{"id":1345,"date":"2016-10-31T15:06:45","date_gmt":"2016-10-31T13:06:45","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1345"},"modified":"2016-10-31T15:06:45","modified_gmt":"2016-10-31T13:06:45","slug":"reformaatio-499-vuotta-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/10\/31\/reformaatio-499-vuotta-nyt\/","title":{"rendered":"Reformaatio 499 vuotta nyt!"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2017 tulee lokakuun lopussa kuluneeksi 500 vuotta siit\u00e4, kun Martin Luther julkisti 95 teesi\u00e4\u00e4n anekauppaa vastaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 vuosi 2017 on nimetty reformaation merkkivuodeksi. 31.10.2016 moni todenn\u00e4k\u00f6isesti huomasi aamun lehdest\u00e4, kuuli radiosta tai n\u00e4ki tv-uutisista, ett\u00e4 paavi Franciscus oli osallistumassa Lundissa Ruotsissa reformaation merkkivuoden avajaisiin. Suomessa merkkivuosi avattiin jo sunnuntaina 30.10.2016 Turun tuomiokirkossa pidetyll\u00e4 merkkivuoden avajaismessulla.<\/p>\n

\"Paavin<\/a>

Paavin vierailu Lundiin ja osallistuminen reformaation merkkivuoden avajaisiin on her\u00e4tt\u00e4nyt mielenkiintoa ymp\u00e4ri maailmaa. Kuva : Svenska kyrkan.<\/p><\/div>\n

Mutta onko 500 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 reformaatiolla en\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4lle ja onko sit\u00e4 syyt\u00e4 muistella? Reformaatio hajotti katolisen kirkon ja synnytti sen rinnalle uusia kirkkokuntia. Se muutti ratkaisevasti monen eurooppalaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arkea ainakin vuosikymmenien kuluessa. V\u00e4lillisesti reformaatiolla oli kuitenkin osuutta my\u00f6s koko Euroopan valtiollisen kartan ja valtioj\u00e4rjestysten muokkaamiseen, kansankielten merkityksen nousuun ja laajemmin ajatukseen eri kansanosien sivist\u00e4misen tarpeesta. Reformaatio muutti my\u00f6s yhteiskunnan rakenteita, naisten asemaa ja vaikutti oikeus- ja hallintok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Eurooppalaiset ovat monessa asiassa keskiajan perillisi\u00e4, mutta my\u00f6s reformaation muokkaamia. Evankeliseen oppiin sitoutuneessa Pohjolassa luterilaisesta kulttuurista on tullut vuosisatojen kuluessa niin olennainen osa kansallista itseymm\u00e4rryst\u00e4, ett\u00e4 luterilaisuuden ja esimerkiksi suomalaisuuden erottaminen toisistaan vaatii v\u00e4lill\u00e4 ponnisteluja. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 reformaation j\u00e4lkien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s itseymm\u00e4rryksemme kannalta.<\/p>\n

Olen ollut mukana toimittamassa tietokirjaa reformaatiosta Suomen alueella ja t\u00e4m\u00e4n prosessin aikana kohdannut itselleni uusia asioita, mutta my\u00f6s havainnut, ett\u00e4 tietyt ilmi\u00f6t toistuvat yleisess\u00e4 keskustelussa jonkinlaisina faktoina reformaatioon liittyen. Siksip\u00e4 olen tehnyt alle pienen listauksen reformaatioon usein liitetyist\u00e4 yleisist\u00e4 totuuksista ja liitt\u00e4nyt mukaan nykytutkimuksen k\u00e4sityksen aihepiirist\u00e4. Hieman hienojakoisempaa pohdintaa reformaation synnyst\u00e4, levi\u00e4misest\u00e4, vaikutuksesta ja merkityksest\u00e4 Suomessa voi lukea Pohjoinen reformaatio<\/em><\/a> -tietokirjasta.<\/p>\n

\"Lutherin<\/a>

Lutherin teesit julkaistiin alunperin latinaksi ja niiden tarkoitus oli uudistaa katolista kirkkoa ja muuttaa sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p><\/div>\n

    \n
  1. Luther naulasi teesins\u00e4 Wittenbergin linnankirkon oveen ja reformaatio alkoi.<\/li>\n<\/ol>\n

    Tutkimus ei ole pystynyt todistamaan, ett\u00e4 Luther olisi naulannut teesins\u00e4 kirkon oveen, mutta ei toisaalta sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ei olisi naulannut. Luther julkaisi teesins\u00e4 ja l\u00e4hetti niit\u00e4 muun muassa kirkollisille vaikuttajille. Teeseiss\u00e4 oli kyse katolisen kirkon sis\u00e4isest\u00e4 reformista ja anekaupan kritiikist\u00e4. Niiss\u00e4 ei viel\u00e4 julistettu evankelisen opin kannalta keskeisi\u00e4 ajatuksia. T\u00e4m\u00e4 sanoma muotoutui seuraavien vuosien kuluessa ja julkaistiin ensi kertaa syksyll\u00e4 1520 kolmessa kirjasessa.<\/p>\n

     <\/p>\n

      \n
    1. Keskiajalla kaikki kirkolliset toimitukset olivat latinaksi ja reformaation my\u00f6t\u00e4 siirryttiin kansankieliin.<\/li>\n<\/ol>\n

      Keskiajalla kirkoissa saarnattiin kansankielell\u00e4 ja muut osat liturgiasta olivat latinaksi. Kansankielt\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s esimerkiksi kaste- ja vihkitoimituksissa, joissa ihmisten tuli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heille esitetyt kysymykset. Reformaation my\u00f6t\u00e4 kaikki kirkolliset toimitukset alettiin (ainakin periaatteessa) toimittaa kansankielill\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 teki mahdolliseksi esimerkiksi suomen kirjakielen synnyn ja painotuotteiden my\u00f6t\u00e4 yhten\u00e4isen kielen levi\u00e4misen koko maahan.<\/p>\n

       <\/p>\n

        \n
      1. Mikael Agricola loi suomen kirjakielen.<\/li>\n<\/ol>\n

        On totta, ett\u00e4 Agricolalla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli suomen kirjakielen synnyss\u00e4. H\u00e4n ei kuitenkaan ollut ensimm\u00e4inen suomea kirjoittanut tai ainoa k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t\u00e4 tehnyt. \u00a0Suomenkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 keskeisist\u00e4 rukouksista kuten Is\u00e4 meid\u00e4n ja Ave Maria oli tehty jo keskiajan lopulla ja niit\u00e4 oli luettu jumalanpalveluksissa, jotta seurakuntalaiset oppisivat ne ulkoa \u2013 n\u00e4it\u00e4 varhaisia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ei kuitenkaan ole s\u00e4ilynyt. Kun reformaation j\u00e4lkeen ensimm\u00e4inen suomenkielinen messu toimitettiin Turun tuomiokirkossa, todenn\u00e4k\u00f6isesti vuonna 1537, oli Agricola opiskelemassa Wittenbergiss\u00e4. Messutekstin suomentaja oli siis joku toinen. Samoin ainakin suomenkielisen Uuden testamentin k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6h\u00f6n osallistui Agricolan rinnalla my\u00f6s muita. Agricola oli merkitt\u00e4v\u00e4 kuitenkin siksi, ett\u00e4 juuri h\u00e4nen kokoamansa, suomentamansa ja kirjoittamansa teokset painettiin ja ne saivat siksi huomattavasti laajemman yleis\u00f6n kuin varhaiset suomenkieliset k\u00e4sikirjoitukset.<\/p>\n

         <\/p>\n

          \n
        1. Reformaation my\u00f6t\u00e4 Suomen kirkoissa luovuttiin sein\u00e4maalauksista, pyhimysten veistoksista ja muutenkin runsaasta koristelusta.\n

          \"Pyh\u00e4maan<\/a>

          Pyh\u00e4maan uhrikirkon sein\u00e4- ja kattomaalaukset ovat 1600-luvulta ja harvinainen esimerkki reformaation j\u00e4lkeisist\u00e4, meille s\u00e4ilyneist\u00e4, kirkkojen sis\u00e4tiloista.<\/p><\/div><\/li>\n<\/ol>\n

          Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 reformaatio karsi Pohjolassakin kirkkojen sisustusta ja koristeita, mutta prosessi oli hidas. 1600-luvun alussa koristeltiin Suomessa kirkkoja viel\u00e4 kirkkain v\u00e4rein ja kaikki pinnat peitt\u00e4vin maalauksin. N\u00e4it\u00e4 kirkkoja on s\u00e4ilynyt harmittavan v\u00e4h\u00e4n, mutta yksi kuuluisimmista on Pyh\u00e4maan uhrikirkko Uudessakaupungissa. Keskiaikaisissa kirkoissa vanhat maalaukset saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 seinille reformaation j\u00e4lkeenkin. Maalausten peitt\u00e4minen osuu useimmissa kirkoissa vasta 1700-luvun lopulle tai 1800-luvun alkuun. My\u00f6s osa keskiaikaisista veistoksista ja alttarimaalauksista j\u00e4i paikalleen ja toisinaan niit\u00e4 muutettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin uutta oppia. Alttarikaapeista poistettiin ovia tai hahmoja irrotettiin ja siirrettiin osaksi esimerkiksi saarnatuolien koristeluja. Kirkkojen sisustuksen k\u00f6yhtymiseen vaikutti alkuvaiheessa teologisia kysymyksi\u00e4 enemm\u00e4n se, ett\u00e4 kuningas vaati itselleen kirkkojen jalometallisia aarteita kuten kynttil\u00e4njalkoja ja ehtoollisastioita. Toisaalta kirkkojen varallisuuden v\u00e4heneminen esti uuden taiteen hankkimisen ja edesauttoi vanhan kirkkotaiteen s\u00e4ilymist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

          Vuonna 2017 tulee lokakuun lopussa kuluneeksi 500 vuotta siit\u00e4, kun Martin Luther julkisti 95 teesi\u00e4\u00e4n anekauppaa vastaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 vuosi 2017 on nimetty reformaation merkkivuodeksi. 31.10.2016 moni todenn\u00e4k\u00f6isesti huomasi aamun lehdest\u00e4, kuuli radiosta tai n\u00e4ki tv-uutisista, ett\u00e4 paavi Franciscus oli osallistumassa Lundissa Ruotsissa reformaation merkkivuoden avajaisiin. Suomessa merkkivuosi avattiin jo sunnuntaina 30.10.2016 Turun tuomiokirkossa pidetyll\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":507,"featured_media":2127,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6,7],"tags":[],"class_list":["post-1345","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/507"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1345"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1345\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}