Vuosina 338\u2013337 eaa. kirjoitti nimell\u00e4 Pseudo-Skylax tunnettu kirjoittaja kuvauksen tunnetun maailman ymp\u00e4ripurjehduksesta. Teoksen koko nimi on \u03a3\u03ba\u1f7b\u03bb\u03b1\u03ba\u03bf\u03c2 \u039a\u03b1\u03c1\u03c5\u03b1\u03bd\u03b4\u1f73\u03c9\u03c2 \u03c0\u1f73\u03c1\u03b9\u03c0\u03bb\u03bf\u03c5\u03c2 \u03c4\u1fc6\u03c2 \u03bf\u1f30\u03ba\u03bf\u03c5\u03bc\u1f73\u03bd\u03b7\u03c2 eli Karyandan Skylaxin tunnetun maailman ymp\u00e4ripurjehdus. T\u00e4m\u00e4 tekstin my\u00f6hempiin editioihin jo antiikin aikana liitetty otsikko nime\u00e4\u00e4 tekstin tekij\u00e4ksi Skylaxin, tarkoittaen t\u00e4ll\u00e4 Karyandan Skylaxia jonka Persian kuningas Dareios I Herodotoksen mukaan l\u00e4hetti tutkimaan Indus-joen kulkua. Koska t\u00e4m\u00e4n on t\u00e4ytynyt tapahtua jo 500-luvulla, tn. vuoden 518 tiet\u00e4mill\u00e4, ja h\u00e4nen nimiins\u00e4 laitettu teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asioita, joiden perusteella on varmaa, ettei teksti\u00e4 ole voitu kirjoittaa ennen vuotta 338 eKr., on toki selv\u00e4\u00e4, ettei kyseess\u00e4 voi olla t\u00e4m\u00e4 sama Skylax, mink\u00e4 johdosta modernissa tutkimuksessa tekstin tekij\u00e4 onkin nimetty Pseudo-Skylaxiksi. Kuka tekstin oikea<\/i> laatija olisi ollut, j\u00e4\u00e4nee pysyv\u00e4sti ep\u00e4selv\u00e4ksi, sill\u00e4 teksti ei asiapitoisuudestaan johtuen sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kirjoittajan henkil\u00f6yteen liittyv\u00e4\u00e4 aineistoa. Lis\u00e4ksi teksti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita mahdollisia my\u00f6hempi\u00e4 korjauksia ja lis\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n
Meid\u00e4n p\u00e4iviimme teksti on s\u00e4ilynyt yhden tunnetun k\u00e4sikirjoituksen ja siit\u00e4 tehtyjen my\u00f6hempien kopioiden kautta. Kyseinen codex<\/i>, jonka nykyinen sijainti on Pariisin Biblioth\u00e8que National<\/i>, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Herakleian Markianoksen maantieteellisten tekstien kokoelman, joka on koottu todenn\u00e4k\u00f6isesti joskus 500-luvulla jaa. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta on kaksi my\u00f6hemp\u00e4\u00e4, Pseudo-Skylaxin teoksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 kopiota, joista Bayerische Staatsbibliothekin<\/i> kappale on luettavissa my\u00f6s digitaalisessa muodossa.1<\/a><\/sup><\/p>\n Pseudo-Skylaxin teksti, kuten muutkin vastaavat, on vanhemmassa tutkimusperinteess\u00e4 joutunut tietynlaisen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen kohteeksi. T\u00e4m\u00e4kin teksti, kuten muutkin periplous-tekstit, on joskus n\u00e4hty kuvauksina todellisista matkoista, joita kirjoittajat olisivat tehneet, vaikka kyseess\u00e4 onkin enemm\u00e4n maantieteen kuvaus ja tietokirja kuin varsinainen matkakertomus. Vastaavia tekstej\u00e4 on s\u00e4ilynyt useampiakin, ja p\u00e4invastoin kuin nykyaikainen lukija olettaisi, n\u00e4m\u00e4 lienev\u00e4t olleet se tyypillisin tapa kuvata antiikin ajan maantiedett\u00e4. Vastaavan tyyppinen kirjallisuuden laji siirrettyn\u00e4 kiinte\u00e4n maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuvaan liikkumiseen on itineraari<\/i>, matkakuvaus, jossa kuvataan tietty\u00e4 reitti\u00e4 pitkin eteen tulevat asiat ja n\u00e4in luodaan matkaopas kulkemiselle paikasta A paikkaan B; antiikinaikaisista t\u00e4llaisista tunnetuimmat ovat itinerarium antonini<\/i> sek\u00e4 tabula peutingeriana<\/i> -nimisen\u00e4 dokumenttin\u00e4 s\u00e4ilynyt graafinen roomalaisen maailman kartta. Vastaavia kirjoja ilmestyi viel\u00e4 ainakin 1700-luvulla, jolloin esim. Keski-Italiasta julkaistiin vastaavia, graafisessa muodossa kuvattuja reittioppaita, joissa kuvattiin reitti esim. Firenzest\u00e4 Anconaan tiet\u00e4 pitkin ja n\u00e4ytettiin visuaalisesti ja nimist\u00f6n avulla, mit\u00e4 kohteita matkalla oli odotettavissa.<\/p>\n On vaikea hahmottaa tarkasti, mik\u00e4 t\u00e4llaisen ”maailmanymp\u00e4ripurjehdusoppaan” kohdeyleis\u00f6 olisi t\u00e4sm\u00e4lleen ottaen ollut. Luettaessa Pseudo-Skylaxin purjehdusopasta (kutsuttakoon sit\u00e4 nyt t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4) kartan avulla huomataan nopeasti, ettei kuvaus ole aina kovin t\u00e4sm\u00e4llinen eik\u00e4 kattava: Kuka tahansa joka oikeasti<\/i> laivan kanssa purjehti ymp\u00e4ri V\u00e4limerta, tiesi, ettei Herakleen Pylv\u00e4iden, s.o. Gibraltarin salmien kahden rannan, v\u00e4linen purjehdusmatka todellakaan ollut koko p\u00e4iv\u00e4n mittainen, kuten Pseudo-Skylax v\u00e4itt\u00e4\u00e4, vaan keski korkeintaan pari tuntia senkin aikaisilla laivoilla. Toisaalta, kuten tuoreen edition tekstist\u00e4 valmistellut Graham Shipley huomauttaa, emme voi olla varmoja siit\u00e4, mit\u00e4 itse asiassa t\u00e4sm\u00e4lleen antiikin maantieteilij\u00e4t ja merenkulkijat tarkoittivat ”Herakleen pylv\u00e4ill\u00e4” \u2013 sijoittivathan jotkut kirjoittajat Euroopan puoleisen pylv\u00e4\u00e4n foinikialaisen Gaderian kaupungin (nyk. C\u00e1diz) l\u00e4helle, joka taas Pseudo-Skylaxin mukaan sijaitsee p\u00e4iv\u00e4matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Herakleen pylv\u00e4ilt\u00e4.<\/p>\n Usein kuitenkin Pseudo-Skylaxin kuvaus pit\u00e4\u00e4 suhteellisen hyvin paikkansa. Eri satamien, kaupunkien ja jokien v\u00e4liset et\u00e4isyydet ilmoitetaan laivan p\u00e4iv\u00e4matkoina, ja tekstiin ehk\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa liitetty p\u00e4iv\u00e4matkojen ja kreikkalaisen pituusmitan stadion<\/i> v\u00e4linen muuntolaskuohje antaa p\u00e4iv\u00e4matkan pituudeksi n. 500 stadionia<\/i> eli n. 90 km. Useissa kohdissa Pseudo-Skylaxin p\u00e4iv\u00e4matkat vastaavatkin varsin hyvin nykyisten tarkkojen karttojen perusteella laskettavissa olevia p\u00e4iv\u00e4matkoja, joten kirjan taustalla oleva tieto on enimm\u00e4kseen varsin tarkkaa.<\/p>\n Tekstin tyylillisin perustein on kuitenkin tehty p\u00e4\u00e4telmi\u00e4, joiden perusteella Pseudo-Skylax olisi itsekin koostanut tekstins\u00e4 useista eri l\u00e4hteist\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en apunaan niin foinikialaisia kuin kreikkalaisiakin tekstej\u00e4 ja ehk\u00e4p\u00e4 my\u00f6s seutuja tuntevia merenk\u00e4vij\u00f6it\u00e4 \u2013 mutta kuten Shipley huomauttaa, kuka tahansa V\u00e4limeren pohjoisrantaa aina Herakleen Pylv\u00e4ille asti purjehtinut kapteeni olisi ollut kykenev\u00e4 antamaan Pseudo-Skylaxille tarkempia tietoja Hispanian it\u00e4isen rannikon maantieteest\u00e4 kuin mit\u00e4 Pseudo-Skylax antaa meille.<\/p>\n Niinp\u00e4 on kohtuullisen varmaa, ettei t\u00e4m\u00e4n tekstin tarkoituksena ollut ainakaan toimia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4 purjehdusoppaana kapteeneille jotka oikeasti suuntasivat laivansa V\u00e4limerta kiert\u00e4ville ja halkoville reiteille; parempaa tietoa oli varmasti saatavilla l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 satamasta, jos vain joku suostui t\u00e4llaista tietoa jakamaan. On nimitt\u00e4in hyvin oletettavaa, ettei purjehdittavia reittej\u00e4 koskeva tieto v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut ollenkaan sellaista, jota olisi jaettu avoimesti kaikille siit\u00e4 kiinnostuneille, muodostihan reittien ja maantieteen tuntemus yksitt\u00e4iselle merenkulkijalle sen t\u00e4rkeimm\u00e4n ammatillisen osaamisen ja t\u00e4t\u00e4 kautta taloudellisesti merkitt\u00e4vimm\u00e4n p\u00e4\u00e4oman.<\/p>\n On my\u00f6s kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota siihen, mist\u00e4 Pseudo-Skylax itse asiassa kirjassaan kertoo. V\u00e4limerten (ja Mustan meren) rantojan ja saarien kuvauksessa merkitt\u00e4vimp\u00e4\u00e4n asemaan nousevat rannoilla asuvat kansat ja kreikkalaiset kaupungit; muiden kansojen kaupungit nousevat kuvauksessa esiin vain ollessaan merkitt\u00e4vi\u00e4 satamakaupunkeja. Kuvaavaa on my\u00f6s, ettei foinikialaisten kaupunkeihin juurikaan kuvauksessa kiinnitet\u00e4 huomiota, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esim. Etrurian rantojen etruskien satamakaupunkeihin; Roomaa ei edes mainista, vaan seutu ohitetaan vain maininnalla latinalaisista joiden ohi purjehditaan yhdess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Toisaalta, kreikkalaisten kaupungeista kerrotaan usein my\u00f6s se, mink\u00e4 alkuper\u00e4isen kaupungin siirtokuntia ne olivat eli mist\u00e4 niiden asujaimisto oli kotoisin \u2013 t\u00e4ll\u00e4 tiedolla taas lienee ollut merkityst\u00e4 kreikkalaisen maailman sis\u00e4poliittisissa kuvioissa.<\/p>\n Itse teoksesta k\u00e4ytetty nimi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n vihjeen teoksen kohderyhm\u00e4st\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6n fokuksesta: \u03c0\u1f73\u03c1\u03b9\u03c0\u03bb\u03bf\u03c5\u03c2 \u03c4\u1fc6\u03c2 \u03bf\u1f30\u03ba\u03bf\u03c5\u03bc\u1f73\u03bd\u03b7\u03c2 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 termin \u03bf\u1f30\u03ba\u03bf\u03c5\u03bc\u1f73\u03bd\u03b7, oikoumenee, joka on sama sana kuin sittemmin latinan kautta nykyisen muotonsa saanut sana ekumenia. Kreikkalaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 termi tarkoitti koko kreikkalaisten asuttamaa maailmaa, sulkien pois ”barbaarien” asuttamat alueet eli kaikki ei-kreikkalaiset osat tunnetusta maailmasta. T\u00e4m\u00e4 vastaakin hyvin kirjan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4: barbaarien aluesta kerrotaan, mik\u00e4 barbaarikansa niit\u00e4 asuttaa, ja todellinen asutun maailman kuvaus keskittyy kreikkalaisiin kaupunkeihin, jotka siis muodostivat kreikkalaisen kulttuurin ytimen \u2013 ”kaupunki” termin\u00e4 kun tarkoitti ennen kaikkea poliittista yksikk\u00f6\u00e4, kaupunkivaltiota, joka sis\u00e4lsi niin itse rakennetun keskuskaupungin (\u1f04\u03c3\u03c4\u03c5, asty) kuin siihen liittyv\u00e4n maaseudunkin (\u03c7\u1f7d\u03c1\u03b1, khoora).<\/p>\n Kyse ei siis lienek\u00e4\u00e4n varsinaisesta purjehdus- tai matkaoppaasta, vaan kreikkalaista maailmaa kuvaavasta tietokirjasta, joka kuvaa t\u00e4t\u00e4 maailmaa sen viimeisin\u00e4 ”itsen\u00e4isin\u00e4” aikoina. Juuri vuonna 338 Aleksanteri Suuren is\u00e4, Makedonian kuningas Filippos II oli valloittanut Kreikan ja alistanut kreikan kaupunkivaltiot valtansa alle. Vuonna 336 Filippos salamurhattiin ja valtaistuimelle nousi h\u00e4nen poikansa Aleksanteri, my\u00f6hemmin Suurena tunnettu, joka jatkoi is\u00e4ns\u00e4 pyrkimyksi\u00e4 suunnata Makedonian ja Kreikan voimat Persiaa vastaan. Ei liene kaukaa haettu ajatus etteik\u00f6 t\u00e4m\u00e4nkin tekstin syntyhistoriassa ajan poliittinen tilanne n\u00e4yttelisi varsin suurta roolia; mahdollisuuksien rajoissa voisi olla, ett\u00e4 itse dokumentti olisi laadittu kuningas Filippoksen tarpeisiin kuvaamaan sit\u00e4 kreikkalaista maailmaa jonka ydinalueen h\u00e4n oli omaan valtakuntaansa liitt\u00e4nyt.<\/p>\n Joka tapauksessa Pseudo-Skylaxin ”maailmanymp\u00e4ripurjehdus” on hyv\u00e4 esimerkki antiikin aikaisesta tekstist\u00e4 jonka tulkintaa hankaloittaa sen syntykontekstin ymm\u00e4rt\u00e4misen vaikeus. Koska emme tied\u00e4, kuka tekstin teki ja kenelle, ei meid\u00e4n ole helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itse teksti\u00e4.<\/p>\n Pseudo-Skylaxin teokseen ja ansiokkaaseen kommentaariin voi tutustua teoksessa Graham Shipley: Pseudo-Skylax’s Periplous. The Circumnavigation of the Inhabited World. Text, Translation and Commentary<\/i>. Bristol Phoenix Press, 2011.<\/p>\n 1 <\/a><\/sup>http:\/\/daten.digitale-sammlungen.de\/~db\/0001\/bsb00018496\/images\/index.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuosina 338\u2013337 eaa. kirjoitti nimell\u00e4 Pseudo-Skylax tunnettu kirjoittaja kuvauksen tunnetun maailman ymp\u00e4ripurjehduksesta. Teoksen koko nimi on \u03a3\u03ba\u1f7b\u03bb\u03b1\u03ba\u03bf\u03c2 \u039a\u03b1\u03c1\u03c5\u03b1\u03bd\u03b4\u1f73\u03c9\u03c2 \u03c0\u1f73\u03c1\u03b9\u03c0\u03bb\u03bf\u03c5\u03c2 \u03c4\u1fc6\u03c2 \u03bf\u1f30\u03ba\u03bf\u03c5\u03bc\u1f73\u03bd\u03b7\u03c2 eli Karyandan Skylaxin tunnetun maailman ymp\u00e4ripurjehdus. T\u00e4m\u00e4 tekstin my\u00f6hempiin editioihin jo antiikin aikana liitetty otsikko nime\u00e4\u00e4 tekstin tekij\u00e4ksi Skylaxin, tarkoittaen t\u00e4ll\u00e4 Karyandan Skylaxia jonka Persian kuningas Dareios I Herodotoksen mukaan l\u00e4hetti tutkimaan Indus-joen kulkua. […]<\/p>\n","protected":false},"author":39910,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[16,92,117,165],"class_list":["post-1325","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-antiikin-kreikka","tag-maantiede","tag-pseudo-skylax","tag-volimeri","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39910"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1325"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Viitteet<\/h2>\n