneet niiden kautta oman k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4. N\u00e4in postmodernin ajan elokuva on tehnyt paluun mykk\u00e4elokuvien aikakaudelle, jolloin laulujen lyriikoilla kommentoitiin ja tuettiin visuaalista tarinankerrontaa kun yleis\u00f6 tunnisti ja osasi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden merkityksi\u00e4. <\/p>\n<p>Gorbmanin luento sai ajattelemaan miten monet asiat, kuten elokuvan \u00e4\u00e4nimaailma, j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti huomaamatta, vaikka ne kantavat valtavasti omia konventioitaan ja viitteit\u00e4 muihin kulttuurintuotteisiin. N\u00e4iden huomiotta j\u00e4\u00e4neiden viitteiden l\u00f6yt\u00e4minen muuttaa tapaa n\u00e4hd\u00e4 kokonaisuus. Esimerkiksi Ridley Scottin elokuvassa <em>Alien<\/em> (1979) Sigourney Weaverin n\u00e4yttelem\u00e4 hahmo Ellen Ripley laulaa heng\u00e4styneesti ja tuskin tunnistettavasti laulua You Are My Lucky Star (1935) paiskatessaan alienin ulos avaruusaluksesta. Innostava luento p\u00e4\u00e4ttyi keskusteluun siit\u00e4, miten viitteet siirtyv\u00e4t kulttuurista toiseen ja miten niit\u00e4 on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri ajassa ja paikassa. Yleis\u00f6 kuulee ja n\u00e4kee samat populaarikulttuurin muodot eri aikoina eri tavalla. N\u00e4in ollen on olennaista muistaa ett\u00e4 esimerkiksi elokuvien katsominen ja kuunteleminen on aina historiallista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/marilyn-motz.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/marilyn-motz.jpg?w=224\" alt=\"Marilyn Motz\" width=\"224\" height=\"300\" class=\"alignright size-medium wp-image-1312\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/marilyn-motz.jpg 577w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2014\/09\/marilyn-motz-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 224px) 100vw, 224px\" \/><\/a>Kulttuurihistorian kutsuma Marilyn Motz (Bowling Green State University) jatkoi historiallisuuden ongelmasta kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota siihen miten populaarikulttuuri siirt\u00e4\u00e4 ideoita ajasta, paikasta ja diskursiivisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 toiseen. Joskus hyvinkin kaukaa tulevat populaarit mielikuvat ja kertomukset vaikuttavat siihen, miten ihmiset n\u00e4kev\u00e4t itsens\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman. N\u00e4in yksityinen on aina sidoksissa johonkin yleiseen, ihmiset ammentavat kulttuuristen merkitysten varannoista oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Motzin luento kertoi kiinnostavasti siit\u00e4, miten henkil\u00f6kohtainen kokemus j\u00e4sentyy populaarien kulttuuristen mielikuvien kautta. H\u00e4n on tutkinut Yhdysvaltojen sis\u00e4llissodan aikana el\u00e4neen avioparin Henry ja Harriet Smithin v\u00e4list\u00e4 kirjeenvaihtoa sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjamateriaalia 1850-luvulta ja l\u00f6yt\u00e4nyt niist\u00e4 viitteit\u00e4 erilaisiin kulttuurisiin teksteihin Dickensin romaaneista <em>Harper\u2019s Magazine<\/em> -aikakauslehden artikkeleihin. Luento kertoi kiinnostavasti siit\u00e4, miten kulttuuriset ajatusmallit ja rakenteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset kuvittelevat ja suunnittelevat omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Motzin tutkimushanke oli hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten populaaria voi tutkia my\u00f6s yksityisiksi miellettyjen l\u00e4hteiden kuten p\u00e4iv\u00e4kirjojen tai kirjeiden kautta. Samalla 1800-luvun aineistolle perustuva tutkimus oli t\u00e4rke\u00e4 muistutus populaarikulttuurin pitk\u00e4st\u00e4 historiasta ennen 1900-lukua, elokuvia, televisiota ja digitaalista mediakulttuuria.<\/p>\n<p>Nykymediakulttuurista Internetin aikakaudella jatkoi seminaarin viimeinen puhuja, mediatutkimuksen kutsuma Sharif Mowlabocus, joka toimii luennoitsijana Sussexin yliopiston mediatutkimuksen ja digitaalisen median laitoksella. H\u00e4nen nettipornoa k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 luennollaan nousi keskeiseksi kysymys vallasta ja sen hierarkioista, joiden analysoiminen on ollut olennaista populaarikulttuurin tutkimukselle. Varsinkin angloamerikkalainen <em>Cultural Studies<\/em> -suuntaus on korostanut 1970-luvulta l\u00e4htien sukupuolen, luokan ja \u201drodun\u201d merkityst\u00e4 niiden rajojen m\u00e4\u00e4rittelyyn, jotka s\u00e4\u00e4telev\u00e4t kulttuurin tuottamista ja kuluttamista. Mowlabocusen mukaan porno aiheena on hyv\u00e4 esimerkki ilmi\u00f6st\u00e4, joka on valtavan kulutettu yhteiskunnassa, mutta silti marginaalinen akateemisen kiinnostuksen kohteena. H\u00e4nen mukaansa my\u00f6s pornoon, kuten eri kulttuurisiin teksteihin yleens\u00e4, voi olla monta erilaista luentaa, jotka mahdollistavat eri tapoja tuottaa merkityksi\u00e4 ja identiteettej\u00e4.<\/p>\n<p>Seminaarin p\u00e4\u00e4t\u00f6s p\u00e4\u00e4tyi populaarikulttuurin tutkimuksen juurille kysyess\u00e4\u00e4n miten eri aiheita tai ilmi\u00f6it\u00e4 arvotetaan niin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin tutkimuksessakin arvokkaiksi tai v\u00e4hemm\u00e4n arvokkaiksi, miten syntyy jako korkeaan ja matalaan, valtavirtaan ja marginaaliin. Se, mik\u00e4 on hyv\u00e4ksytty tutkimisen arvoiseksi ja mik\u00e4 ei, on edelleen t\u00e4rke\u00e4 kysymys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tiistaina 9. syyskuuta j\u00e4rjestettiin Turun yliopistolla This is Popular! -seminaari, joka avasi uuden populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyv\u00e4n opintopolun historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Monitieteinen englanninkielinen Popular Culture Studies Master\u2019s Degree Pathway on mediatutkimuksen, kulttuurihistorian ja musiikkitieteen oppiaineiden j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 maisterintutkintoon valmistava opintopolku, joka kest\u00e4\u00e4 kaksi vuotta ja tarjoaa valmiuksia populaarikulttuurin eri muotojen teoreettiseen ja historialliseen tarkastelemiseen. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,5,7],"tags":[],"class_list":["post-1308","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","category-tutkimus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1308","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1308"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1308\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1308"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1308"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1308"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}