{"id":1430,"date":"2014-11-22T17:06:01","date_gmt":"2014-11-22T15:06:01","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1430"},"modified":"2014-11-22T17:06:01","modified_gmt":"2014-11-22T15:06:01","slug":"varhaisen-venalaisen-elokuvan-jaljilla-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/11\/22\/varhaisen-venalaisen-elokuvan-jaljilla-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Varhaisen ven\u00e4l\u00e4isen elokuvan j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"

\"bauer014ad7\"<\/a>Lauri Piispan v\u00e4it\u00f6skirja N\u00e4yttelij\u00e4n taide ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 elokuvassa 1907\u20131919 <\/em>analysoi, kuinka elokuvan\u00e4yttelij\u00e4n taide ja siihen kohdistuva keskustelu kehittyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 yksityisen elokuvatuotannon vuosina 1907\u20131919. Vaikka ven\u00e4l\u00e4isen mykk\u00e4elokuvan historiasta usein muistetaan 1920-luvun neuvostoelokuva, Piispan v\u00e4it\u00f6skirja kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota varhaisempaan vaiheeseen, joka oli eritt\u00e4in laajaa. On arvioitu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valmistettiin yli 1000 n\u00e4ytelm\u00e4elokuvaa ennen lokakuun vallankumousta. Kuten Piispan tutkimuksen otsikko kertoo, yksityinen tuotanto jatkui vuoteen 1919 asti, eli my\u00f6s vallankumouksen tuolle puolen, mit\u00e4 ei useinkaan tule ajatelleeksi. Paljon aineistosta on tuhoutunut, mutta onneksi j\u00e4ljell\u00e4 on my\u00f6s sek\u00e4 kokonaan ett\u00e4 osittain s\u00e4ilyneit\u00e4 teoksia, joihin Piispa on voinut tutustua muun muassa Ven\u00e4j\u00e4n valtion elokuva-arkistossa.<\/p>\n

\"WP_20141122_002\"<\/a>Piispan vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Kimmo Laine, joka johdatti keskustelua sujuvasti teemasta toiseen, n\u00e4ytteiden kautta. Keskustelu alkoi kysymyksell\u00e4, miksi n\u00e4ytteleminen on ollut elokuvateorialle niin vaikeata. T\u00e4h\u00e4n v\u00e4ittelij\u00e4 vastasi viittaamalla siihen aikalaiskeskusteluun, jossa moderni ilmaisuv\u00e4line haluttiin my\u00f6s tietoisesti erottaa teatterin perinteest\u00e4. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 puolestaan kommentoi, ett\u00e4 historiallinen selitys on perusteltu, mutta toisaalta se ei selit\u00e4, miksi esimerkiksi historiallisen poetiikan piiriss\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 tarkastellaan yh\u00e4 osana mise-en-sc\u00e8ne\u00e4<\/em>. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa saatiin n\u00e4hd\u00e4 katkelmat Jevgeni Bauerin melodraamasta Kuolema j\u00e4lkeen<\/em> (Posle smerti, 1916) ja Jakov Protazanovin elokuvasta Is\u00e4 Sergius <\/em>(Otets Sergi, 1918) p\u00e4\u00e4roolissaan legendaarinen Ivan Moz\u017euhin. Keskustelun kautta avautui kuva nopeasti muuttuneesta taidemuodosta, jossa lyhyess\u00e4 ajassa koettiin esteettinen ja teknologinen murros. Kiinnostava oli my\u00f6s keskustelu \u201dsanattoman\u201d taiteen ihanteesta, jossa pyrittiin eroon v\u00e4liteksteist\u00e4. Universaalia elokuvan kielt\u00e4 pohdittiin samaan aikaan niin id\u00e4ss\u00e4 kuin l\u00e4nness\u00e4kin.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuutta oli Tauno Nurmela -salissa seuraamassa 48 henke\u00e4, jotka saivat todistaa antoisaa keskustelua 1910-luvun elokuvakulttuurista.<\/p>\n

\"Lektio<\/a>

Lektio k\u00e4ynniss\u00e4, vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 ja kustos kuuntelevat tarkkavaisesti. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauri Piispan v\u00e4it\u00f6skirja N\u00e4yttelij\u00e4n taide ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 elokuvassa 1907\u20131919 analysoi, kuinka elokuvan\u00e4yttelij\u00e4n taide ja siihen kohdistuva keskustelu kehittyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 yksityisen elokuvatuotannon vuosina 1907\u20131919. Vaikka ven\u00e4l\u00e4isen mykk\u00e4elokuvan historiasta usein muistetaan 1920-luvun neuvostoelokuva, Piispan v\u00e4it\u00f6skirja kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota varhaisempaan vaiheeseen, joka oli eritt\u00e4in laajaa. On arvioitu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valmistettiin yli 1000 n\u00e4ytelm\u00e4elokuvaa ennen lokakuun vallankumousta. Kuten Piispan tutkimuksen otsikko […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[33,103,160,161,162,167],"class_list":["post-1430","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-elokuvahistoria","tag-mykkaelokuva","tag-vaitokset","tag-vaitos","tag-vaitoskirja","tag-venajan-kulttuurihistoria","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1430","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1430"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1430\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1430"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1430"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}