{"id":1404,"date":"2014-11-14T16:48:41","date_gmt":"2014-11-14T14:48:41","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1404"},"modified":"2014-11-14T16:48:41","modified_gmt":"2014-11-14T14:48:41","slug":"kattely-kasittelyssa-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/11\/14\/kattely-kasittelyssa-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"K\u00e4ttely k\u00e4sittelyss\u00e4 \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"

\"1940<\/a>\u201dTervehtiminen on tapa, joka on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkialla maapallolla. Eri kansojen luonteesta ja siit\u00e4, mill\u00e4 sivistyskannalla ne ovat, riippuu tervehtimismenojen laatu ja merkitys.\u201d N\u00e4in kirjoitti tervehdystavoista Yrj\u00f6 Yl\u00e4nne vuonna 1917. Samalla h\u00e4n kommentoi suomalaisten tapakulttuuria: \u201dSuomalainen, jonka luonteen mukaista eiv\u00e4t ole rajut tunteenpurkaukset ulkonaisine vakuutteluineen ja ruumiinliikkeineen, on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa tyytynyt vain tervehdyksen lausumiseen ja k\u00e4ttelemiseen, p\u00e4\u00e4nny\u00f6kk\u00e4ykseen tai yleiseen eurooppalaiseen tapaan v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n lakin kohottamiseen.\u201d Vuonna 1917 k\u00e4tteleminen oli Yl\u00e4nteen mukaan olennainen osa suomalaista tapakulttuuria, vaikka ruumiillisuuteen muuten suhtauduttiinkin hillitysti. L\u00e4hes sata vuotta my\u00f6hemmin, 14. marraskuuta 2014, tarkastettiin Turun yliopistossa Annakaisa Suomisen kulttuurihistorian alaan kuuluva, poikkitieteellinen v\u00e4it\u00f6skirja K\u00e4ttelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle<\/em>, joka on syv\u00e4luotaus siihen, miten k\u00e4ttelemisen tavat ovat Suomessa muuttuneet. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Heini Hakosalo Oulun yliopistosta.<\/p>\n

\"annakaisa\"<\/a>Annakaisa Suomisen v\u00e4it\u00f6stilaisuuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 oli Mikron auditorio, erinomainen ymp\u00e4rist\u00f6 siin\u00e4kin mieless\u00e4, ett\u00e4 tutkimus on syntynyt l\u00e4heisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen ja mikrobiologian tutkijoiden kanssa. Innoitusta hankkeelle\u00a0 antoi professori Pentti Huovisen pohdiskelu siit\u00e4, miten k\u00e4ttelyn kaltainen kulttuurinen ilmi\u00f6 on muotoutunut ja miten se yh\u00e4 vaikuttaa \u2013 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 meill\u00e4 on paljon tietoa k\u00e4ttelyn vaikutuksista tartuntojen levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Jos historioitsijat ennen muinoin tutkivat mielell\u00e4\u00e4n \u201dp\u00e4\u00e4ttyneit\u00e4 prosesseja\u201d, k\u00e4ttely on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin el\u00e4v\u00e4 osa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 mieless\u00e4 tutkijat ovat, ja me kaikki olemme, osa k\u00e4ttelyn historiallista jatkumoa ja sen kulttuuristen merkitysten muovaamia. Kulttuurihistoriassa tapojen historiaa voi pit\u00e4\u00e4 klassisena teemana, mutta viimeaikaisessa tutkimuksessa tavat on kytketty monimutkaiseksi osaksi, kuten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 totesi, \u201dhaptista historiaa\u201d, kosketuksen historiallisuutta. Suomisen ty\u00f6ss\u00e4 aihe punoutuu my\u00f6s luonnon ja kulttuurin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n yhteenkietoutumisen tutkimukseen, jolla on kytkent\u00e4\u00a0 evoluutiobiologian teemoihin. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa k\u00e4siteltiin laajoja kysymyksi\u00e4, teorian ja empirian suhdetta, tutkimuksen rakennetta, biologisten muuttujien yhdist\u00e4mist\u00e4 historiantutkimukseen, k\u00e4ttely\u00e4 tapana ja tapahtumana ja lopuksi k\u00e4ttelyn kansanterveydellist\u00e4 merkityst\u00e4. Keskustelu oli antoisaa, ja sit\u00e4 oli seuraamassa 66 kuulijaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dTervehtiminen on tapa, joka on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkialla maapallolla. Eri kansojen luonteesta ja siit\u00e4, mill\u00e4 sivistyskannalla ne ovat, riippuu tervehtimismenojen laatu ja merkitys.\u201d N\u00e4in kirjoitti tervehdystavoista Yrj\u00f6 Yl\u00e4nne vuonna 1917. Samalla h\u00e4n kommentoi suomalaisten tapakulttuuria: \u201dSuomalainen, jonka luonteen mukaista eiv\u00e4t ole rajut tunteenpurkaukset ulkonaisine vakuutteluineen ja ruumiinliikkeineen, on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa tyytynyt vain tervehdyksen lausumiseen ja k\u00e4ttelemiseen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6],"tags":[140,160],"class_list":["post-1404","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","tag-tapakulttuuri","tag-vaitokset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1404"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}