{"id":132,"date":"2011-04-26T22:33:17","date_gmt":"2011-04-26T19:33:17","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=132"},"modified":"2011-04-26T22:33:17","modified_gmt":"2011-04-26T19:33:17","slug":"132","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/04\/26\/132\/","title":{"rendered":"Murha Sirkkalan kasarmilla"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/04\/arhippa-pirkko-kipunuora.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-133\" title=\"arhippa-pirkko-kipunuora\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/04\/arhippa-pirkko-kipunuora.jpg?w=201\" alt=\"\" width=\"201\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/04\/arhippa-pirkko-kipunuora.jpg 235w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/04\/arhippa-pirkko-kipunuora-201x300.jpg 201w\" sizes=\"auto, (max-width: 201px) 100vw, 201px\" \/><\/a>Kulttuurihistoriasta vuonna 2008 valmistunut Pirkko Syynimaa tunnetaan dekkarikirjailija Pirkko Arhippana. Opiskeluymp\u00e4rist\u00f6 tuli esille jo Arhipan romaanissa <em>Lukinmerkki<\/em> (Kustannus-M\u00e4kel\u00e4, 2007), jossa kulttuurihistorian opiskelija saa surmansa matkalla graduseminaariin. Viime syksyn\u00e4 ilmestyi Arhipan 32. salapoliisiromaani <em>Kipunuora<\/em> (Kustannus-M\u00e4kel\u00e4, 2010), jossa vanha opinahjo on viel\u00e4 vahvemmin l\u00e4sn\u00e4. Draama alkaa, kun Sirkkalan kolmikerroksisesta historiatalosta l\u00f6ytyy kuollut professori Marko Korpela, maya-intiaanien kipunuoralla kuristettuna. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vilahtaa tutunomaisia piirteit\u00e4, mutta <em>Kipunuora<\/em> on tietysti t\u00e4ysverinen salapoliisiromaani. Vahvimmin kirjoittajan omat kokemukset tulevat esiin maisteriseminaarin kuvauksissa ja eritoten niiss\u00e4 muistikuvissa, jotka kuvaavat kulttuurihistorian aikaa Arwidssoninkadulla, ennen siirtymist\u00e4 Sirkkalaan kes\u00e4ll\u00e4 2006:<\/p>\n<p>\u201dHistorian laitos oli kaksi vuotta sitten muuttanut uusiin tiloihin entisen kasarmialueen rakennuksiin. Min\u00e4, kuten moni muukin varttuneempi opiskelija, olin pit\u00e4nyt enemm\u00e4n Arwidssoninkadun vanhasta puutalosta. Se oli ollut ahdas ja sokkeloinen, mutta kodikas. Sis\u00e4lle tultaessa oli heti eteisen j\u00e4lkeen ollut keitti\u00f6, jossa melkein aina oli leijaillut kahvin tuoksu ja jossa melkein aina oli istunut joku joko ottamassa monisteita tai naputtelemassa tietokonetta.<\/p>\n<p>Professorien ja lehtorien huoneiden ovet olivat useimmiten olleet auki, ikkunoilla oli rehevi\u00e4 viherkasveja, ja kaiken ytimess\u00e4 oli ollut toimisto, jossa koko osaston lankoja piteli itsest\u00e4\u00e4n numeroa tekem\u00e4t\u00f6n Virva Vehmas.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurihistoriasta vuonna 2008 valmistunut Pirkko Syynimaa tunnetaan dekkarikirjailija Pirkko Arhippana. Opiskeluymp\u00e4rist\u00f6 tuli esille jo Arhipan romaanissa Lukinmerkki (Kustannus-M\u00e4kel\u00e4, 2007), jossa kulttuurihistorian opiskelija saa surmansa matkalla graduseminaariin. Viime syksyn\u00e4 ilmestyi Arhipan 32. salapoliisiromaani Kipunuora (Kustannus-M\u00e4kel\u00e4, 2010), jossa vanha opinahjo on viel\u00e4 vahvemmin l\u00e4sn\u00e4. Draama alkaa, kun Sirkkalan kolmikerroksisesta historiatalosta l\u00f6ytyy kuollut professori Marko Korpela, maya-intiaanien kipunuoralla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[26,75,127],"class_list":["post-132","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","tag-dekkari","tag-kirjallisuus","tag-romaani","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}