{"id":1361,"date":"2014-11-10T21:05:28","date_gmt":"2014-11-10T19:05:28","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1361"},"modified":"2014-11-10T21:05:28","modified_gmt":"2014-11-10T19:05:28","slug":"istanbul-kurssi-toinen-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/11\/10\/istanbul-kurssi-toinen-paiva\/","title":{"rendered":"Istanbul-kurssi, toinen p\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"

Aamulla l\u00e4hdimme hyviss\u00e4 ajoin liikkeelle ehti\u00e4ksemme seuraamaan Sultanahmetin aukiolle, mit\u00e4 tapahtuisi klo 9.05. Marraskuun 10. 1938 klo 9.05 kuoli Mustafa Kemal Atat\u00fcrk, ja yh\u00e4 viel\u00e4 Turkki pys\u00e4htyy viett\u00e4m\u00e4\u00e4n hiljaista hetke\u00e4 h\u00e4nen muistokseen. T\u00e4ll\u00e4 kellonly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 laivojen torvet Marmaramerell\u00e4, Bosporinsalmella ja Kultaisessa sarvessa huusivat kunnioitustaan, mutta kaupunki hiljeni – jopa kissatkin pys\u00e4htyiv\u00e4t. Turkin liput olivat puolitangossa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta kunnioitus ei en\u00e4\u00e4 ole rikkumatonta:\u00a0ohitsemme kiiruhti mies, joka totesi tilanteesta h\u00e4nelt\u00e4 tiedustelleille turisteille, ett\u00e4 ”h\u00e4nell\u00e4 ei ole kunnioitusta”.<\/p>\n

Sultanahmetin moskeijaan p\u00e4\u00e4simme jonottamatta rukoushetkien v\u00e4lill\u00e4 hyviss\u00e4 ajoin itsemme huivittaneina. Moskeijan rauha ja hiljaisuus tekiv\u00e4t vaikutuksen. Ero kristillistn kirkkojen kuvamaailmaan on valtava. Koska kuvia ei ole, katse harhailee ja n\u00e4kee tilan: on kuin katsoisi maisemaa eik\u00e4 kuin olisi taidegalleriassa.<\/p>\n

\"Sultanahmetin<\/a>

Sultanahmetin moskeija<\/p><\/div>\n

\"Heli<\/a>

Heli kertoo tarinaaa Kultaisen sarven nimen synnyst\u00e4.<\/p><\/div>\n

G\u00fclhanen puistossa Heli piti esitelm\u00e4n kreikkalaisen siirtokunnan Byzantionin perustamisesta 600-luvulla eaa ja kuulimme my\u00f6s muutamia muita my\u00f6hempi\u00e4 vaiheita. Heli oli laatinut hienot ”powerpointkalvot”, jotka valaisivat esitelm\u00e4n t\u00e4htihetki\u00e4 k\u00e4dest\u00e4 toiseen kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n paremmin kuin yksik\u00e4\u00e4n datatykki. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4velimme Sarayburnuun 200-luvun lopulta olevaa ”goottipylv\u00e4st\u00e4”, joka on yksi Byzantionin harvoista s\u00e4ilyneist\u00e4 n\u00e4kyvist\u00e4 j\u00e4\u00e4nteist\u00e4.<\/p>\n

Jutta opasti meit\u00e4 viel\u00e4 Hippodromin menneisyyteen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen k\u00e4vimme er\u00e4\u00e4ll\u00e4 vanhankaupungin kattoterassilla nauttimassa ateriasta ja henke\u00e4salpaavista maisemista.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tutustuime illan lopuksi my\u00f6s paikalliseen mattokulttuuriin: saimme Arastan basaarissa runsaasti tietoa eri mattotyypeist\u00e4 ja niiden symboleista. Viel\u00e4 ei kauppoja tehty, mutta matot selv\u00e4sti puhuivat meist\u00e4 monelle – t\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 merkkin\u00e4 ainakin mattokauppiaan kannalta.<\/p>\n

Teksti ja kuvat: Kurssi yhdess\u00e4<\/p>\n

\"Kattoterassin\u00e4kymi\u00e4\"<\/a>

Kattoterassin\u00e4kymi\u00e4<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamulla l\u00e4hdimme hyviss\u00e4 ajoin liikkeelle ehti\u00e4ksemme seuraamaan Sultanahmetin aukiolle, mit\u00e4 tapahtuisi klo 9.05. Marraskuun 10. 1938 klo 9.05 kuoli Mustafa Kemal Atat\u00fcrk, ja yh\u00e4 viel\u00e4 Turkki pys\u00e4htyy viett\u00e4m\u00e4\u00e4n hiljaista hetke\u00e4 h\u00e4nen muistokseen. T\u00e4ll\u00e4 kellonly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 laivojen torvet Marmaramerell\u00e4, Bosporinsalmella ja Kultaisessa sarvessa huusivat kunnioitustaan, mutta kaupunki hiljeni – jopa kissatkin pys\u00e4htyiv\u00e4t. Turkin liput olivat puolitangossa. T\u00e4st\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1361","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1361","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1361"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1361\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1361"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1361"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1361"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}