{"id":1438,"date":"2014-12-05T17:41:57","date_gmt":"2014-12-05T15:41:57","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1438"},"modified":"2014-12-05T17:41:57","modified_gmt":"2014-12-05T15:41:57","slug":"nouseva-polvi-tanssilattialla-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/12\/05\/nouseva-polvi-tanssilattialla-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Nouseva polvi tanssilattialla \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"

\"K\u00e5ren<\/a>Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n aattona 1969 avattiin Karhulassa, nykyisess\u00e4 Kotkassa, diskoteekki nimelt\u00e4 K\u00e5ren Kellari. Se ei ollut ensimm\u00e4inen Suomessa mutta varmasti ensimm\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 levymusiikkiin erikoistuneet ravintolat ja klubit olivat rantautumassa my\u00f6s Pohjolaan. Nyt, p\u00e4iv\u00e4lleen 45 vuotta K\u00e5ren Kellarin avaamisen j\u00e4lkeen, Turun yliopistossa tarkastettiin Liisa Avelinin v\u00e4it\u00f6skirja K\u00e5ren Kellari. Karhulalaisdisko ja sen yhteis\u00f6t 1969-1979<\/em>. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa 5.12.2014 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Sven-Erik Klinkmann \u00c5bo Akademista. Avelinin kirja on ilmestynyt Nykykulttuurin tutkimusyksik\u00f6n julkaisusarjassa.<\/p>\n

\"K\u00e5ren<\/a>Liisa Avelinin v\u00e4it\u00f6skirja avaa n\u00e4k\u00f6kulman kymenlaaksolaiseen nuorisokulttuuriin 1960- ja 1970-luvuilla, mutta se k\u00e4sittelee my\u00f6s sit\u00e4, miten menneen diskoteekin muisto on el\u00e4nyt t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. K\u00e5relaiset ovat kokoontuneet uudelleen 2000-luvulla nostalgisiin levymusiikki-iltoihin. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa keskusteltiin paljon juuri t\u00e4st\u00e4 asetelmasta: miten nykyp\u00e4iv\u00e4n muistitieto kertoo menneest\u00e4 ja millaiseksi kuva muodostuu, kun siit\u00e4 kertovat ne, jotka haluavatkin palata nuoruuden muistoihin. Kysymys on kiinnostava, sill\u00e4 muistin tavoittamattomissa on paljon menneisyyden ristiriitaisuudesta ja monitulkintaisuudesta. Toisaalta muistin kautta p\u00e4\u00e4see niihin arkisiin yksityiskohtiin, tunteisiin ja kokemuksiin, jotka eiv\u00e4t muussa aineistossa nouse esiin. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa k\u00e4vi hyvin ilmi, miten toisenlainen paikka 1960-luvun lopun diskoteekki oli siihen n\u00e4hden, millainen yleinen mielikuva diskosta on. Saturday Night Feverin <\/em>j\u00e4lkeen diskoon on liitetty k\u00e4sitys tietynlaisesta musiikista, diskomusiikista<\/em>, jota nouseva polvi tanssii glamourin kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. K\u00e5ren Kellarin maailma oli toisenlainen: se oli arkisen yhteis\u00f6llisyyden rakentaja.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuutta Turun yliopiston Osmo J\u00e4rvi -salissa seurasi 40 kuulijaa, ja tilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.00.<\/p>\n

\"Debatti<\/a>

Debatti diskoteekist\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n aattona 1969 avattiin Karhulassa, nykyisess\u00e4 Kotkassa, diskoteekki nimelt\u00e4 K\u00e5ren Kellari. Se ei ollut ensimm\u00e4inen Suomessa mutta varmasti ensimm\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 levymusiikkiin erikoistuneet ravintolat ja klubit olivat rantautumassa my\u00f6s Pohjolaan. Nyt, p\u00e4iv\u00e4lleen 45 vuotta K\u00e5ren Kellarin avaamisen j\u00e4lkeen, Turun yliopistossa tarkastettiin Liisa Avelinin v\u00e4it\u00f6skirja K\u00e5ren Kellari. Karhulalaisdisko ja sen yhteis\u00f6t 1969-1979. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa 5.12.2014 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[29,112,160,161],"class_list":["post-1438","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-disko","tag-populaarikulttuuri","tag-vaitokset","tag-vaitos","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1438"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1438\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}