{"id":1331,"date":"2014-11-10T13:42:40","date_gmt":"2014-11-10T11:42:40","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1331"},"modified":"2014-11-10T13:42:40","modified_gmt":"2014-11-10T11:42:40","slug":"klaus-holman-hetket","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/11\/10\/klaus-holman-hetket\/","title":{"rendered":"Klaus Holman hetket"},"content":{"rendered":"

Helsingin poliisilaitokselle tehtiin marraskuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1944 ilmoitus Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevan kerrostalon ullakolle hirtt\u00e4ytyneest\u00e4 miehest\u00e4. H\u00e4net oli l\u00f6ydetty my\u00f6h\u00e4\u00e4n edellisen\u00e4 iltana. Syksyll\u00e4 1944 Suomessa ja maailmalla tapahtui muutakin eik\u00e4 kirjailija ja taidehistorioitsija Klaus Holman kuolema her\u00e4tt\u00e4nyt huomiota. Nekrologeja ei ilmestynyt heti ja mahdolliset huhut ja juorut ovat sittemmin unohtuneet.<\/p>\n

Seuraavana vuonna postuumisti julkaistun Holman Runoja<\/i>-kokoelman alkuun h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Eino E. (Nenno) Suolahti kirjoitti l\u00e4hes 50-sivuisen johdannon, josta on tullut virallinen Holman el\u00e4m\u00e4kerta. Suolahti tunsi Holman erinomaisesti: he olivat molemmat syntyneet vuonna 1914 ja tulleet ylioppilaiksi samalta luokalta Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kirjallisuutta ja muita taiteita harrastavat nuoret pitiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n frankofiilein\u00e4 ja humanisteina.<\/p>\n

Klaus Holman kohdalla Ranskan-ihailusta tuli konkreettista, sill\u00e4 h\u00e4n muutti Ranskaan ylioppilastutkinnon j\u00e4lkeen. Muuton teki helpoksi se, ett\u00e4 Klausin vanhemmat asuivat Ranskassa. Suurl\u00e4hettil\u00e4s Harri Holma oli siirtynyt muutamaa vuotta aikaisemmin Berliinist\u00e4 Pariisiin yhdess\u00e4 vaimonsa Allin kanssa.<\/p>\n

Klaus Holma viihtyi Ranskassa: h\u00e4n kierteli maata polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja vanhempiensa kanssa, kuvasi kirkkoja, luki kirjallisuutta ja osallistui Suomen l\u00e4hetyst\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4miin juhliin. H\u00e4n k\u00e4vi kielikurssilla englantilaisessa kartanossa ja opetteli kiipeilem\u00e4\u00e4n Alpeilla. H\u00e4n eli television epookkidraamojen maailmassa – melkein ainoana suomalaisena.<\/p>\n

\"Klaus<\/a>

Klaus Holma yhdess\u00e4 vanhempiensa kanssa. Kuva Mielikki Ivalon teoksesta Puuskatuulessa. Weilin & G\u00f6\u00f6s 1974.<\/p><\/div>\n

Klaus Holma halusi todenn\u00e4k\u00f6isesti is\u00e4ns\u00e4 innoittamana akateemiselle uralle. Sorbonnessa h\u00e4n kuuli arvostetun taidehistorioitsijan Henri Focillonin luentoja, mutta tutkintonsa h\u00e4n suoritti Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4aineensa oli taidehistoria. Holma hankki professori Onni Okkoselle taidetta ranskalaisista huutokaupoista ja taideliikkeist\u00e4. Holma oli alun perin halunnut omistautua italialaisen renessanssimaalari Giorgionen t\u00f6ille, mutta Okkonen vakuutti 1700-luvun klassistin Jacques-Louis Davidin olevan parempi kohde v\u00e4it\u00f6skirjalle.<\/p>\n

Davidia tutkinut Klaus ja Suomalaiseen yhteiskouluun historian opettajaksi palannut Nenno olivat kiinnostuneita historiasta, mutta heit\u00e4 ei innoittanut suomalaista tutkimusta hallinnut sosiaalihistoria eik\u00e4 oman maan merkityksen korostaminen nationalismin hengess\u00e4. Klaus oli kotiutunut Pariisiin ja nopeasti, mutta vain kohtuullisin arvosanoin valmistunut Nenno saattoi ajatella j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 historianopettajaksi.<\/p>\n

\"Holma1\"<\/a>

Klaus Holman julkaistu tuotanto kokonaisuudessaan: v\u00e4it\u00f6skirja, kaksi romaania ja runokokoelma.<\/p><\/div>\n

Klausin v\u00e4it\u00f6s Davidista alkoi valmistua kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1939. Harri Holma oli t\u00e4st\u00e4 innoissaan, mutta h\u00e4nelle oli my\u00f6s muuta ajateltavaa, sill\u00e4 kansainv\u00e4linen tilanne kiristyi. David. Son \u00e9volution et son style <\/i>valmistui samoihin aikoihin, kun Ranska julisti liikekannallepanon. V\u00e4it\u00f6skirja tarkasteli vallankumouksen maalaria esteettikkona ja analysoi Davidin tuotantoa kronologisena kehityskertomuksena. Harri Holma yritti saada teokselle kustantajan samalla, kun h\u00e4n alkusyksyn kiireisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 raportoi Euroopan luisumisesta sotaan.<\/p>\n

Talvisodan aikana Harri Holma ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Alad\u00e1r Paasonen neuvottelivat Suomelle annettavasta tuesta niin Ranskan johdon kanssa kuin Kansainliitossakin. Klaus j\u00e4tti Pariisin viimeisen kerran vuoden 1940 alussa. H\u00e4n siirtyi suurl\u00e4hetyst\u00f6n Suomi-kuvaa kiillottavista tilaisuuksista pohjoiseen talveen, mutta h\u00e4n ei ehtinyt ennen talvisodan loppua rintamalle. Klaus Holman vaimo Simonne (os. Sachs), jonka kanssa h\u00e4n oli solminut avioliiton joulukuussa 1939, j\u00e4i Pariisiin suomalais-ranskalaisen yhteisty\u00f6n jonkinlaiseksi symboliksi, kunnes saattoi seurata puolisoaan Suomeen v\u00e4lirauhan aikana elokuussa 1940.<\/p>\n

\"Holma2\"<\/a>

Romaanin Kolme markkinoinnissa k\u00e4ytettiin kuvaa sotilaspukuisesta kirjailijasta.<\/p><\/div>\n

Klaus Holma v\u00e4itteli sotilaspuvussa joulukuussa 1940. Samaan aikaan h\u00e4n jo valmisteli toista suurisuuntaisempaa hanketta. Holma oli ker\u00e4nnyt laajasti materiaalia ranskalaisista romaanisista katedraaleista ja halusi kirjoittaa niiden tyylivaikutteiden historian. K\u00e4sikirjoitus ei saanut nime\u00e4 eik\u00e4 se koskaan valmistunut.<\/p>\n

Sota vaikutti k\u00e4sikirjoituksen j\u00e4\u00e4miseen kesken, mutta Klaus Holman kiinnostus tutkimusty\u00f6h\u00f6n oli my\u00f6s v\u00e4hentynyt. H\u00e4n oli kirjoittanut jo 1930-luvulla monia klassisia aiheita imitoivia n\u00e4ytelmi\u00e4. \u00a0Sota-ajan uudet n\u00e4ytelm\u00e4t alkoivat olla realistisempia ja omaan aikaan sijoittuvia. Esikuviensa Roger Martin du Gardin ja Andr\u00e9 Giden tavoin Klaus Holma halusi romaanikirjailijaksi ja n\u00e4ytelm\u00e4t saattoivat toimia jonkinlaisena kirjoitusharjoituksena.<\/p>\n

Holman onnistumista kirjailijana voi arvioida kolmen l\u00e4hes valmiin teoksen avulla. Nuoruus vanhassa talossa <\/i>(1943) on helsinkil\u00e4isen sivistyneist\u00f6n piiriin kirjoitettu kasvutarina, jonka yhteys Klausin omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n on ilmeinen. Romaanin nuorukaiset\u00a0on helppo kuvitella Nennoksi ja Klausiksi. Arvoituksellinen Kolme<\/i> (1944) on helsinkil\u00e4isiss\u00e4 ullakkohuoneessa ja Pyrenneiden maaseudulla tapahtuva kolmiodraama, joka k\u00e4sittelee yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 irtaantumista vanhemmista ja toisaalta rakkautta ja seksuaalisuutta. Holmalta j\u00e4i my\u00f6s laaja romaanik\u00e4sikirjoitus, joka kuvaa toisen maailmansodan syttymist\u00e4 ja sen vaiheita sek\u00e4 sit\u00e4, miten sota muutti Eurooppaa ja ihmisten ajattelua.<\/p>\n

\"Klaus<\/a>

Kolme lienee ainoa suomalainen romaani, jossa liikutaan Conquesissa.<\/p><\/div>\n

Sota-aikana Klaus Holman k\u00e4sitys maailmasta muuttui. Vaikka h\u00e4n vietti suuren osan sodasta kaukana rintamasta, p\u00e4\u00e4asiassa Mikkeliss\u00e4, h\u00e4n joutui kohtaamaan arkip\u00e4iv\u00e4n niukkuuden, haavoittuneet ja ihanteensa menett\u00e4neet sotilaat. H\u00e4n kohtasi toisella tavalla ajattelevia ihmisi\u00e4 ja v\u00e4lit niin puolisoon kuin Ranskassa asuviin vanhempiin olivat j\u00e4nnitteiset. T\u00e4m\u00e4 heijastui romaanik\u00e4sikirjoitukseen, joka pyrki antamaan \u00e4\u00e4nen eri \u00a0kansallisuuksiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluville ihmisille. Holman voi tulkita my\u00f6s \u00a0miettiv\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, sen erilaisia vaiheita ja vaihtoehtoja. Nuori \u00a0pariisilainen ja kolmeakymment\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4 sota-ajan Klaus ovat siin\u00e4 rinnakkain.
\nKlaus Holman el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuului kaksi ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti yhteensopimatonta puolta: 1930-luvun ranskalaiset seurapiirit ja sota-ajan Suomi. Itse h\u00e4n kirjoitti: \u201cHistoria on kertomus hetkist\u00e4, ei kehityksest\u00e4\u201d. T\u00e4st\u00e4 huolimatta pyrimme kirjoittamaan h\u00e4nest\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerran, jossa yksitt\u00e4iset, poikkeuksellisen kiinnostavat, hetket sidottaisiin my\u00f6s osaksi 1930-1940-luvun maailmaa.<\/p>\n

Meri Heinonen (merhei@utu.fi) & Janne Tunturi (jantun@utu.fi)<\/p>\n


\nPS. Mik\u00e4li tied\u00e4t jotain Klaus Holmasta tai h\u00e4nen yst\u00e4vist\u00e4\u00e4n, kuulisimme mielell\u00e4mme lis\u00e4\u00e4. Tiedot voivat koskea Holman aikaa SYK:ssa, Ranskassa tai sota-ajan Suomessa. Tiedot esimerkiksi suomalaisista 1930-luvun Pariisissa, Valtion tiedoituslaitoksesta, p\u00e4\u00e4majan Tiedustelu 2:sta sek\u00e4 Alad\u00e1r Paasosen toiminnasta olisivat suureksi avuksi.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin poliisilaitokselle tehtiin marraskuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1944 ilmoitus Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevan kerrostalon ullakolle hirtt\u00e4ytyneest\u00e4 miehest\u00e4. H\u00e4net oli l\u00f6ydetty my\u00f6h\u00e4\u00e4n edellisen\u00e4 iltana. Syksyll\u00e4 1944 Suomessa ja maailmalla tapahtui muutakin eik\u00e4 kirjailija ja taidehistorioitsija Klaus Holman kuolema her\u00e4tt\u00e4nyt huomiota. Nekrologeja ei ilmestynyt heti ja mahdolliset huhut ja juorut ovat sittemmin unohtuneet. Seuraavana vuonna postuumisti julkaistun Holman Runoja-kokoelman […]<\/p>\n","protected":false},"author":507,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5,7],"tags":[77],"class_list":["post-1331","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-tutkimus","category-yleiset","tag-klaus-holma","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/507"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1331"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1331\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}